24% amerikkalaisista tienaa yli sata tonnia vuodessa - moniko suomessa?

Vierailija kirjoitti:

Olisi itsellänikin ehkä vähän eri motivaatio jos olisi mahdollisuudet edetä uralla yli 100k ansioihin.

Miksei sinulla ollu motivaatiota lähteä ulkomaille tienaamaan? Kukaan ei estänyt. 

Siellä myös suuri osa tekee töitä 80-100 tuntia viikossa.

Pelkästään terveellinen ruoka maksaa enemmän kuin Suomessa. Rasvahöttöä saa halvalla ja siksi siellä onkin 200-300 kg ihmisiä paljon.

Vierailija kirjoitti:

Siellä myös suuri osa tekee töitä 80-100 tuntia viikossa.

Kyllä Suomessakin on ahkeria ihmisiä. Kukaan ei vahdi yrittäjän työpäiviä.

Tuollaiset tulot vaativatkin sitten sen, että ei hirveästi lomailla vaan painetaan töitä koko ajan. Harvemmin ainakaan työnantajan piikkiin lomaillaan. Onko se sitten onnellista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Tanskalaisen keskipalkka on yli 100.000 vuodessa. Siis keskipalkka. Mitäs siihen sanot?

Niin vähän? Olisin olettanut lähemmäs puolta miljoonaa kruunua.

Puhun euroista. Koska useimmat suomalaiset eivät tiedä dkk kurssia. 1€ ~ 7,5 dkk.

Rautalangasta: tanskalaisten keskipalkka on yli 100.000€/vuosi.

A person working in Denmark typically earns around 40,600 DKK per month. Salaries range from 10,300 DKK (lowest average) to 181,000 DKK (highest average, actual maximum salary is higher).

http://www.salaryexplorer.com/salary-survey.php?loc=58&loctype=1

40600 DKK näyttäisi Euro/DKK muuntimen mukaan olevan: 5458,86 kuussa. Ilmeisesti tanskalaisessa vuodessa on enemmän kuukausia kuin 12 :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri on IT-töissä Piilaaksossa. Kuulostaahan palkka aika korkealta suomalaiseen korvaan, mutta toisaalta taas heille kahden lapsen päivähoito maksaa yhteensä melkein 4000 € / kk. Eli kyllä sitä rahaa myös tarvitsee eri tavalla siellä. 

Lastenhoito maksaa myös Suomessa. Verojen kautta se on kansan pulitettava, mitä vanhemmilta ei peritä.

Ja Yhdysvalloissa ei joudu maksamaan veroja? Niitä rahoja ei siellä käytetä kunnallisen päivähoidon järjestämiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä myös suuri osa tekee töitä 80-100 tuntia viikossa.

Kyllä Suomessakin on ahkeria ihmisiä. Kukaan ei vahdi yrittäjän työpäiviä.

Yhdysvalloissa kaikki ei suinkaan tee hulluja työviikkoja. Toki varmaan suurempi osa tekee kuin Suomessa. Mun mies tekee ihan normaalia kahdeksasta neljään ma-pe työviikkoa. Tehnyt koko sen 8 vuotta mitä ollaan asuttu täällä.

Mun lapsen kesätyössä työnantaja alkoi heti laittaa lapselle 12-14 tuntisia työpäiviä, kun kerta on 19 ja saa tehdä pitkää päivää. Lapsi alkoi käydä töissä vaan kolmena päivänä viikossa koska saa siitä koko viikon tunnit eikä kukaan jaksa tuollaisia päiviä montaa kuukautta putkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos EU olisi USA, ja Suomessa korkeakoulutus maksullinen, niin palakt olisi 50-100t sijainnista riippuen.

Jos opiskelee yliopistossa vähänkään sellaista alaa minkä tutkinnolla tekee edes jotakin, niin opiskelu maksaa 30'000-60'000€ vuodessa. Vaikka olisi olisi 100'000€ tulot, niin opintolainoja joutuu maksamaan melko pitkään.

Mun lapsi aloittaa syksyllä opinnot UCLAssa. In State Tuition kaikissa UC yliopistoissa on $13,804 vuodessa. Toki asuminen maksaa lisäksi, mutta ei se ole ilmaista Suomessakaan. Pieni-ja keskituloiset( joihin 100 000 tienaavat kuuluu) saavat kyllä opiskeluun kaikenlaisia stipendejä ja heistä ei juuri kukaan maksa koko lukukausimaksuja.

