Mitä " vikaa" on pojissa? Miksi niin moni toivoo lapsistaan tyttöjä?
Vastaa rehellisesti: Säälitkö poikalapsen äitejä? Onko mielestäsi tyttölapsi " parempi" kuin poikalapsi? Jos on, niin miksi?
Kommentit (31)
Mutta vaihtelun vuoksi hyvä, jos joku pitää tytöistä enemmän, koska yleismaailmallisesti poikia pidetään " parempina" . Tuttavien keskuudessa ollaan ihmetelty, kun poikia saavia onnitellaan usein kovasti ja tytön saaneille todetaan, että no niin, onhan se tyttökin ihan kiva (nämä onnittelijat usein kyllä miehiä).
Kolmas lapsi on harkinnassa, ja en osaa sanoa, toivoisinko poikaa vai tyttöä. Oikeastaan ainoat syyt, miksi haluaisin mieluummin tytön on tässä:
- tyttöjen lelut on ihanampia
- tyttöjen vaatteet on ihanampia
- tyttöjen hiuksia on hauska laittaa
- keksisin tytölle helpommin nimen.
No, kun mulla ei ole omaa tyttöä, ostelen niitä nättejä vaatteita ja leluja suloiselle kummitytölleni lahjaksi. Meidän pojat tykkään myös pukeutua hyvin, ja varsinkin vanhempi on varsin tarkka myös hiuksistaan.
Meidän poikien harrastukset on varsin sukupuolineutraaleja ainakin tässä vaiheessa (uinti, koripallo, luistelu, tietokonekerho, telinevoimistelu, tanssi... kaksi viimistähän on oikeastaan enemmän " tyttöjen lajeja" ). Eikä pojat isän kanssakaan tee mitään äijäjuttuja, missä ei tyttö muka voisi olla mukana.
pidetty aina vähän toivotumpana. En tiedä mistä se johtuu.
että esim. kaupungilla tyttölapsille tullaan lässyttämään ja kehumaan kuinka kaunis ja söpö tämä pikkuinen neiti onkaan. Itsellä on poika ja kaverillani tyttö. Kaupungilla ollessamme hänen tytölle tullaan kyllä paljon useammin höpöttelemään. On ne tytöt sitten varmaan suloisempia ja herttaisempia pikkuisena kuin pojat.
Vierailija:
että esim. kaupungilla tyttölapsille tullaan lässyttämään ja kehumaan kuinka kaunis ja söpö tämä pikkuinen neiti onkaan. Itsellä on poika ja kaverillani tyttö. Kaupungilla ollessamme hänen tytölle tullaan kyllä paljon useammin höpöttelemään. On ne tytöt sitten varmaan suloisempia ja herttaisempia pikkuisena kuin pojat.
Mä olen lapsen saatuani ollut ihan yllättynyt, miten paljon onkaan lapsirakkaita ihmisiä, jotka tulevat juttelemaan ventovieraalle lapselle. En sitten tiedä, miten paljon tytöille oikein tullaankaan höpöttelemään, jos enemmän kuin pojille.
Meni nyt ot:ksi, eikä tainnut muutenkaan olla mikään tärkeä tieto...
Itsella on poikia ja jatkuvasti saan kuulla siitä kuinka " menetän heidät ensin isälleen sitten vaimoilleen" . Kuulemma voin unohtaa ajatuksen että eläkepäiviäni sitten joskus tulisi poikani ja lapsenlapseni piristämään. Ehei, tulevaisuudessa he ovat vain ja ainoastan vaimojensa perheiden ja sukulaisten kanssa.
En usko että asia ihan näin on, mutta toisaalta on surullista tavallaan huomata että emme me kovin paljon ole miehen vanhempien kanssa tekemisissä. Enemmän minun vanhempieni. Yritän kyllä sanoa miehelleni että pitäisi useammin käydä hänenkin kotonaan, mutta ei me silti jostain syystä käydä. Ja en minä ole kovin läheinen anoppini kanssa ja myönnän että en ehkä haluakaan olla. Mieluummin kerron raskauksiin ja lapsiin liittyviä yksityiskohtia omalle äidilleni.
Ehkä tästä syystä monet toivovat tyttöä. Minäkin tavallaan toivon vaikka en iki päivänä vaihtaisi poikiani mihinkään!
Itse olen onnellinen poikalapsen äiti enkä häntä tyttöön vaihtaisi kuuna päivänä!!
tyttäret selkeästi enemmän tuntuvat viettävän aikaa vanhenevien vanhempiensa kanssa ja kantavan huolta heistä. Tästä syystä voisin itsekin toivoa myös tyttöä - poika on jo. Tyttäret nayttävät pysyvän kiinteämpänä osana lapsuudenperhettään kuin pojat.
Nyt mulla on yksi lapsi, tyttö, josta olen ikionnellinen. Jotenkin vain raskauden alussa tuntui, että tyttö olisi mukava, kun olisi tuttua sukupuolta. Preppasin itseäni siihen, että poikapa sieltä kuitenkin tulee ja yhtä ihanahan sekin on. No, ultrassa kuulin odottavani tyttöä ja riemullani ei ollut rajoja.
Tyttöni kulkee ' puolivillinä' , ' tukka takussa' , onnellisena ja vapaana. Kyllä meiltä toki prinsessa kamatkin löytyvät. . . ;)
Jos alkaisin odottamaan toista lasta, kuvittelisin lapsen olevan tyttö. Se vain tuntuisi niin luontevalta ja mieskin puhuu aina meidän toisesta tytöstä.
Tosin täytyy sanoa, että tyttärellämme on kaksi aivan ihanaa pikkuista serkkupoikaa ja yksi vähän isompikin eli jos pojan saisin, niin varmasti hänkin olisi aivan mahtava ja rakastettu lapsi.
Ei ne lapsen kiinnostuksen kohteet ole sukupuolisidonnaisia, itse olen tykännyt urehilusta ja rajummista jutuista, nyt meidän esikoispoika on tosi herkkis ja tahtoo vain maalailla, eikä tosiaan suostu edes yrittämään pyörällä ajamista...
Vierailija: