Lue keskustelun säännöt.
Mites muille on käynyt, jos on ollut elämässä joku tyyppi kenestä ei meinaa päästä yli
18.07.2022 |
Olen viettänyt pääosin sinkkuaikaa lähes 10 vuotta ja tässä matkan varrella ollut pari tyyppiä, jotka ovat kolahtaneet enemmän kuin toiset. Itseäni vähän yllätti, että eniten kaipaan ihmistä, jonka työn takia ollaan oltu erossa; hän joutuu asumaan toisissa maissa ja minulla taas lapsi, jota en voi viedä isänsä luota pois ja olen tän suhteen vaan antanut olla ja yrittänyt haudata kaikki tunteet.
Tässä kesällä tapaillessani uutta ihmistä tajusin repivän surun koskevan mua kun kävelin tän tyypin kotikaupungissa ja tajusin että kaipaan älyttömästi tuota ihmistä, jota kohtaan olen koittanut vain tappaa tunteitani. Ei olla pikaisia kuulumisten vaihtamisten lisäksi oltu yhteydessä enää; hän asuu tällä hetkellä toisessa maan osassa ja luultavasti tulee pysyvämmin Eurooppaan vuoden sisällä. Laitanko hänelle vain viestiä tunteistani vai annanko olla ja luotan siihen, että tunteet vain joskus kuolevat.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea tuota kokonaan, koska aihe on niin tylsä.
Mutta voin lohduttaa sinua, Kun tuosta vanhenet, kyllä unohtuu.
Sen jälkeen ihmettelet kuinka ikinä olen voinut tuhlata aikaani jonkun yhdentekevän tyypin takia.
Todella toivon näin, tosiaan en tiedä onko hänellä joku suhde menossa ja varmasti särkisi sydämeni niin että olisi helpompi päästä eteenpäin. Nyt en edes viitsi deittailla muita kun tuntuu itsepetokselta. :|
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonosti kävi. Haikailin ensirakkauteni perään yli 7 vuotta. Palattiin yhteen ja perustettiin perhe. Se oli vikatikki. Emme sopineetkaan yhteen arkielämässä. Kumpikin teki toisensa onnettomaksi. Kaduin vuosikausia paskaa elämääni. Olisi kannattanut vaan keskittyä etsimään itselleni oikeasti sopiva mies, eikä haikailla typerän unelman perään.
"Laitanko hänelle vain viestiä tunteistani vai annanko olla ja luotan siihen, että tunteet vain joskus kuolevat."
Käytä järkeä. Mitä tiedät hänestä? Onko mies todellisuudessa sellainen joka olisi sinulle hyvä vai oletko ihastunut vain omiin kuvitelmiisi hänestä? Onko hän edes varmuudella sinkku?
Minä ihastuin yhteen mieheen eka kerran noin viisi vuotta sitten. Näin hänet uudestaan noin pari vuotta sitten. En ole vieläkään pystynyt unohtamaan häntä. Missäköhän ajassa sekin sitten tapahtuu? Itsellä traumataustaa, mikä ilmeisesti vaikuttaa asiaan.
Minä olen jostain syystä se jota muutama exä haikailee vaikka olisi itse päättänyt suhteen. Minulle lähetetyt viestit vituttavat ja ahdistavat eli älä lähetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ihastuin yhteen mieheen eka kerran noin viisi vuotta sitten. Näin hänet uudestaan noin pari vuotta sitten. En ole vieläkään pystynyt unohtamaan häntä. Missäköhän ajassa sekin sitten tapahtuu? Itsellä traumataustaa, mikä ilmeisesti vaikuttaa asiaan.
Mulla myös traumataustaa, mutta tässä suhteessa ei ole ollut henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Lähinnä isäni on ollut suht etäinen aina, joten en ole varma vaikuttaako se vai yksinkertaisesti se, että mulla ollut aina mukava ja helppo olo ko. ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
"Laitanko hänelle vain viestiä tunteistani vai annanko olla ja luotan siihen, että tunteet vain joskus kuolevat."
Käytä järkeä. Mitä tiedät hänestä? Onko mies todellisuudessa sellainen joka olisi sinulle hyvä vai oletko ihastunut vain omiin kuvitelmiisi hänestä? Onko hän edes varmuudella sinkku?
Ei ole varmuudella sinkku, mutta on asunut toisessa maanosassa nyt puoli vuotta ja sitä ennen vielä päivittäin viestiteltiin, että jos on uusi suhde alla niin se on hyvin tuore.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha neuvoa tätä ap:tä. Se lähettää joka tapauksessa "viestin tunteistaan" tälle ihastukselle, jolla ihan taatusti on jo toinen suhde siellä kaukana vierailla mailla eikä se voisi vähempää välittää.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jostain syystä se jota muutama exä haikailee vaikka olisi itse päättänyt suhteen. Minulle lähetetyt viestit vituttavat ja ahdistavat eli älä lähetä.