Nyt alkaa tulla vahan tolkkua naihin juttuihin kun tulee  asiaa paikanpaalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amarikkalaisten palkansaajien mediaanitulot on n.  41000 dollari / vuosi ja jos otetaan laskuihin mukaan kokopäiväistä työtä tekevät, on mediaanitulot n. 55000 dollaria / vuosi.

Eli puolet palkansaajista asettuu noiden lukujen alapuolelle ja puolet yläpuolelle.

Ottaen huomioon asumisen kalleuden isoissa kaupungeissa, terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän ym. eroavaisuudet Suomeen, on mediaanitulot aika matalat minun mielestäni.

Toki pienituloisille on USA:ssa vieläkin pienemmät verot kuin Suomessa, mutta siitäkin huolimatta.

Erot koulutuksessa ja terveydenhuollossa kompensoituvat verotuksessa. Ne eivät siis liity bruttotuloihin. Erot asumisen yms. kalleudessa taas näkyvät purchasing power -indeksissä, joten sitä ei tarvitse arvuutella. Ero on 10 %.

Huutonaurua! Ei todellakaan erot koko palvelujärjestelmässä (koulutus, terveydenhuolto, lastenhoito ym.) + perhe-etuudet ym. kompensoidu missään verotuksessa amerikkalaisen keskiverron palkansaajan ja suomalaisen keskiverron palkansaan välillä. Tämähän on ihan posketon väite! Suomessa on kaiken maailman palkalliset sairaslomat ja pitkät palkalliset kesälomat. Siis meillähän on keskivertoihmisen näkökulmasta ihan luksuselämää verrattuna amerikkalaisiin!

Jos olet oikeasti hyvätuloinen Amerikassa ja kuulut vauraimpaan 10% muutenkin, niin sittenhän tilanne voi tietysti olla ihan erilainen.

Vierailija kirjoitti:

Kun useilla on iso palkka, niin nousevat esim. asuntojen hinnat. Kaliforniasta, jos olet ostanut 2008 omakotitalon 350'000€, niin olet luultavasti myynyt sen tänä vuonna 1,2 miljoonalla. Jää vähän käyttö rahaa, kun muuttaa vuokralle. Keskivuokra Yhdysvalloissa on noin 2000$, mutta voi tuollaisella myynti voitolla mennä asumaan hieman paremmin kuin keskimääräisen vuokran asuntoon, Kaliforniassa tuolla hinnalla ei vuokraa kuin todella surkean kämpän.

Meidän osavaltion keskivuokra on n. $1000.

Vierailija kirjoitti:

Vaihdoit puheenaihetta. Alunperin puhuttiin siitä, että jos lapsi sairastuu tai elämä muuten potkii, ei tarvitse lähteä kerjuulle.

Amerikkaan kuuluu tietty vapaus. Jos pelkää sairauksia, voi ottaa vakuutuksen. Täällä Suomessa minä olen joutunut rahoittamaan sosialistista terveydenhoitoa 20 vuotta, vaikka en ole tarvinnut sitä.

Amerikassa olet vapaa, jos sijoitussalkkusi on vähintään 5 miljoonaa dollaria. Tämä on hyvä nyrkkisääntö siellä.

Vierailija kirjoitti:

Siellä myös suuri osa tekee töitä 80-100 tuntia viikossa.

40 tuntia on normi ja muissa voi aina neuvotella, tekee talla viikolla vaikka vain 20 ja ensi viikolla sitten enemman kunhan hommat tulee hoidetuksi. Mistahan tuo 100 tuntia on keksitty, Pietarista?

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset tulot vaativatkin sitten sen, että ei hirveästi lomailla vaan painetaan töitä koko ajan. Harvemmin ainakaan työnantajan piikkiin lomaillaan. Onko se sitten onnellista?

Puolisollani on 7 viikkoa lomaa, mutta ei oikein ehdi niitä pitämään. On ollut kaksi viikkoa lomalla tänä vuonna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos EU olisi USA, ja Suomessa korkeakoulutus maksullinen, niin palakt olisi 50-100t sijainnista riippuen.

Jos opiskelee yliopistossa vähänkään sellaista alaa minkä tutkinnolla tekee edes jotakin, niin opiskelu maksaa 30'000-60'000€ vuodessa. Vaikka olisi olisi 100'000€ tulot, niin opintolainoja joutuu maksamaan melko pitkään.

Mun lapsi aloittaa syksyllä opinnot UCLAssa. In State Tuition kaikissa UC yliopistoissa on $13,804 vuodessa. Toki asuminen maksaa lisäksi, mutta ei se ole ilmaista Suomessakaan. Pieni-ja keskituloiset( joihin 100 000 tienaavat kuuluu) saavat kyllä opiskeluun kaikenlaisia stipendejä ja heistä ei juuri kukaan maksa koko lukukausimaksuja.

