Ahdistaako lomailu ketään muuta?
Ei ahdista niinkään se, että olisi tylsää tai liikaa vapaa-aikaa, vaan ennemmin on liikaa kaikkea ns. pakollista tekemistä lomallakin. Kotityöt on tehtävä kesälläkin, koirat lenkitettävä, nurmikot leikeltävä ja puutarhaa hoidettava jne. Tuntuu, että aika ja loma valuu hukkaan raataessa kotityöleirillä. Ketään muuta ei tietenkään kiinnosta tehdä yhtään mitään (kotityöt ei jakaudu tasaisesti meillä muutenkaan, mutta jotenkin se lomalla vielä korostuu, kun on aikaa huomata kaikki likaiset nurkat ja kaapit). Tein loman alussa erittäin paljon aikaa vieneen suursiivouksen koko talossa ja nyt parin viikon päästä näyttää suunnilleen siltä, kuin täällä ei olisi ikinä siivottu eli ihan turhaa touhua oli sekin. Koko ajan pyörii mielessä mitä kaikkea pitäisi tehdä. Samaan aikaan lapset aloittavat joka päivä jo aamusta vinkumisen, että milloin mennään uimaan ja mitä tehdään tänään.
Onneksi kohta pääsee takaisin töihin. Arjen pakkotahtisuus on oikeastaan ihan kivaa.
Kommentit (24)
Koska ahdistushullun paiväkirjasta tehdään elokuva?
Sulla ei ole puolisoa? Lapset on niin pieniä, että ne ei kykene tekemään yhtään mitään?
Suosittelen myös siivoojan palkkaamista.
Meillä onneksi miehen kanssa toimii puoliksi siivoukset sun muut oli lomalla tai ei. Ei joudu kumpikaan yksin raatamaan.
Ymmärrän tuskasi, tuollaista se meidänkin "lomailu" oli kun lapset olivat pieniä.
Kyllä se muutamassa vuodessa onneksi helpottaa!
Miten ihminen valuu elämässään siihen, että hommataan lapsia, koiria, omakotitalo, puutarha ja vielä laiska puoliso, joka ei tee mitään? Tähän kohtaan voisin sanoa, että mitäs läksit.
ja koirat on pakollisia? lapset ei voi lenkittää niitä? nurmikon ja puutarhan oltava noin isot?
Suhtautuu kaikkeen harrastuksena, niin ei ahdista. Päinvastoin, toivoisi lisää hommia. Joillekin tuollainen tavallinen perhearki menee harrastuksena.
Ymmärrän aloittajaa. Minä olin samanlainen lomasuorittaja.
Olen yksin 2 kpl alakoululaisen äiti ja löytyy koiria, kissa ja kanoja.
Olen vaan jättänyt siivouksen tekemättä ja nurtsin leikannut, en muuta. Toki nyt pyykit pesen jne.
Nukumme niin pitkään kun huvittaa, ja jos lapset nousevat jo klo 8, minä jatkan unia vaikka kymppiin.
Klo 12 lähdemme rannalle, järvelle tai ystäville kylään. Helpot ruuat, kuten grilli ja eväät rannalle, muuta en väsää.
Yritän mennä ilman aika-tauluja ja säiden mukaan.
Huvipuistoreissu ja vesipuistoreissu, siinä ne luvatut menot.
Lapset ovat olleet ihan tyytyväisiä, ja rentoutuneet itsekin. Varmaan kun minä en stressaa ja suorita enää.
Teidän pitää lähteä matkalle. Mulle ei kotona lomailu ole koskaan lomaa. Aina on kotihommat ja työasioitakin tuppaa olemaan. Kun on muualla voi keskittyä vain lomailuun. