Lue keskustelun säännöt.
MITÄ TEKEMISTÄ 8v:lle TYTÖLLE MÖKILLÄ?
18.07.2022 |
Mökki sijaitsee saaressa, 5min venematkan päässä mantereelta löytyy minigolf, padel ja tenniskentät, mutta muutoin mökillä ei ole tytön mielestä mitään tekemistä. On ainoa lapsi, naapureina ei oman ikäisiä.
Kommentit (48)
Ap jospa antaisit sen lapsen ensin tylsisistyä ja ihan itse keksiä tekemistä.
Koita edes!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitkaa yhdessä helppo neule tai virkkuutyö jota voi mökillä tehdä tai raahatkaa ompelukone mukaan ja voi opetella tekemään vaikka barbille vaatteita tai kirjontaa esim pyyhkeet vohvelikankaasta isovanhemmille vaikka lahjaksi.
Nukkekodin tuunaus, kirppikseltä nukkekoti, tapetin ja lahjapaperin paloja, maalia, tarroja, kankaanpaloja.
No, kyllä minä ymmärrän ettei yksin leikkiminen metsässä jaksa pidemmän päälle lasta innostaa. Yhtään minkään ikäistä. Jos ois kaveri niin eri juttu, mutta nyt aikuisten pitää olla lapsen kanssa ja tehdä juttuja yhdessä. Onkia, heittää tikkaa, pelata pihapelejä, uida, suppailla, soudella, retkeillä, tehdä ruokaa ja pihahommia, järjestää pihaolympialaiset jne. Mitä te nyt itse tykkäätte puuhata. Jos itseä huvittaa vaan lojua niin tuo uinti on hyvä, laittaa lapselle jonkun uimalelun, tarvittaessa pelastusliivit uimataidosta riippuen ja makoilee itse laiturilla vahtimassa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on surullista, jos ei lapsi osaa leikkiä! Itse olisin ollut metsästää, velho tai mikä vaan hahmo joka samoaa metsissä (kai siellä mökillä jotain luontoa on?). Teette lapselle vaan karhunpalveluksen jos olette koko ajan keksimässä jotain ohjattua toimintaa. Tuon ikäisellä kuuluu olla vielä mielikuvitus. Ei leikkejä tarvitse keksiä lapselle valmiiksi, sen lapsen on annettava itse keksiä se leikki.
Jos kuskaa lapsen mökille ja käskee leikkiä yksin, kun "ei aikuisen kuulu keksiä lapselle tekemistä" niin voi olla varma ettei lasta kiinnosta mökille lähtö. Ei koko aikaa tarvitse eikä pidä viihdyttää, mutta ei voi olettaa että aikuiset voi puuhastella omiaan ja lapsi yksin keksii tekemistä aamusta iltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on surullista, jos ei lapsi osaa leikkiä! Itse olisin ollut metsästää, velho tai mikä vaan hahmo joka samoaa metsissä (kai siellä mökillä jotain luontoa on?). Teette lapselle vaan karhunpalveluksen jos olette koko ajan keksimässä jotain ohjattua toimintaa. Tuon ikäisellä kuuluu olla vielä mielikuvitus. Ei leikkejä tarvitse keksiä lapselle valmiiksi, sen lapsen on annettava itse keksiä se leikki.
Ei voi 8-vuotiasta päästää yksin metsään "samoamaan" etenkään saaressa.
No ei tietenkään. Tissien välissähän äidin täytyy 8-vuotias vauva vielä pitää.
Minä olen lapsesta asti viettänyt kesäni saaressa. Ei pidellyt äiti kädestä, vaan ihan sain rymytä pitkin saarta. Ihan parasta. Opin tuntemaan saaren läpikotaisin. Opin liikkumaan vesillä. Opin kalastamaan itsenäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puissa kiipeäminen kehittää sekä motoriikkaa että luontosuhdetta.