Nyt alkaa tulla vahan tolkkua naihin juttuihin kun tulee  asiaa paikanpaalta.

Amerikkalaisilla opiskelijoilla on kuitenkin erittäin yleistä että pelkän college-tutkinnon (siis Bachelor-tutkinnon) jälkeenkin voi olla kymmeniätuhansia velkaa. Jos opiskelee jonkun Master-tutkinnon (maisteria vastaava ylempi korkeakoulututkinto), niin sitten ainakin voi olla varsin reippaasti velkaa.  Ääritapauksena olen kuullut henkilöstä, jolla oli käsittämättömät miljoona dollaria opintolainaa, mutta toi nyt on jo ihan todella ääritapaus sitten.

Julkisen sektorin työpaikoissa Amerikassa on paremmat lomaedut. Mutta palkat huomattavasti alemmat kuin yksityisellä sektorilla. Meillähän julkisella puolella (ainakin valtiolla) on tietyissä tehtävissä ainakin suhteessa aika hyvät palkat.

Vierailija kirjoitti:

Siellä myös suuri osa tekee töitä 80-100 tuntia viikossa.

Tai notkuu toimistolla, kun ei kehtaa lähteä kotiin ennen esimiestä. Ei tarkoita, että aina kauheasti tekisivät töitä siellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri on IT-töissä Piilaaksossa. Kuulostaahan palkka aika korkealta suomalaiseen korvaan, mutta toisaalta taas heille kahden lapsen päivähoito maksaa yhteensä melkein 4000 € / kk. Eli kyllä sitä rahaa myös tarvitsee eri tavalla siellä. 

Lastenhoito maksaa myös Suomessa. Verojen kautta se on kansan pulitettava, mitä vanhemmilta ei peritä.

Ja Yhdysvalloissa ei joudu maksamaan veroja? Niitä rahoja ei siellä käytetä kunnallisen päivähoidon järjestämiseen. 

Taalla hyvin harva hyvin tienaava laittaisi lapsensa mihinkaan kunnalliseen paivakotiin. Yksityisista saa valita makuunsa sopivan.

pivan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä myös suuri osa tekee töitä 80-100 tuntia viikossa.

Tai notkuu toimistolla, kun ei kehtaa lähteä kotiin ennen esimiestä. Ei tarkoita, että aina kauheasti tekisivät töitä siellä.

Aivan vanhakantainen käsitys tuo. Esimiehet eivät kyttää työntekijän tekemisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos EU olisi USA, ja Suomessa korkeakoulutus maksullinen, niin palakt olisi 50-100t sijainnista riippuen.

Jos opiskelee yliopistossa vähänkään sellaista alaa minkä tutkinnolla tekee edes jotakin, niin opiskelu maksaa 30'000-60'000€ vuodessa. Vaikka olisi olisi 100'000€ tulot, niin opintolainoja joutuu maksamaan melko pitkään.

Mun lapsi aloittaa syksyllä opinnot UCLAssa. In State Tuition kaikissa UC yliopistoissa on $13,804 vuodessa. Toki asuminen maksaa lisäksi, mutta ei se ole ilmaista Suomessakaan. Pieni-ja keskituloiset( joihin 100 000 tienaavat kuuluu) saavat kyllä opiskeluun kaikenlaisia stipendejä ja heistä ei juuri kukaan maksa koko lukukausimaksuja.

Nyt alkaa tulla vahan tolkkua naihin juttuihin kun tulee  asiaa paikanpaalta.

Amerikkalaisilla opiskelijoilla on kuitenkin erittäin yleistä että pelkän college-tutkinnon (siis Bachelor-tutkinnon) jälkeenkin voi olla kymmeniätuhansia velkaa. Jos opiskelee jonkun Master-tutkinnon (maisteria vastaava ylempi korkeakoulututkinto), niin sitten ainakin voi olla varsin reippaasti velkaa.  Ääritapauksena olen kuullut henkilöstä, jolla oli käsittämättömät miljoona dollaria opintolainaa, mutta toi nyt on jo ihan todella ääritapaus sitten.

"Jonkun Master-tutkinnon" voi monesti tyonantaja rahoittaa kun on hyva tyontekija joka halutaan pitaa.

Minusta on huvittavaa kun suomalaiset niin kritisoivat systeemia mita eivat ymmarra eivatka henkilkohtaisesti ole kokeneet.

Samalla tavallahan voisi Suomestakin kirjoittaa, tuohivirsut jalassa kannetaan akkaa suon yli vaikka hyvin tietaa ettei niin kuitenkaan ole.