Uskaltaisitko kokeilla (Vaarin myrkky!)
Vaarini oli kemisti, tuollainen kotimaan piireissä tunnettu tiedemies, hän teki paljon opetusmateriaaleja erilaisiin opetuksiin yliopistolta maanviljelyksen.
Vaarini oli innokas erämies ja marjanpoimija, sodat käynyt mies joka harrasti luontoa, tunsi olosuhteet.
Vaarini erikoisala olivat myrkyt ja torjunta-aineet.
Jo lapsina saimme aina vaarilta niin tehokkaita hyönteismyrkkyjä että naapurimmekin anelivat niitä meiltä. Kasarilla marja-aikana mummolassa kävi kaikenlaisia ihmisiä joille vaari antoi pikkuisen myrkkyjään.
Koulumme sai vaarilta kerran myrkkyä ja sen lahjoituksen jälkeen opettajat jatkuvasti kertoivat miten tehokasta aine oli.
Muistan kun biologian opettajani minulle kertoi miten oli vienyt tuota luokkaretkeä varten lahjaksi saatua myrkkyä "jäätelötikun kärjellisen" äidilleen pohjoiseen Lappiin ja tuo äiti oli ilman huivia kerännyt toistasataa litraa hilloja yhdessä viikonlopussa. Joskus vaari retkille tarkoitettuihin myrkkyin sekoitti käyttötarpeeata riippuen vaikka piristäviä tuoksuja tai yövoiteisiin rauhoittavien yrttien tuoksuja.
Tuota pidettiin ihmeenä ja sain koulussa sellaisen erikoisedun että kun olin kiltti lapsi jonka vaarin myrkyt tunnettiin ja tunnustettiin niin en ollut opettajille näkymätöntä massaa vaan nimellinen olento tuon poikkeaman takia,.minuun suhtauduttiin hyväksyvästi ja pidin sitä vaarin myrkkyjen ansionsa.
Vaarin viimeiseksi mestariteokseksi jäi muurahaismyrkky jonka hän sekoitti kun meidän kotiimme tuli muurahaisongelma.
Vaari oli aika sellainen terhakka mies ja hänen isänsä oli tullut Saksasta Suomeen ja sodassa vaari taisteli pääosin saksalaisten joukoissa, isäni taas oli veltto mies ja pasifisti hän ei olisi halunnut edes muurahaisia häätää ja inhosi vaarin myrkkyjä.
Talostamme oli muurahaisia, muistan kun havaitsin ongelman kun heräsin eräänä aamuna koko sänkyni kuhisi isoja mustia muurahaisia kuin olisin nukkunut muurahaispesässä.
Olin 14 mutta vieläkin inhoan hieman muurahaisia tuon muiston takia.
Muurahaisongelma ei väistynyt ja vanhempani riitelevät koko kesän.
Lopulta muurahaisia oli niin paljon että vaari kutsuttiin tekemään myrkytys.
Vaari oli tietenkin jo kuullut ongelmasta ja tehnyt Myrkyn. Hän sanoi sitä erikoissekoitukseksi jossa on mukana tekijä-x.
Muistan kun istuimme olohuoneessamme ja isäni kysyi milloin myrkytys aloitetaan. Vaari vain naurahti että se on tehty. Hän oli sivellyt kengät myrkyllään ja kävellyt pihamme poikki.
Muurahaiset hävisivät heti. Tosin samana syksynä löysin lähimetsästä useita tyhjiä muurahaispesiä mutta on aika yleistä että muurahaiset hylkäävät pesänsä ja rakentavat uuden vaikka soistumisen takia.
Nyt ongelma on kun jo vuosia sitten löysin veljeni autotallissa pullon jossa oli tuota Erikoissekoitusta. Katselen nytkin hyllyllä olevaa pulloa, sen kaulaosaan on kiteytynyt valkoisia ja vihertäviä kiteitä.
Eilen näin keittiössä kaksi isoa mustaa muurahaista, tänään samanlainen muurahainen vipelsi pesukoneen kannella. En tajua kemiasta mutta tiedän että hyönteismyrkkyjä on laimennettu entisaikoihin nähden, siksi hain erikoissekoituksen esiin.
Tekijä x hieman arveluttaa ja jotkin lapsuusmuistot. Kerrankin vaari tipautti voikukkia häätääkseen mökillään pisaran liuosta terassin kivetykselle ja seuraavana aamuna koko laaja pihanurmikko oli rantaan asti kuin kulottunut mustaksi ja kuolleeksi, vaari vain totesi että olisipa tätä ollut jo sota-aikana. Toisella kerralla hän kehitti asuntovaunun väliin nesteen jonka piti hävittää kaikki jätökset ja muuttaa tuotos hyytelömäiseksi lajiksi joka olisi helppo hävittää polttamalla. Tuo aines syttyi palamaan asuntovaunussamme Vaasan satamassa ja tuo vaunu meni piloille palaneesta aineesta tulleen hajun johdosta.
Kommentit (6)
Ennen tavat olivat erilaisia. Oma isoisäni piti huoltoasema lounaisessa Suomessa. Kävimme paljon retkillä isoisän veneellä ja veneessä oli aina isoja kannuja palavia nesteitä, öljyä, bensaa.
Menimme saareen ja roihutimme jäteöljyllå nuotiota.
Paheksuin tätä jo lapsena mutta itsekkin innokkaasti tein palavia öljylammikoita ja leikin tulella. Usein kokonaisten saarten heinikot ja puut paloivat lähtiessämme saarilta. Jos eivät muuten niin paremmilla öljyillä!
Eräässä kun saaressa oli jääkylmä kalliolähde jossa saattoi pullahtaa mutta kerran veljeni kanssa poltimme sen pinnalla litroittain jäteöljy-bensaseosta lämmittääksemme sen vettä!
Nykyään onneksi tiedetään saastumisen riskit eikä tuollaista paljoakaan tapahdu.
Sama sadunkertoja taas vauhdissa. Juttu on periaatteessa ihan jees, mutta jokin lauserakenteissa ja sisällössä on liian naiivia ja töksähtelevää. Ei jatkoon.
Ei se myrkky miksikään muutu vanhetessaan, jos ennenkin toiminut niin käyttöön vaan.
En. Ottaisin kaupasta sopivaa, lisäksi hengityssuojat aerosolille +silmäsuojat +korvatulpat. Ja ne vaarin aineet jäteasemalle joka ottaa kemikaalit.
No tästä ap:n tarinasta nyt ei tiedä onko tämä vilkkaan mielikuvituksen tuotetta vai faktaa.
Voisiko vastaus löytyä Saksa-yhteydestä?
Siellähän oli käytössä eräs hyvin tehokas myrkky aikoinaan.
Tuommoinen ZyklonB