Mitäs sitten kun putoaa? Vaikea on venellä kuljettaa mantereelle ja sairaalaan. Tuskin pelastushelikopterikaan pystyy laskeutumaan saareen. On täysin vastuutonta edes ehdotella puissa kiipeilyä lapselle.
Juu juu. Puusta voi pudota, veteen voi hukkua, kalliolla voi liukastua, polulla voi kompastua puun juureen. Kyy voi purra, ampiainen voi pistää, salama voi iskeä.
Paras on vain pitää lapsi sisällä pelaamassa.
Rakastin olla lapsena mökillä. Minulla kyllä oli sisaruksia seurana, mutta teimme paljon kaikkea mihin ei tarvinnut muita lapsia.
Tykkäsin piirrellä mökin kuistilla.
Vanhempamme järjestivät aarteen etsintää eli jotain kivaa, vaikka karkkia, oli piilotettu lähimaastoon.
Pelasimme koko perhe mustalaisen päiväkirjaa ja hirsipuuta.
Luin kirjoja ja sarjakuvia.
Teimme pyöräretkiä.
Piirtämistä ja lukemista lukuun ottamatta noihin kaikkiin tarvitsee kyllä aikuisen osallistumista.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on surullista, jos ei lapsi osaa leikkiä! Itse olisin ollut metsästää, velho tai mikä vaan hahmo joka samoaa metsissä (kai siellä mökillä jotain luontoa on?). Teette lapselle vaan karhunpalveluksen jos olette koko ajan keksimässä jotain ohjattua toimintaa. Tuon ikäisellä kuuluu olla vielä mielikuvitus. Ei leikkejä tarvitse keksiä lapselle valmiiksi, sen lapsen on annettava itse keksiä se leikki.
Jos kuskaa lapsen mökille ja käskee leikkiä yksin, kun "ei aikuisen kuulu keksiä lapselle tekemistä" niin voi olla varma ettei lasta kiinnosta mökille lähtö. Ei koko aikaa tarvitse eikä pidä viihdyttää, mutta ei voi olettaa että aikuiset voi puuhastella omiaan ja lapsi yksin keksii tekemistä aamusta iltaan.
Ei pidä paikkaansa! Minä rakastin mökillä oloa, vaikka enimmäkseen sain keksiä tekemiseni ihan itse ja yksin. Viihdyin hyvin, ja jos en muuta joskus keksinyt tai sää ei sallinut oikein muuta, istuin kuistilla kaatosateessakin tuntikausia lukemassa vanhan pulpetin ääressä Akuja tai kirjaston kirjoja. Aivan ihanaa.
Trampoliini voisi kiinnostaa tuon ikäistä. Tiedän vanhempia, jotka ovat hankkineet mökille trampoliinin ja sen jälkeen lapset olisivat jatkuvasti menossa mökille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielikuvitus, kirjat, lelut, askartelu, leikki, piirtäminen, maalaus, lautapeli, älypelit prismasta - eli yksinpeli, korttipeli. Voi tutustua paperinukkeihin ja niiden tekoon, saa eläinhahmoja ellei koe sitä tylsänä vanhanaikaisena. Valokuvaus, uiminen vanhemman kanssa, soutaminen lyhyen matkan, kirjeenvaihto jos sitä on nykyään, ehkä kaveri kylään jos löytyy. Entä jos lomailee muualla kuin mökillä tai saaressa, koska eletään lapsen ehdoilla vielä. Hämärällä voi katsoa taskulampulla ja tehdä varjokuvioita pöytävalolla. Kirjoittaa tarinoita tai lukea niitä. Voi tehdä päivämatkoja johonkin lapselle kivaan kohteeseen tai moottoriveneellä mennä, jos on jollakulla. Kaupungissa voi olla joku putiikki tai jäätelöpaikka. Kaikki lapset eivät kaipaa liikaa ohjalmaa, mutta joskus vaihtoehtoja tekemiseen, osa ei pidä huvipuistoista.
