Miten sukulaisesi on suhtautuneet jos olet joutunut mt-eläkkeelle
Muut on raataneet aina niin kovasti, mutta mä vaan on "laiska".
Äiti vihaa ja vttuilee.
Kommentit (11)
Huonohkosti ja sellaista piilokuittia on tullut, mutta ei kiinnosta pätkääkään niiden mielipiteet.
Pidä äitiin vähemmän yhteyttä. Hän ei ainakaan auta sua paranemaan.
Kuka saattana on väittänyt, että olen mt-eläkkeellä, ihan normieläkkeelle jäin, 43 vuotta juppasin töissä.
Ei mitenkään. Isoäitini pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle, äitini pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle ja kun minä pääsin niin sehän oli vain normaalia. Aina näyttää sukupolvi toisensa jälkeen jäävän nuorempa kuin edellinen.
Ne ketkä ymmärtää et oon eläkkeellä vihaa mua sairauksien takia ja ne ketkä ei vihaa mua sairauksien takia vihaa mua eläkkeen ja sen takia et pääsen kuulemma liian helpolla. Ei oo win win yhtälöä mun elämässä vaan ainoastaan rosvo kortti.
Äitini mielestä se eläke vastaa jotain kuolemantuomiota. Ja "ethän sinä nyt sairas ole".
Pakkoko se on kailottaa ympäriinsä että millä perusteella on työkyvytön.
Toivon, että olisi joku systeemi, että kannustettaisiin enemmän tekemään töitä jaksamisen mukaan. Ja olisi mahdollisuus siihen työnantajien puolelta. Moni olisi varmaan työkykyinen vaikka yhden päivän viikossa ja se pitäisi pään paremmassa kunnossa kuin vain kotona olo.
Vierailija kirjoitti:
Pakkoko se on kailottaa ympäriinsä että millä perusteella on työkyvytön.
En todellakaan kerro kenellekään. Rajaton äiti oli tapansa mukaan kaivellut laukkuani ja nähnyt työeläkekortin, jolla saa uimahallissa alennuksen. Päätteli sitten että olen umpihullu, kun olen työikäisenä eläkkeellä.
En ole koskaan halveksinut työntekoa, olen yhä toimelias siinä missä pystyn. En juo ja urheilen. Käyttäydyn normaalisti. Mutta kun äiti tarvii vihalleen kohteen, minkä sille voin.
Saattaapa ahdistukseni johtua siitä rajattomuudesta. Mutta kenellekään on turha vääntää mitään; jos ei tajua niin ei tajua.
Oon enteilevästi puhunut kokoaikaeläkkeestä kun puolikaskin työaika tuntuu vaikealta ja saikkuja on ollut paljon. Suhtautuminen oli jo puolikkaalle siirtyessä vähän sellainen pettynyt ja samoin kun oon puhunut täyseläkkeestä. Ihan ymmärrettävää kun kaikki varmaan haluaisi terveitä lapsia. Vihaaminen ja vittuilu on tosi asiatonta ja epäempaattista vaikka äitiäsi harmittaisi kun et sä varmasti ole tahallasi sairastunut.
Yksi kaveri melkein kannustaa eläkkeelle kun valitan töistä ja toinen suhtautuu ymmärtäväisesti ja sanoo et eihän sen tarvitse olla lopullista kuitenkaan. Ihmiset mun ympärillä on enimmäkseen tosi ymmärtäväisiä tässä asiassa ja mun sairauden suhteen.