Lue keskustelun säännöt.
Avioeroon johtaneiden syiden utelu?
16.07.2022 |
Onko teidän mielestänne asiallista esittää eronneelle henkilölle kysymys "Miksi te erositte?"?
Minut on kasvatettu ajattelemaan, että eron syyt ovat aina henkilökohtaisia eivätkä kuulu muille eikä ole sopivaa kysyä kenenkään erosta ellei sitten eronnut itse halua puhua asiasta oma-aloitteisesti.
Muutin itse eroni jälkeen vuodeksi maaseudulle työn perässä ja ihmettelin, kun työkaverit juorusivat jatkuvasti muista kyläläisistä: Matti ja Maija erosivat, koska eivät saaneet lapsia. Antti jätti Annin, koska löysi uuden emännän. Satu jätti Samin, koska Sami petti ja juopotteli.
Ja aina kun tutustuin uusiin ihmisiin, minulta kysyttiin heti nimen jälkeen: Onko sulla perhettä?
Kun mainitsin lyhyesti, että minulle ja lasteni isälle oli äskettäin tullut ero, niin JOKA KERTA ihmiset kysyivät: MIKSI te erositte?
Muutin myöhemmin maalta kaupunkiin, jossa ei olla noin uteliaita toisten asioista. Mutta nyt kun olen ryhtynyt käymään treffeillä ja perustanut tinder-profiilin, niin lähes kaikki kysyvät jossain vaiheessa joko viestillä tai suullisesti "mistä syystä te erositte?" tai jos ovat itse eronneet, ryhtyvät paasaamaan oman eronsa syitä: "vaimoni jätti minut vaikka meillä oli kaikki ihan hyvin" tai "hullu exäni ei antanut minun käyttää lenkkareita sisällä ja muutenkin valitti kaikesta koko ajan, ei semmoisen kanssa voi elää.."
Kommentit (26)
kysyn koska haluan tietää millainen olet. Teitkö jotain sellaista, mikä aiheutti eron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen on kysymys "mihin/miksi se kuoli?" mikä tulee automaattisesti kun joku on kuollut.
Ihmisluonteeseen kuuluu vaan enemmän tai vähemmän se uteliaisuus, toiset pystyy pitämään sen kurissa ja toiset ei.
Jos ihmiset utelevat liikaa, alan valehdella. Ovat ansainneet sen.
Minä olen utelias tietämään syyn. Koska olen itsekin eronnut.
Nuorenakin olin utelias. Koska halusin tietää, miksi erotaan. Jotta pystyn itse estämään eron.
Hmmm. En ymmärrä tätä mielensäpahoittamisen kulttuuria. Mitään ei saisi nykyään kysyä. Lehtimyyjätkään ei saisi soittaa.
Vastuu on aina itsellä. Aina voi sanoa, että ei, en halua puhua tästä. Ei kiitos, en halua tilata mitään lehteä.
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. En ymmärrä tätä mielensäpahoittamisen kulttuuria. Mitään ei saisi nykyään kysyä. Lehtimyyjätkään ei saisi soittaa.
Vastuu on aina itsellä. Aina voi sanoa, että ei, en halua puhua tästä. Ei kiitos, en halua tilata mitään lehteä.
Hyvä asenne, yläpeukku. Samalla sanoisin, että on kohteliasta udella potentiaalisesti herkistä aiheista melko varovaisesti koska ihmiset tosiaan suhtautuu hyvin eri tavoin. Yleensä itse en utele ellei toinen omasta aloitteestaan avaa aihetta; siinä tapauksessa koen saaneeni "luvan" kysyä enemmän.
Todella tahditonta kysyä. Joskus on vaan parempi oll hiljaa kuin päästä kaikkea suustaan. Eron, kuoleman tai minkä tahansa henkilökohtaisen arkaluontoisen asian syyt eivät kuulu kellekään muille kuin asianosaisille.