Lue keskustelun säännöt.
Miksi ilmoituksissa kysytään aina palkkatoivomus?
15.07.2022 |
Nykypäivänä rekrytointiprosesseissa on entistä enemmän tekijän markkinat. Eikö yritykset pysty ilmoittamaan esim. palkkahaarukkaa jota tähän tehtävään on kaavailtu? Sijoittuminen siinä menisi sitten kokemuksen ja potentiaalin mukaisesti.
Hakija ei pysty kovinkaan usein päättelemään miten vaativa tehtävä oikeasti on kyseessä ja mikä palkkataso yrityksessä on yleisesti. Joskus hakijalla ei edes ole tuoretta kokemusta työnhausta.
Tuo kysymys on hyvin usein kiusallinen. Siihen joutuu vastaamaan aika usein sokkona ja lopputulos voi olla puolin tai toisin loukkaava.
Jos ilmoituksessa oleva palkkataso ei miellytä hakijoita, myös yritys saa tästä tärkeää informaatiota ja välttyy turhalta työltä.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Palkkatoive on sitä varten, että saadaan töihin mahdollisimman halvalla mahdollisimman pätevä. Jos joku hinnoittelee työnsä liian halvalla niin oma moka. Firma voittaa. Liian kalliit ruksitaan pois, ellei olla epätoivoisia.
Valitettavasti näin tosiaan ajatellaan.
Jos firma ei näe ajoissa henkilön lisäarvoa, se jää sitä ilman. Joku voi tosiaankin tulla halvalla alkupalkalla töihin mutta jos palkka ei lähde nousemaan nopeasti ansioiden mukaan, alkaa uusi hakuprosessi seuraavaan parempaan firmaan. Onko tämä sille orjapalkkafirmalle sitten edullista? Ei todellakaan ole. Rekrytointi on kallista. Perehdytys on kallista. Edellisen työntekijän poistumisesta seuraavan työntekijän perehdytyksen päättymiseen asti kuluva aika tehdään vajaalla tuotoksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka pyytää reilusti yli mitä meillä normaalisti maksetaan karsitaan pois
Meidän alalla ei oo huippupalkat js it alalta tulevat esim. Luulee saavansa tuplat
Toisaalta jos sen palkkatason ilmoittaisi niin pyrkyrit eivät edes hakisi... Maksaa se turhien hakemusten käsittelykin.
Pyrkyri on aika vastenmielinen sana. Laiskat määrittelee usein pyrkyreiksi ne, jotka ovat aktiivia ja haluavat kehittyä.
Pahoittelut sanavalinnasta. Meillä lienee erilainen merkitys tuolle sanalle. Miellän itse pyrkyriksi henkilön joka menee tittelin ja palkan perässä, hänen suurin avunsa on mielistellä oikeita henkilöitä, yleensä tällainen on varsin ekstrovertti henkilö ja lörpöttämällä kaiken ääneen ilmaisee todellisen osaamisensa eli ei juurikaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Omalla alalla osaamisen skaala on laaja. Hommia tällä nimikkeellä tehdään niin 2200e kuin 3800 euron kuukausipalkalla.
Auttaa työnantajaa päättelemään, minkätasoista hommaa hakija on tulossa tekemään.
Kyllä pitäisin outona, jos talouspäällikkö yrittäisi myydä itseään sisään alennusmyynnillä.
Jos firmalla on tarkoitus rekrytä talouspäällikkö, sillä on todellakin tarvetta talousalan asiantuntijalle. Tuotantopäällikkö onkin hyvin laaja käsite. Jossain firmassa se on satojen henkilöiden esimies, alaisinaan logistiikkaa, ostoasiantuntijoita, suunnittelutiimi, työnjohtajat, tuotantosihteerit jne. Toinen ääripää oli 20 hengen rakennusalan tuotteita valmistava firma joka haki samanaikaisesti kahta tuotantopäällikköä. Tästä pystyi päättelemään että kyse oli vain työnjohtajatasoisesta henkilöstä. Siitä kun ottaa palkkahaitarin niin sanoisin että sellaiset 2800-6800€/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä kerrot palkkatoivomuksellasi työnantajalle, paljonko tuot rahaa firmaan. Kyse ei ole siitä, millä hinnalla myyt vapaa-aikasi, vaan minkä verran asiakkaat ovat valmiita maksamaan työstäsi.
Tuo on täsmälleen totta. Kunhan vaan se HR-assistentti ymmärtäisi saman. Hänhän vertaa sitä palkkatoivomusta johonkin, kenties omaan palkkaansa ja muodostaa siitä mielikuvansa. Ei hänellä ole välttämättä käsitystä mitä kyseinen työtehtävä pitää sisällään (vastuu, kriittiset taidot, lisäarvo yrityksen prosesseille...)
