Lue keskustelun säännöt.
Avaruusteleskooppi James Webbin ottamien kuvien perusteella avaruus siis pyörii?
12.07.2022 |
Eli ei riitä että maapallo pyörii auringon ympäri ja auriko pyörii galaksin ympäri, vaan itsessään koko avaruus pyörii. Mutta minkä ympäri? Ollaanko me huuhtoutumassa johonkin massiiviseen viemäriin?
Kommentit (51)
Kumma kyllä, mitä kauemmas tuonne avaruuteen saadaan kuvattua, lopulta äärirajana on alkuräjähdys joka kuulemma tapahtui yhdessä pisteessä. Eli tähtäsit kameran avaruudessa mihin suuntaan tahansa, se osoittaa loppujenlopuksi aina samaan pisteeseen. Kummallista tämä aika-avaruus geometria?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyörii mihin nähden? Avaruus on kaikki mitä on.
Kaikenlaiset asiat tuppaa pyörimään avaruudessa. Sitä en tiedä että kuka ne kävi pistämässä pyörimään ja miksi.
Vierailija kirjoitti:
Kumma kyllä, mitä kauemmas tuonne avaruuteen saadaan kuvattua, lopulta äärirajana on alkuräjähdys joka kuulemma tapahtui yhdessä pisteessä. Eli tähtäsit kameran avaruudessa mihin suuntaan tahansa, se osoittaa loppujenlopuksi aina samaan pisteeseen. Kummallista tämä aika-avaruus geometria?
Tätä se on kun aletaan yksinkertaistaa asioita. Keksitään itselle helpoin selitys ja sitten väännetään kaikki muut asiat tukemaan sitä. Kyllähän se selvää on että jos alkuräjähdys olisi tapahtunut esim. pohjoisessa, ei etelään kuvaamalla nähdä silloin alkuräjähdystä.
Selittää pimeän energian, tai siis sen puuttumisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melko turhaa rahan haaskausta avaruuden tutkiminen, tällä pallolla ollaan ja pysytään, ikinä ei pois pääse. Nopeimmalla ihmisen tekemällä laitteellakin matka lähimpään tähteen, aurinko pois lukien, kestää yli 70 000 vuotta.
Ihminen ei käsitä oman planeetan ainutkertaisuutta ja tuhoaa sen vääjäämättä.
Ensinnäkin Maa pyörii oman akselinsa ympäri.
Pyörimisliikkeen nopeus vaihtelee sijainnin mukaan. Suurimmillaan 1 670 kilometriä tunnissa se on päiväntasaajan kohdalla. Nopeus pienenee hieman maapallon napoja päin mentäessä.
Toiseksi Maa kiertää jatkuvasti Aurinkoa 107 200 kilometrin tuntinopeudella.
Kiidät myös Linnunradan mukana
Kolmas vauhtia antava tekijä on Aurinkokunnan oman galaksin, Linnunradan, sisäinen liike.
Aurinkokunta kiertää Linnunradan keskuksen kerran 225 miljoonassa vuodessa. Koska Aurinko sijaitsee 27 000 valovuoden päässä Linnunradan keskuksesta, sen radan pituus on 170 000 valovuotta. Näiden lukujen pohjalta voidaan laskea, että Aurinkokunta liikkuu vähän yli 800 000 kilometrin tuntivauhtia.
Linnunratakin on liikkeessä
Linnunrata kuuluu paikalliseksi ryhmäksi kutsuttuun galaksijoukkoon, jonka painovoimapiste on jossain Linnunradan ja sen naapurigalaksin Andromedan välissä.
Linnunrata kulkee kohti itseään suurempaa Andromedaa 470 000 kilometrin tuntinopeudella. Vaikutusta on myös sillä, että paikallinen ryhmä liikkuu 2 200 000 kilometriä tunnissa 150 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevan valtavan massakeskittymän suuntaan.
https://tieku.fi/maailmankaikkeus/miten-nopeasti-me-liikumme-universumi…
On se hurjaa menoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myötä vai vastapäivään?
