Puoliso provosoi tahallaan. Mikä avuksi?
Puolisoni provosoi tahallaan, ärsyttää ja haastaa riitaa. Toki voin sanoa hänelle, että se ahdistaa minua, mutta en voi muuttaa häntä. Vain itseäni ja suhtautumistani voin muuttaa.
Miten minun pitäisi alkaa ajattelemaan siinä tilanteessa, kun hän haastaa riitaa tai provosoi, jotta en provosoituisi tai ahdistuisi!
Tätä ei tapahdu päivittäin, eikä aina edes joka viikko. Mutta jos minä olen stressaantunut jo muutenkin, jostain muusta asiasta, saatan vetää kunnon kilarit hänen "huumoristaan", ja sitten minä olen se paha ihminen siinä tilanteessa, ja aiheutan lapsille traumoja.
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Opettele olemaan provosoitumatta, se on ihan mahdollista. Noin muuten suhteenne kuulostaa myrkylliseltä.
Kyllä, hän on myrkyllinen silloin, kun hän esim. kertoo "vitsejä", joiden tarkoitus on saada kuulija tuntemaan itsensä tyhmäksi.
Avauksessa on valuvika: AP ei kerro omaa eikä kumppaninsa sukupuolta, joten AV-mammojen on mahdotonta päättää, kumpi on suhteen pahis ja kumpi hyvis.
Puolisosi on narsisti. Jätä se. Asap.
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi on narsisti. Jätä se. Asap.
Ei hän ole narsisti, mutta hänen toinen vanhempansa on narsisti, ja puolisoni on oppinut narsistivanhemmaltaan narsistisia käyttäytymismalleja, jotka toisinaan tulevat esiin.
Suurimman osan ajasta kumppanini on ihan normaali, kiva ja kannustava. Mutta sitten tulee välillä niitä "synkkiä hetkiä". Hän ei ole paljon tekemisissä narsistivanhempansa kanssa, mutta sen jälkeen, kun on ollut, hän on muutaman päivän ajan todella vaikea ihminen.
Jätät sian? Jos toinen tekee olosi kurjaksi niin hänen oikkuihinsa mukautuminen on ensi askel siihen, että pyydät lyömään niin, että ei mustelmat näy muille.
Poistu tilanteesta. Sano, että tämä tuntuu ikävältä ja lähde, ulos, eri huoneeseen, kännykälle jne.
No ei paljon arvosta, jos tekee tuollaista vaikka toinen kertoo, miten ahdistavaa se on. Kyllä voi käyttäytymistään muuttaa, jos kerta ei ole narsisti.
Vierailija kirjoitti:
Jätät sian? Jos toinen tekee olosi kurjaksi niin hänen oikkuihinsa mukautuminen on ensi askel siihen, että pyydät lyömään niin, että ei mustelmat näy muille.
Miksi jättäisin nyt? Pitkän suhteen jälkeen, kun noita ilkeitä hetkiä on enää varsin harvoin? Aluksi niitä oli enemmän, eikä ne silloin tuntuneet pahalta. Kun mitta alkoi tulla täyteen, sanoin niistä, ja sen jälkeen ne ovat vähentyneet.
Jos tuota ilkeilyä tapahtuisi usein, esim. kerran viikossa, en enää sitä jaksaisi, vaan ero olisi ainut vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
No ei paljon arvosta, jos tekee tuollaista vaikka toinen kertoo, miten ahdistavaa se on. Kyllä voi käyttäytymistään muuttaa, jos kerta ei ole narsisti.
Nimenomaan siitä päättelen, että ei ole narsisti, koska on voinut vähentää tuota narsistista käyttäytymistään. Joskus hän kuitenkin taantuu niihin käyttäytymismalleihin, jotka olivat hänen lapsuudenperheessään normaaleja.
Sellainenkin tuli mieleeni, että koska hän on kuitenkin narsistin lapsi, että miten pystyisin välttämään tilanteita, joissa hänellä aktivoituu tähän liittyvät käyttäytymismallit? Esim. tänään tilanne lähti siitä, että hän selvästikin koki olevansa "alisteisessa asemassa". En siis tietoisesti alistanut häntä, mutta ehkä tein jotain sellaista, mitä hänen vanhempansa on käyttänyt alistamisen keinona.
Vierailija kirjoitti:
Poistu tilanteesta. Sano, että tämä tuntuu ikävältä ja lähde, ulos, eri huoneeseen, kännykälle jne.
Kiitos
Poistu tilanteesta esim lähtemällä kävelylle. Jos olet ruokaa tekemässä niin keskeytä se ja poistu tilanteesta mitään sanomatta. Narsistit nauttivat juurikin siitä että saavat toisesta sen tarkoituksella hakemansa reaktion eli sinun tapauksessa kiukkukohtauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei paljon arvosta, jos tekee tuollaista vaikka toinen kertoo, miten ahdistavaa se on. Kyllä voi käyttäytymistään muuttaa, jos kerta ei ole narsisti.
Nimenomaan siitä päättelen, että ei ole narsisti, koska on voinut vähentää tuota narsistista käyttäytymistään. Joskus hän kuitenkin taantuu niihin käyttäytymismalleihin, jotka olivat hänen lapsuudenperheessään normaaleja.
Sellainenkin tuli mieleeni, että koska hän on kuitenkin narsistin lapsi, että miten pystyisin välttämään tilanteita, joissa hänellä aktivoituu tähän liittyvät käyttäytymismallit? Esim. tänään tilanne lähti siitä, että hän selvästikin koki olevansa "alisteisessa asemassa". En siis tietoisesti alistanut häntä, mutta ehkä tein jotain sellaista, mitä hänen vanhempansa on käyttänyt alistamisen keinona.
Sori, en ihan ymmärrä, miten aktivoituu narsistin lapsi käyttäytymään tuolleen ei-toivottavan mallin mukaisesti. Olen itsekin n:n lapsi, terapian käynyt ja en koskaan ole itse käyttäytynyt sen ei-toivotun mallin mukaan. Mutta apua kyselet vaikka jo loiventelet...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi on narsisti. Jätä se. Asap.
Ei hän ole narsisti, mutta hänen toinen vanhempansa on narsisti, ja puolisoni on oppinut narsistivanhemmaltaan narsistisia käyttäytymismalleja, jotka toisinaan tulevat esiin.
Suurimman osan ajasta kumppanini on ihan normaali, kiva ja kannustava. Mutta sitten tulee välillä niitä "synkkiä hetkiä". Hän ei ole paljon tekemisissä narsistivanhempansa kanssa, mutta sen jälkeen, kun on ollut, hän on muutaman päivän ajan todella vaikea ihminen.
Narsistit ei ole sen kummempia kuin ihmisiä, joiden nimenomaan kasvatus on mennyt vikaan.
Vierailija kirjoitti:
Opettele olemaan provosoitumatta, se on ihan mahdollista. Noin muuten suhteenne kuulostaa myrkylliseltä.
Minullakin on elämässä kokemusta vastaavasta.
Se että opettelin olemaan provosoitumatta, lehmänhermoinen, helpotti omaa elämääni tuolloin. Mutta miestä se ei muuttanut mihinkään.
Mikä pakko ja miksi olla typerissä liitoissa🙄
Opettele olemaan provosoitumatta, se on ihan mahdollista. Noin muuten suhteenne kuulostaa myrkylliseltä.