Ei meillä ainakaa HR mitään palkkoja määrittele, vaan se neuvotellaan kyseisen liiketoiminnan vetäjän kanssa. Hän tietää ja määrittelee kaikkien palkat omalla alueellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä kerrot palkkatoivomuksellasi työnantajalle, paljonko tuot rahaa firmaan. Kyse ei ole siitä, millä hinnalla myyt vapaa-aikasi, vaan minkä verran asiakkaat ovat valmiita maksamaan työstäsi.
Tuo on täsmälleen totta. Kunhan vaan se HR-assistentti ymmärtäisi saman. Hänhän vertaa sitä palkkatoivomusta johonkin, kenties omaan palkkaansa ja muodostaa siitä mielikuvansa. Ei hänellä ole välttämättä käsitystä mitä kyseinen työtehtävä pitää sisällään (vastuu, kriittiset taidot, lisäarvo yrityksen prosesseille...)
Ei meillä ainakaa HR mitään palkkoja määrittele, vaan se neuvotellaan kyseisen liiketoiminnan vetäjän kanssa. Hän tietää ja määrittelee kaikkien palkat omalla alueellaan.
HR-assistentti tekee ne haastattelut. Aika usein huomaa että voisi tehdä jopa hänen hommansa huomattavasti paremmin. Tuon jäljeltä on vaikea päästä seuraavalle kierrokselle jossa niistä oikeista asioista keskustellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma viimeisin rekrykokemuksena on brittifirman kanssa. Siellä ei todellakaan kysytty palkkatoivetta tai laitettu hakijaa arvailemaan, vaan kysyttiin paljonko tienaa tällä hetkellä ja sen jälkeen alettiin neuvotella, mikä olisi se houkutteleva ja toimenkuvaan sopiva palkka, jolla voisin harkita heidän työtarjouksensa hyväksymistä. Loppupelissä sain isomman palkan kuin "vaatimattomana suomalaisena" kehtasin edes pyytää eli eivät edes lähteneet siihen, että jos noin halvalla suostuu lähtemään, niin ei turhaan makseta lisää.
Vierailija kirjoitti:
Koska halutaan katsoa, kuinka halvalla hakijat suostuvat tekemään töitä. Toiveena on, että palkkatoive olisi selvästi alle alan yleisen tason, jolloin yritys säästää.
juu nöin tekevät usien työvoimaa välittävät yritykset kuten eilakaisla, academic work, manpower, barona ns. sisätöihin. haastatteluihin pääevät ne keillä alhaisimmat palkkatoiveet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma viimeisin rekrykokemuksena on brittifirman kanssa. Siellä ei todellakaan kysytty palkkatoivetta tai laitettu hakijaa arvailemaan, vaan kysyttiin paljonko tienaa tällä hetkellä ja sen jälkeen alettiin neuvotella, mikä olisi se houkutteleva ja toimenkuvaan sopiva palkka, jolla voisin harkita heidän työtarjouksensa hyväksymistä. Loppupelissä sain isomman palkan kuin "vaatimattomana suomalaisena" kehtasin edes pyytää eli eivät edes lähteneet siihen, että jos noin halvalla suostuu lähtemään, niin ei turhaan makseta lisää.
Minäkin olin brittifirman kanssa tekemisissä. Suunniteltu palkkahaitari tuli hyvin avoimesti esille. Ovat selkeästi ymmärtäneet että yhteiset tavoitteet ja käsitys on edullisinta kaikille, erityisesti työnantajalle.
Jos työnhakuprosessien kehittymistä vaikkapa 80-luvulta lähtien, muutos on huomattava. Tehtävät tietysti ovat aivan erilaisia, media jossa ilmoitus julkaistaan on muuttunut lehti-ilmoituksista netti-ilmoituksiin ja someen. Tuota rekrytointihenkilöstön ammattitaitoa ei ole hirvittävästi kyseenalaistettu. Olisiko siellä tosiaankin suuri syy epäselviin tavoiteasetteluihin? Samalla kun ihmiset muuttuvat uusavuttomiksi käytännön asioissa, myös HR:n toimenkuva muuttuu vaikeammin hallittavaksi. Tehtävänimikkeet ovat mitä mielikuvituksellisimpia englanninkielisiä sanahirviöitä joiden sisältö vaatimustasoineen ei selviä. Pahimmillaan jotkin kasvuyritykset "ampuvat haulikolla" ja ottavat kenet tahansa IT-taitoisen nuoren töihin jotta olisi sitten henkilöitä mistä joku hymypoika nostettaisiin manageriksi.
alanvaihto on henkilökohtainen pelastus, mutta enemmän huolestuttaa, millä tasolla suomen ydinvoimaloissa on osaaminen ja motivaatio. tsernobylissäkin oli sentään joku vaatimustaso työntekijöille ja silti se epäonnistui. suomessa mennään tuurilla.