"Loma" pienten lasten kanssa
Saako tätä edes sanoa ääneen, mutta olen ihan totaalisen väsynyt lomaan lasten kanssa ja toivoisin, että pääsisin taas töihin... 2-vuotias yrittää juosta karkuun aina tilaisuuden tullessa. 5-vuotias keksii pienemmälle jekkuja, jotka tämä innolla toteuttaa. Lisäksi tämä suoltaa koko ajan pissakakkajuttuja. Kiva, että sisarukset tulevat toimeen, mutta he näyttävät yhdistävän voimansa vanhempia vastaan. Toki puolet ajasta pitää puuttua riitoihin.
Olen yrittänyt keksiä kivaa lomapuuhaa, uimarantoja, kahviloita, kauempana olevia leikkipuistoja ja ideat alkavat loppua. Mies jää lomalle, kun palaan töihin ja on sitten neljä viikkoa lasten kanssa. Olin ennen lomaa ihan puhki töistä ja nyt olen vielä väsyneempi. Tsempatkaa, että jaksan elokuun alkuun asti...
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suorastaan ärsyttää kun pomo kysyy mitä aion tehdä lomalla. Hoidan lasta, mitäpä muutakaan. Sitten lomalta tultuani että "no oliko rentouttava loma? onko palauduttu hyvin :)))". No ei oo :D
Koitapa sit keksiä jokin ratkaisu ongelmaan. Ongelmahan to8 on,
No mä oletan, että tämä helpottaa ajan kanssa kun lapsi on jo vähän itsenäisempi ja raaskii jättää silloin tällöin lapsenvahdin huomaan tai viedä päiväksi tai pariksi mummolaan.
Mä oon viettänyt lähes yksin kesän kun lapset oli 2 ja 4v. Käytiin saaristossa retkeilemässä, koska tykkään nähdä merta. Pitkiä risteilyjä lapset ei vieläjään jaksa. Mutta kesä on vaihtelua arkeen! Ehtii kohteisiin joihin ei arjessa pääse tsi ehdi. Kun nämä oli 2 ja 4 tehtiin n. 2-3 pidempää retkeä viikossa, lepopäivät väliin kun oltiin vaan lähileikkipuistoissa. Onhan noissa suunnittelua ja järjestämistä.
Miksi pidätte miehen kanssa lomat erikseen? Perheen yhteinen lomakin on tärkeää ja päiväkodit on auki kesälläkin. Yhteinen loma ja siinä pääsee vanhemmatkin välillä vuorottelemaan. Ei kaikesta pidä tehdä niin vaikeaa.
Onko tuttavapiirissänne joku teinilapsi, jolle voisit antaa lapset muutamaksi tunniksi hoitoon joka päivä? Ihan siinä teidän kotona ja ehtisit hoitamaan edes jotkut asiat rauhassa?
Muistan omalta esiteiniajalta, että koska tykkäsin auttaa sain ihan kyselemällä tuttavaperheestä pientä korvausta vastaan viedä heidän lapsensa tien yli leikkipuistoon ja olimme siellä pari tuntia. Sitten lapsi kotiin ja minä omaan kotiin. Oli juhlavaa saada vähän taskurahaa ja jaksoin kuitenkin leikkiä lapsen kanssa aktiivisesti. Vanhemmat olivat tyytyväisiä ja lapsi kellahti päikkäreille.
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan yks elämänvaihe. Kohta olet yksin illat ja viikonloput kun teinit juoksee kavereiden kanssa tai lukittautuu omiin huoneisiinsa kännyköiden kanssa. Eivät enää häiritse kuin rahanpyynnöillä ja saat olla rauhassa 😊
Tää on ihan totta, mutta mä en muista että tän kuuleminen olisi koskaan auttanut silloin kun lapset oli pieniä. Tuli vain syyllinen ja viallinen olo ettei osannut _nauttia_ siitä kun piti olla 24/7 muita varten ja vessassakin valppaana ja valmiina reagoimaan siihen mitä oven takana tapahtuu.
Totta kai saa sanoa ääneen, jos kerran siltä tuntuu. Onhan se totta, että tietyt vaiheet lasten kanssa tuntuvat enempi vähempi raskailta. Karkailuvaihe on parin kanssa eletty täälläkin, ja muistan kyllä, että oli hetkittäin todella turhauttavaa.
Ihanaa, että olet jaksanut touhuta ja keksiä tekemistä. Tuli vain mieleen, että ootteko kokeillut oleskella ihan vain kotosalla ja tehdä siinä jotain mielekästä? Koko lomaa ei tarvitse mennä ja juuri jossain oli artikkeli siitä, että palautumisaikaakin aktiviteeteista tulisi olla. Ehkä kotona meininki olisi myös rennompaa, kun ympäristö on kaikille tuttu ja mukavuudet on välittömässä läheisyydessä. Olisiko teillä mitään sellaista pienellekin sopivaa "työtä", mihin karkailuenergian saisi kesytettyä?
Täällä on myös hetki lomaa vietetty lapsukaisten kanssa. Tähän mennessä on sujunut todella mukavasti pieniä hetkiä lukuunottamatta. Jonkin verran ollaan oltu kotosalla. Paljolti aika on kulunut ulkona. Välillä on tehty eväät pihalle ja syöty siellä. Hiekkalaatikko, keinuminen, pihapelit, trampoliini, pieni uima-allas. Muutamia leluja, joilla leikkiminen on parasta juuri pihalla; niiden parissa aika kuluu hyvin. Välillä poimitaan vain kukkia ja lämmitetään pihasauna vaikka keskellä päivää :)
Been there and done that. Ihan hirveää aikaa oli. Koko ajan oli jotenkin todella puhki. Nyt vasta kun lapset 8 ja 12 niin alkaa toden teolla helpottamaan.
Yks vinkki, olkaa pitkään puistossa ja leiki ulkona lasten kanssa ja sitten kun tuutte taas kotiin, syötte yms niin laitat vaan ronskisti Ryhmä hauta telkusta ja keitä kahvit ja istu alas. Paljon liikuntaa ja ulkoilua lapsille niin ovat ainakin sisällä rauhallisia. Ei tossa voi muuta kuin kestää.
Älä suorita niin jumalattomasti!
Anna niiden lastenkin olla lomalla niin rauhoittuvat. Koko ajan kun juoksee paikasta toiseen niin takulla pysyy vauhti päällä.
eka viikko vaan ollaan ja sit katellaan et mikä huvittaisi.
Meillä kolme lasta pienillä ikäeroilla ja kun olivat pieniä asuttiin vielä kerrostalossa/rivarissa, sain onneksi lainata sukulaisen mökkiä. Aidatulla pihalla puuhasivat sitten leikkimökissä, keinuivat, hyppivät trampalla ja läträsivät lasten uima-altaassa. Välillä vähän lueskeltiin ja oli tietty vähän muutakin ohjelmaa ja käytiin paikoissa. Mökillä olo kuitenkin pelasti koko kesän. Vähän isompina olivat kotonakin oli helppoa kun leikkivät ja liikkuivat kavereiden kanssa yhteisellä pihalla ja leikit sujuivat onneksi sopuisasti. Tuollaisten 2-vuotiaiden kanssa mennään kyllä aika pitkälti hänen ehdoillaan, mutta toisaalta kotona ollessa voi iloita just niistä pienistä asioista. Sen ikäisessä näkee lapsen kasvamisen niin hyvin. En nyt hirveän hyviä vinkkejä osaa antaa kun en ollut ylikuormittunut tai helisemässä vielä kahden lapsen kanssa ollenkaan.