Missä asiassa teillä on osunut intuitio oikeaan?

Tästä aikaa jo päälle 15 vuotta minun ja mieheni ollessani kolmenkympin molemmin puolin. Kaikki oli hyvin ja lähdin ulkomaille viikoksi. Koko tuon ajan nieleskelin kyyneleitä ja olin kauhean ahdistunut, että mies tulee jättämään minut. En tiedä mistä tiesin. No niinhän siinä kävi heti kotiin palattuani. Koko kesän ajan taas intuitio kertoi, että mies palaa luokseni syksyllä ja niinhän siinä kävi ja tässä sitä edelleen ollaan onnellisina. En vieläkään ymmärrä, mistä tiesin mitä tapahtuu.

En potenut kesän aikana juuri edes sydänsuruja, koska tiesin miehen palaavan, vaikka käytös oli kaikkea muuta, toiset naiset kuvioissa ja käytös minua kohtaan todella ilkeää. Luottakaa vaistoihinne. Tuon jälkeen intuitio ei ole toiminut samalla tavalla.

Ostin kerran ässäarvan ja intuitioni kertoi, etten voita mitään. Ja kuinka ollakaan, intuitio oli oikeassa.

Piikissä joka on ehdottomasti turvallinen ja jonka haittavaikutuksista ei kertakaikkiaan saa puhua.

kaikessa.

työpaikat ja matkat jne. 

Asia ei ole ratkennut, mutta intuitioni oli oikeassa. Vuosia sitten isä usutti minut hakemaan nykyiseen työpaikkaani. Meillä oli riita, koska minulla ei ollut alan koulutusta enkä ollut koskaan ollut kiinnostunut tästä alasta. Tutkintoni oli ihan eri alalta.

En kuitenkaan löytänyt työtä muualta ja isä painosti ja painosti. Lopulta annoin periksi ja ajattelin, ettei se ota jos ei annakaan.

Sain paikan ja olen tehnyt parhaani. Joskus työ on tuntunut sujuvan jotenkin. Usein se ahdistaa. Välillä on ollut kausia, jolloin olen pohtinut irtisanoutumista, mutta en ole uskaltanut tehdä sitä. Työni ei tee minua tyytyväiseksi eikä tunnu henkisesti palkitsevalta, koska pelkään koko ajan tekeväni virheitä ja teenkin niitä. Itsetunto on huono enkä usko muihin mahdollisuuksiin.

Olisi pitänyt noudattaa intuitiota ja jättää hakematta tätä työpaikkaa.

Koronarokotetta ei kannata ottaa.

Onneksi pysyin lujana enkä ottanut. Sain vielä muutaman läheisenikin muuttamaan mielensä. Kaikki ollaan sairastettu korona todella lievästi

Tämä on pieni masentunut maaa ja kansa missä ei saa mitäään järkevää aikaiseksi niin jää aikaa ajatellla kaikkea tälläistä ja katkeroiitua ja kyyynistyä. Toiinen toistaan surullisempia kohtaloiita.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on pieni masentunut maaa ja kansa missä ei saa mitäään järkevää aikaiseksi niin jää aikaa ajatellla kaikkea tälläistä ja katkeroiitua ja kyyynistyä. Toiinen toistaan surullisempia kohtaloiita.

Ainoa mikää jää päällimmäiseksi on tuehautuminen että on syntynyyt tänne pskakassaan jononjatkosi tapittamaaan.

Joka asiassa.

Ei mulla kai koskaan ole mitään erityisiä intuitio-fiiliksiä, tai ei ainakaan tule mitään mieleen.

Uusista tuttavista näkee joskus heti, jos on jollain tasolla epäluotettava.

Kulttuurisodat tuli veikattua jo melkein 20 vuotta sitten, kun näin 4chanin ekaa kertaa. Tiesin että miksi ja miten se tulisi tapahtumaan. Täällä ihmiset sitten levittelevät niitä meemejä vielä tänäkin päivänä, aivan kuin ne olisivat heidän omia ajatuksiaan. Useimmat eivät ymmärrä edes jälkikäteen. Masentavaa. Kai sen ennustuksen voi selittää järjellä toisaalta. Toisaalta se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tuntuu oudolta.

Ei nyt varsinaisesti intuitio, mutta vaistoan varmaan 99,9% tarkkuudella, mitkä tapahtumat liittyvät erääseen itseäni koskevaan juttuun ja nyt tarkoitan varsinkin välähdyksiä menneisyydessä tapahtuneista asioista, vuosikymmeniä sitten, jolloin en tiennyt koko "jutusta" vielä mitään.

Tosi kaamea intuitio tuli, kun ajattelin yhtä tuttavani perhettä, että siinä on niin täydellinen perhe ja kaikki niin hyvin ja täydellisesti. Heille syntyi lapsi ja ajttelin, että siitäkin miten kaunis ja täydellinen, mutta mitä jos lapsi ei olekaan terve. Voiko yhdellä perheellä olla kaikki  niin täydellistä ettei mitään ns. "virhettä" ole missään. Seuraavalla viikolla sain ihan pyytämättä yhtäkkiä tietää, että tuolla lapsella on yksi krooninen sairaus :/ Säikähdin.