Nuori aikoo lopettaa hesen työt
Ensimmäinen työpaikka, mutta hän on todella ujo ja ennen työpäivää alkaa ahdistamaan ja saattaa oksentaa. Onneksi on koeaika vielä, mutta onkohan tulevaisuudessa ongelmia saada töitä joltakin muulta alalta?
Kommentit (30)
Jos kyseessä olisi oma lapseni, yrittäisin saada hänen jäämään töihin. Työ on työtä, yleensä se ei ole mitään hupia. Etenkään ilman koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä olisi oma lapseni, yrittäisin saada hänen jäämään töihin. Työ on työtä, yleensä se ei ole mitään hupia. Etenkään ilman koulutusta.
Tämäpä. Nykyvässykät luovuttaa aivan liian helpolla. Duuni on duunia ja vapaa on sitten erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Munaa hampurilaisen väliin XD yök!
Hese on kylläkin täysin munaton.
Minäkin olen äärimmäisen ujo ja herkkä ja ensimmäinen työpaikka oli suuren marketin kassa, eli kyllä siinä itse kutakin aika paljon alkoi ajoittain ahdistamaan. Mutta siinä juuri oppi olemaan rohkeampi ja hoitamaan hankalat tilanteen. Huomasi, että ei nämä sosiaaliset tilanteet nyt maailman loppu ole ja niistä selviää, vaikkei ne miellyttäviä ole. Mutta jos jää kotiin patomaan pelkoa sosiaalisista tilanteista, niin ei ne koskaan helpommaksi siitä muutu.
Ei tuossa tilanteessa auta kuin päättää, onko ahdistus niin paha, että sen takia pitää luopua työkokemuksesta ja palkasta (kaikki työkokemus on tärkeää).
Te toimistoon vaan asiasta puhumaan ,nuoriso puolelle.Joko ohjeistavat hoiton? Jos ei ? Asiasta ajan varaus terveyskeskus lääkärile,joka lähetä terapiaan vahvistaa itse tuntoa hänelle.Et kai suostu, jää loppu iäksi kotiin makaaman?
Itsekin olen kaupankassa koulun ohessa ja ikää 20v (16vnä aloitin asiakaspalvelu alalla). Todella ujo ja introvertti ja varsinkin joku työhaastatteluun meno ahdistaa ja oksettaa monta päivää putkeen. Mutta täytyy kyllä sanoa, että on nykynuoriso heikkoa. Omat vanhemmat eivät koskaan painostaneet töihin, mutta ei kyllä ole käynyt mielessäkään, että lopettaisin työt koska yhy yhy ahdistaa. Kun menet ensimmäiseen haastatteluun, toinen onkin jo helpompi jne. Nyky nuoriso pitää ilmeisesti itseään jonain erityisarvoisina yksilöinä, kun ei olla valmiita kohtaamaan todellista maailmaa, etenkään velvollisuuksia. Eihän APn lapsenkaan tarvitse kouluttautua asiakaspalveluun, mutta jos ei vuotta tai kahtkaan kestä työskennellä hesessä, niin kyllä silloin on aika heikko/lellitty lapsi.
Eikä kyse ole toki siitä, etteikö moni asiakkaista olisi täysiä mulkvisteja jne, tai että kaikki tulisi vain sietää. Mutta työstähän meille maksetaan, joten se ei ole mikään itseisarvo, että työ on pelkkää helppoa nauttimista. Jos ei koskaan mene mukavuusalueensa yli, ei kehity. Ja kyseistä ominaisuutta vaaditaan perus arjessa pärjäämiseen. Se on vain palvelus itselle, mutta ei kun kaikki pitäisi saada helpolla tekemättä mitään.
Olisiko hänellä sosiaalisten tilanteiden pelkoa? Terveydenhuollosta voi siihen lähteä apua hakemaan, esim. joku lääkitys voisi auttaa.
Työtä nyt täytyy vain tehdä että saa laskut maksettua. Ei aina voi lähteä työstä menemään "kun ei ole kivaa". Ei nuorena eikä aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Työtä nyt täytyy vain tehdä että saa laskut maksettua. Ei aina voi lähteä työstä menemään "kun ei ole kivaa". Ei nuorena eikä aikuisena.
Kyllä nykynuorilla tuntuu olevan valloilla käsitys ettei mitään tarvitse tehdä ellei se ole kivaa.
Et ole tainnut olla esimiestehtävissä? Pikaruokapaikkoja yleensä arvostetaan. Tiedossa on minkälaista paineensietokykyä semmoinen paikka vaatii. Oikein mainio ponnistuslauta uralle, kuin uralle. Ilman muuta, mikä tahansa työpaikka ei kuitenkaan ole sen arvoinen, että kannattaa omaa mielenterveyttään sinne menettää.