Kannattaa varmaan opetella kommunikoimaan ja käsittelemään tunteita, niin ettei eksien lähettämistä viesteistä tarvitse ahdistua. Jos ghostailee ihmisiä, niin vähempikin ahdistaa, kun ottavat yhteyttä. Itselläni lähes jokaiseen eksään asialliset välit ja voidaan keskustella asioista niiden oikeilla nimillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta viestin laittaminen on ihan hyvä, jos todella kerrot rehellisesti tunteesi ja kysyt hänen tunteitaan. Jos vastaus viipyy, on epämääräinen tai kielteinen, niin pääset eteenpäin.
Itselläni todellinen ensirakkaus, jonka kanssa asuin vähän aikaa yhdessä muutti työn takia ulkomaille ja olisi halunnut jatkaa suhdetta. Minä kuitenkin jätin hänet ja meni puolitoista vuotta ennen kuin hänestä pääsin eroon. Eli vähän samanlainen tilanne, tosin et ainakaan kertonut, että tunteet olisivat miehen puolelta olleet molemminpuoliset.
Myöhemmin olen monta kertaa ajatellut kuinka viisas olin kun katkaisin suhteen. Minulla ei ollut aikeita muuttaa maahan johon hän muutti eikä hän olisi halunnut pysyä Suomessa ja muutenkin oli levoton tyyppi kuten ilmeisesti sinunkin ihastuksesi.
Ei eri maissa asuva ihminen välttämättä kiinnity kehenkään, koska hän nauttii paikan vaihtumisesta. Eri maissa voi olla eri rakkaudetkin. Se on luonteenpiirre ihmisessä, levottomuus. Ei tarkoita, että olisi jotenkin huono ihminen, mutta ei kannata jäädä haikailemaan, jos itse toivoo pysyvää suhdetta. Jos taas haluat silloin tällöin suhteen, niin voihan se miehelle sopia. Itselläkin oli aavistus, että tuo ensirakkauteni varmaan pian löytää muitakin naisia kuin minut enkä halunnut jäädä sitä miettimään. Siksi jätin hänet.
Et laita mitään viestiä.
Mieti nyt itsekin. Saisit viestin joltain entiseltä hoidolta joka kertoisi kuinka paljon sua ikävöi ja kuvittelee että kuulutte yhteen. Kiusallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihastuin yhteen mieheen eka kerran noin viisi vuotta sitten. Näin hänet uudestaan noin pari vuotta sitten. En ole vieläkään pystynyt unohtamaan häntä. Missäköhän ajassa sekin sitten tapahtuu? Itsellä traumataustaa, mikä ilmeisesti vaikuttaa asiaan.
Mulla myös traumataustaa, mutta tässä suhteessa ei ole ollut henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Lähinnä isäni on ollut suht etäinen aina, joten en ole varma vaikuttaako se vai yksinkertaisesti se, että mulla ollut aina mukava ja helppo olo ko. ihmisen kanssa.
Kannattaa muistaa, että kyse on sinun tunteistasi, se ei välttämättä kerro mitä toinen ajattelee. Sen takia minusta on hyvä lähettää suora viesti, eihän sen mitään haittaa, jos tunteisiin ei vastata. Koko ihmistä ei välttämättä enää koskaan tapaa. En minäkään tavannut enää ikinä tuota ensirakkauttani joka muutti toiseen maahan. Muistot jäivät hänestä ihan hyvät kuitenkin.
Kannattaa laittaa viesti. Sillähän se selviää onko hän vapailla markkinoilla ja kiinnostunut vai ei.
Yhden neuvon annan : odottele rauhassa seksin suhteen ja tutustu sillä välin ihmiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu, että jos se ihminen olisi oikea, niin se juttu olisi onnistunut jo ensimmäisellä kerralla. Sitä ihmistä ei luultavasti saa mielestään sen takia, että suhde ei ole päättynyt jotenkin luonnollisella tavalla, vaan se on jäänyt kesken. Mutta se ei silti tarkoita, että kyse olisi suuresta rakkaudesta. On liikaa kokemusta tämänkaltaisista kuvioista.