Kyllä, ehdottomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myötä vai vastapäivään?
Aatteles siis tätä>>>MYÖTÄPÄIVÄÄN! eikoo hullua! Tajunnan räjäyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kyllä, mitä kauemmas tuonne avaruuteen saadaan kuvattua, lopulta äärirajana on alkuräjähdys joka kuulemma tapahtui yhdessä pisteessä. Eli tähtäsit kameran avaruudessa mihin suuntaan tahansa, se osoittaa loppujenlopuksi aina samaan pisteeseen. Kummallista tämä aika-avaruus geometria?
Tätä se on kun aletaan yksinkertaistaa asioita. Keksitään itselle helpoin selitys ja sitten väännetään kaikki muut asiat tukemaan sitä. Kyllähän se selvää on että jos alkuräjähdys olisi tapahtunut esim. pohjoisessa, ei etelään kuvaamalla nähdä silloin alkuräjähdystä.
Kenen pohjoisesta puhut. Maapallon pohjoinen ei ole sama kuin koko AVARUUDEN pohjoinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kyllä, mitä kauemmas tuonne avaruuteen saadaan kuvattua, lopulta äärirajana on alkuräjähdys joka kuulemma tapahtui yhdessä pisteessä. Eli tähtäsit kameran avaruudessa mihin suuntaan tahansa, se osoittaa loppujenlopuksi aina samaan pisteeseen. Kummallista tämä aika-avaruus geometria?
Tätä se on kun aletaan yksinkertaistaa asioita. Keksitään itselle helpoin selitys ja sitten väännetään kaikki muut asiat tukemaan sitä. Kyllähän se selvää on että jos alkuräjähdys olisi tapahtunut esim. pohjoisessa, ei etelään kuvaamalla nähdä silloin alkuräjähdystä.
Kenen pohjoisesta puhut. Maapallon pohjoinen ei ole sama kuin koko AVARUUDEN pohjoinen
Avaruuden pohjoinen..? Ootteko te kaikki kännissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ottaa yöllä taivaasta kuvan pitkällä valotusajalla, niin tähdistä jää sellaiset viivat. Mutta johtuuko ne viivat siitä, että maapallopyörii vaiko siitä, että tähdet pyörii vai molemmista?
Miten toi James webb, kun jotenkin luulisi, että sillä on tosi nopea valotusaika kamerassaan, mutta silti osassa se ottamista kuvista jotkut tähdet jättää sellaisen viivan? Mistä se johtuu, että osa ei jätä ja osa jättää ja liikuuko ne, jotka jättää viivat ihan sairaaaaaaan nopeasti?
Pyörii minun ympärilläni, tätä mieltähän olen aina ollut, hyvä että on nyt tiedemiehetkin tämän todistaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kyllä, mitä kauemmas tuonne avaruuteen saadaan kuvattua, lopulta äärirajana on alkuräjähdys joka kuulemma tapahtui yhdessä pisteessä. Eli tähtäsit kameran avaruudessa mihin suuntaan tahansa, se osoittaa loppujenlopuksi aina samaan pisteeseen. Kummallista tämä aika-avaruus geometria?
Tätä se on kun aletaan yksinkertaistaa asioita. Keksitään itselle helpoin selitys ja sitten väännetään kaikki muut asiat tukemaan sitä. Kyllähän se selvää on että jos alkuräjähdys olisi tapahtunut esim. pohjoisessa, ei etelään kuvaamalla nähdä silloin alkuräjähdystä.
Kenen pohjoisesta puhut. Maapallon pohjoinen ei ole sama kuin koko AVARUUDEN pohjoinen
Avaruuden pohjoinen..? Ootteko te kaikki kännissä?
Ei vaan vastasin tämän vastaajan vastaukseen:
Hän sanoo, että
"Tätä se on kun aletaan yksinkertaistaa asioita. Keksitään itselle helpoin selitys ja sitten väännetään kaikki muut asiat tukemaan sitä. Kyllähän se selvää on että jos alkuräjähdys olisi tapahtunut esim. pohjoisessa, ei etelään kuvaamalla nähdä silloin alkuräjähdystä."
