On se kumma kun ei omassa kodissaan saa olla rauhassa!

Lapsi saa itkeä ja huutaa, mutta jos aikuinen mekastaa samalla tavalla, se on naapureiden häirintää.

En voi edes kuvitella, että " oma koti" olisi joku kerrostalon luukku..



Omakotitalossa on sentään oma rauhakin (jos ei asu keskellä kaupunkia asutusalueella, jossa talojen väli luokkaa 2m..).

Aikuisten pitäisi osata kontrolloida käytöstään, lapsilta ei voida odottaa, että muistaisivat huomioida naapurit kaiken aikaa.

Eikä minua häiritse lasten äänet. Mutta ihmetyttää miksi lapset saavat paukutella mielin määrin ja jos aikuinen tekee jotain (esim. harrastus), mistä lähtee ääntä, se on heti häirintää.

Vanhempien täytyisi pitää huoli, että lapset eivät kohtuuttomasti mekasta, varsinkaan aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Me otamme viikonloppuaamuisin legolaatikon ja hakka-lelun pois, ja ne otetaan esille vasta aamupäivällä, koska arvelemme, että alakerran naapurit ehkä haluavat nukkua pitkään.



Meillä tosin ollaan aika lailla tasoissa tossa metelöinnissä, koska naapuri soittaa viikonloppuiltaisin musiikkia niin kovaa että kuulostaa kuin se tulisi meidän omasta olkkarista, ja meidän vauva sitten itkee yöllä kun naapurin musiikki on hiljentynyt... Se on näitä kerrostaloelämän ihanuuksia.



t:2, joka haaveilee omakotitalon rauhasta