Rakentakaa sellainen pieni puuvene kaarnapurjeella. Sen voi tehdä jos on vaikka lankkuja tai puuhalkoja niin kirveellä aluksi keulanmuoto ja sitten puukolla vuollaan hienommaksi. Puukolla myös reikä, jolla saa kepin ja kaarnapurjeeen valmiiksi. Kaarna toki vain jo kaadetusta puusta. Jos ei ole niin joku iso lehtikin kelpaa purjeeksi. Se oli mielenkiintoista omassa lapsuudessa ja parasta kun vene reissun päätteeksi päästettiin vapaaksi järvelle seilaamaan. Missä lie sitten seikkaili. . Partiopuukko lapselle, jossa siis sormisuoja terän ja kahvanvälissä, että on turvallisempaa vuoleminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinostaisiko lasta rakentaa eläinmaailma tai muu vastaava? Eli jollekin isolle alustalle (saavin kansi, iso tarjotin jne) kiviä kallioksi, oksia puiksi, sammalta, foliota järveksi. Sinne maailmaan sitten leikkieläimiä tai mitä nyt keksiikään seikkailemaan. Omassa lapsuudessa tein joka kesä mökillä tuollaisen ja hahmoina smurffit jotka siihen aikaan vuonna nakki olivat kovassa huudossa.
Kivien maalaus. Etsi sopivan muotoinen kivi ja maalaa esim leppäkertuksi. Näitä voi sitten vaikka käyttää lautasliinapainoina ulkona syödessä.
Anna pahvimuki käteen ja mustikoita keräämään. Sit teette yhdessä piirakan.
Lapselle oma pieni kasvimaa tai kukkapenkki. Tai sit ruukkuihin kasvamaan.
Toki sitten uiminen, veneily, soutaminen. Jos liikutte moottoriveneellä, niin lapselle voi opettaa ajamaan venettä. Tämä hyvä osata jos jotain sattuu.
Sadepäiville puuhakirjoja, kirjoja, lehtiä, vesivärit ja toki ne paljon parjatut puhelin, tabletti, telkkari.
Lettukestit nuotiolla, lapsi mukaan paistohommaan. Onkiminen rannalta tai veneestä. Itse lapsena rakastin
onkimista. Asuimme rannan läheisyydessä, joten aluksi ongimme rannalta ja sitten vähän isompina saimme
siskoni kanssa ottaa veneen. Kalastuksesta kehittyi rakas harrastus koko iäkseni.
Taiteen tekeminen: kiviä, risuja, oksia, kaisloja, simpukankuoria, hiekkaa jne. Näistä saa tehtyä esim. sitomalla, maalaamalla, liimalla kaikenlaista.
Valokuvaaminen! Maisemia, kasveja, koppakuoriaisia ym. Videokuvaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puissa kiipeäminen kehittää sekä motoriikkaa että luontosuhdetta.
Mitäs sitten kun putoaa? Vaikea on venellä kuljettaa mantereelle ja sairaalaan. Tuskin pelastushelikopterikaan pystyy laskeutumaan saareen. On täysin vastuutonta edes ehdotella puissa kiipeilyä lapselle.
Höpö höpö. Ylisuojelu on myös pahinta lapselle. Kyllä motoriikkaa ja koordinaatiokykyä pitää oppia. Iän kaiken on lapset (itse mukaan lukien) pienestä pitäen kiivennyt puissa ja milloin missäkin. Ja vaikka olen keski-ikäinen niin tasapaino on priimaluokkaa. Lapsen pitää ehdottomasti kokea asioita ja riskinsä on kaikella. Suojatien ylittäminen on vaarallisempaa tilastollisesti kuin puissa kiipeily.
Tuon ikäisen lapsen kanssa pitää ehtiä olemaan sen verran, että voitte yhdessä tutustua saareen ja mitä kaikkea kivaa sieltä löytyy. Lasta ei voi työntää tekemään ja touhuamaan jotakin, jos ympäristö on hänelle aivan vierasta ja elämä ollut ihan muuta taajamassa tai kaupungissa.