Hyvät tyypit ei jää mieleen mutta traumoja aiheuttaneet hullut jää. Ptsd on ikuinen ystävä sen jälkeen kun niistä on päässyt eroon ja sen kanssa on vain osattava elää
On kokemusta joo. Mulla se juttu jäi tavallaan kesken ja näin meissä paljon potentiaalia. Mies ei kuitenkaan ollut valmis panostamaan ja haikaili muiden perään. Nykyään miehillä ei ole halua tutustua rauhassa mutta vahvasti uskon että siinä olisi ollut potentiaalia pitkäänkin suhteeseen. Toisaalta elämänvaihe ei silloin ollut mikään paras. Yhäkin mietin että mitä jos oltaisiin tavattu myöhemmin tai mitä jos mies olisi panostanut enemmän jne. Voi olla että osittain on myös turhaa haihattelua. Lisäksi olen nähnyt paljon unia tästä miehestä ja kokenut muutaman vähän yliluonnollisenkin jutun.
N25
Vierailija kirjoitti:
Minusta viestin laittaminen on ihan hyvä, jos todella kerrot rehellisesti tunteesi ja kysyt hänen tunteitaan. Jos vastaus viipyy, on epämääräinen tai kielteinen, niin pääset eteenpäin.
Itselläni todellinen ensirakkaus, jonka kanssa asuin vähän aikaa yhdessä muutti työn takia ulkomaille ja olisi halunnut jatkaa suhdetta. Minä kuitenkin jätin hänet ja meni puolitoista vuotta ennen kuin hänestä pääsin eroon. Eli vähän samanlainen tilanne, tosin et ainakaan kertonut, että tunteet olisivat miehen puolelta olleet molemminpuoliset.
Myöhemmin olen monta kertaa ajatellut kuinka viisas olin kun katkaisin suhteen. Minulla ei ollut aikeita muuttaa maahan johon hän muutti eikä hän olisi halunnut pysyä Suomessa ja muutenkin oli levoton tyyppi kuten ilmeisesti sinunkin ihastuksesi.
Ei eri maissa asuva ihminen välttämättä kiinnity kehenkään, koska hän nauttii paikan vaihtumisesta. Eri maissa voi olla eri rakkaudetkin. Se on luonteenpiirre ihmisessä, levottomuus. Ei tarkoita, että olisi jotenkin huono ihminen, mutta ei kannata jäädä haikailemaan, jos itse toivoo pysyvää suhdetta. Jos taas haluat silloin tällöin suhteen, niin voihan se miehelle sopia. Itselläkin oli aavistus, että tuo ensirakkauteni varmaan pian löytää muitakin naisia kuin minut enkä halunnut jäädä sitä miettimään. Siksi jätin hänet.
Kiitos viestistäsi.
Ilmeisesti hänellä oli tunteita myös minua kohtaan ja koska jo lapsena valikoitunut hänelle tuo ammatti, jossa pakko matkustella niin on tavallaan sen "uhri", vaikka onkin ihan menestynyt.
Tiedän, että hänen ympärillään pyörii paljon naisia ja sanoinkin asiasta hänelle ja tässä vaiherikkaan "suhteemme" aikana kotimaassaan ollessaan hän on lähinnä halunnut viettää aikaa perheensä ja bestiksiensä kanssa ja oli surullinen kun lopetin suhteemme, myös tuohon vedoten :D. Viimeksi kyselin hänen kevyitä kuulumisia n. Viikko sitten kun huomasin hänen katselleen whatsappini tilapäivityksiä n. Viikko sen jälkeen kun olin pidätellyt ikävöivää itkuani hänen kotimaassaan.
Oletko varma, että kaipaat tuota ihmistä omana itsenään jos ette ole olleet edes yhteydessä aikoihin? Muutenkin kuulostaa siltä, että tunnetko häntä edes niin hyvin. Joskus jää kiinni haavekuviin jos senhetkinen oma elämä syystä tai toisesta kyllästyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea tuota kokonaan, koska aihe on niin tylsä.
Mutta voin lohduttaa sinua, Kun tuosta vanhenet, kyllä unohtuu.
Sen jälkeen ihmettelet kuinka ikinä olen voinut tuhlata aikaani jonkun yhdentekevän tyypin takia.
Todella toivon näin, tosiaan en tiedä onko hänellä joku suhde menossa ja varmasti särkisi sydämeni niin että olisi helpompi päästä eteenpäin. Nyt en edes viitsi deittailla muita kun tuntuu itsepetokselta. :|
Heität koko tyypin ja ajatukset olkasi yli ja jatkat elämääsi eteenpäin.
Samantekevää onko hänellä suhdetta tai ei.
Älä tuhlaa elämääsi enää joutavaan. Jos tyyppi olisi ollut sinusta kiinnostunut, et edes olisi täällä.
En jaksa lukea tuota kokonaan, koska aihe on niin tylsä.
Mutta voin lohduttaa sinua, Kun tuosta vanhenet, kyllä unohtuu.
Sen jälkeen ihmettelet kuinka ikinä olen voinut tuhlata aikaani jonkun yhdentekevän tyypin takia.