Miten niin?
Mitä tää vastaaja sekoittaa tähän pohjoisen ja etelään, kun alkuräjähdys on tapahtunut pisteessä, joka on tapahtunut avaruudessa, pohjoisessa taikka etelässä. Ei maapallolla, jossa on pohjoinen ja etelä.
Eli pidän tämän vastaajan vastausta ihan järkevänä:
"Kumma kyllä, mitä kauemmas tuonne avaruuteen saadaan kuvattua, lopulta äärirajana on alkuräjähdys joka kuulemma tapahtui yhdessä pisteessä. Eli tähtäsit kameran avaruudessa mihin suuntaan tahansa, se osoittaa loppujenlopuksi aina samaan pisteeseen. Kummallista tämä aika-avaruus geometria?"
KOSKA yleensä se yksinkertaisin vastaus ON oikea vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Pyörii minun ympärilläni, tätä mieltähän olen aina ollut, hyvä että on nyt tiedemiehetkin tämän todistaneet.
Zaphod Peeblebrox?
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin Maa pyörii oman akselinsa ympäri.
Pyörimisliikkeen nopeus vaihtelee sijainnin mukaan. Suurimmillaan 1 670 kilometriä tunnissa se on päiväntasaajan kohdalla. Nopeus pienenee hieman maapallon napoja päin mentäessä.
Toiseksi Maa kiertää jatkuvasti Aurinkoa 107 200 kilometrin tuntinopeudella.
Kiidät myös Linnunradan mukana
Kolmas vauhtia antava tekijä on Aurinkokunnan oman galaksin, Linnunradan, sisäinen liike.Aurinkokunta kiertää Linnunradan keskuksen kerran 225 miljoonassa vuodessa. Koska Aurinko sijaitsee 27 000 valovuoden päässä Linnunradan keskuksesta, sen radan pituus on 170 000 valovuotta. Näiden lukujen pohjalta voidaan laskea, että Aurinkokunta liikkuu vähän yli 800 000 kilometrin tuntivauhtia.
Linnunratakin on liikkeessä
Linnunrata kuuluu paikalliseksi ryhmäksi kutsuttuun galaksijoukkoon, jonka painovoimapiste on jossain Linnunradan ja sen naapurigalaksin Andromedan välissä.Linnunrata kulkee kohti itseään suurempaa Andromedaa 470 000 kilometrin tuntinopeudella. Vaikutusta on myös sillä, että paikallinen ryhmä liikkuu 2 200 000 kilometriä tunnissa 150 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevan valtavan massakeskittymän suuntaan.
https://tieku.fi/maailmankaikkeus/miten-nopeasti-me-liikumme-universumi…
On se hurjaa menoa.
Ja jotkut ihmiset vielä valittavat, että mitään ei tapahdu.
Tässä muuten vaan kiidetään 1670km/h- 800 000 km/h halki avaruuden.
Aivan käsittämättömän ihmellistä ja kiehtovaa.
Vierailija kirjoitti:
Melko turhaa rahan haaskausta avaruuden tutkiminen, tällä pallolla ollaan ja pysytään, ikinä ei pois pääse. Nopeimmalla ihmisen tekemällä laitteellakin matka lähimpään tähteen, aurinko pois lukien, kestää yli 70 000 vuotta.
Ihminen ei käsitä oman planeetan ainutkertaisuutta ja tuhoaa sen vääjäämättä.
Sun viestiä tekisi mieli ylä- ja alanuolettaa samaan aikaan. Ekan kappaleen kanssa en ole samaa mieltä (teknologia kehittyy ja vaikkei pois päästäkään niin tietoa haluan lisää - ihmiskunnalle, enhän välttämättä itse sitä ehdi saada). Toka kappale on silti kuitenkin niin naulan kantaan.
Tavallaan avaruuden ymmärtäminen ehkä auttaisi ymmärtämään myös sen, että tämä on todella konkreettisesti ainoa koti joka meillä on.
Pyörii mihin nähden? Avaruus on kaikki mitä on.