VAnhemman esimerkki suhteessa luontoon ja sen mahdollisuuksiin on isossa roolissa. Jos vanhemmat killittävät kahvia/kaljaa pitkin päivää, lämmittelevät saunaa, grillaavat, makaavat laiturilla ottamassa aurinkoa, niin ei siinä tuon ikäinen lapsi todellakaan tajua miksi saaressa ylipäätään ollaan.
Katsokaa vaikka puita ja minkä muotoisia ne ovat.Saisiko jostakin puusta hevosen, jolle on helppo kivuta ja ratsastaa. Tai onko puun juuristossa tai kivien seassa kolo, jonne voi rakentaa pienen majan lelulle tmv:lle. Opeteltelkaa tekemään maassa lojuvista tikuista pieni lautta, johon purje isosta puun lehdestä. Siis ihan mitä vain, mitä vanhemmat osaavat. Olkaa lapsen kanssa edes hetken aikaa, sillä onhan se loma perhelomaa myös. Siitä myös lapsi osaa itsekin keksiä, kun vähän avaatte ideaa saaresta, luonnosta, eläimistä siellä yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puissa kiipeäminen kehittää sekä motoriikkaa että luontosuhdetta.
Mitäs sitten kun putoaa? Vaikea on venellä kuljettaa mantereelle ja sairaalaan. Tuskin pelastushelikopterikaan pystyy laskeutumaan saareen. On täysin vastuutonta edes ehdotella puissa kiipeilyä lapselle.
Pumpuliinko pitäis kääriä? Tekemällä oppii ja kehittyy. Oma alle 4v halusi kiikkua joka paikkaan; olen sanonut että sinne saa mennä minne itse pääsee (eli yltää) ja kylläpä se poika yrittääkin (ja toisinaan onnistuu). Toki seuraan vieressä ja keskeytän touhut jos liian vaaralliseksi menossa.
Kaikki aina hämmästelevät miten kehittynyt, vahva ja motoristisesti taitava hän on, toki pieniltä kolhuilta ei olla vältytty. Mutta sekin opettaa: osaa jo itse jollain tasolla varoa ja arvioida tekemisiään. Oma sukupolveni roikkui ja kiikkui kaiken päivät ulkona kesäisin.
Mieheni lapset taas ovat asuneet pumpulissa ja ovat ihan kädettömien (ilman puhelinta). Erittäin surullista katsoa, kyseessä juurikin 10 ja 12 vuotiaat lapset joilla ei ikinä mitään tekemistä ilman sitä puhelinta.
Uiminen. Kasvien ja eläinten bongaamista ts. tunnistamista kirjojen kuvia vertailemalla. Lukemista: vaikka jokin ihan odottamatota aihetta käsittelevä kirja mukaan: Egyptin muumiot, hait tms.
Mä oon ainoo lapsi. Mökillä ton ikäsenä lähinnä luin, piirsin, pelasin pasianssia ja uin.
Sidot sen 2-metrisellä narulla tolppaan toisesta jalastaan. Kyllä sillä aika kuluu kun kävelee siinä ympyrää. Eikä pääse sattumaankaan mitään.
No ymmärtäähän sen, että yksin voi aika tulla pitkäksi, ainakin jos mökillä vietetään pidempiä ajanjaksoja yhteen menoon. Itselläni oli monta sisarusta ja heidän ansiostaan ei oikeastaan koskaan lapsena ollut tylsää, sillä aina oli leikkikavereita. Viihdyin kyllä hyvin yksinkin ja tykkäsin lukea, mutta voisin kyllä hyvin kuvitella, että jos mökillä oltaisiin vaikka monta viikkoa putkeen, niin olisi itselläkin voinut käydä aika pitkäksi ja kaivata kavereita kaupungista, jos olisin ollut ainoa lapsi.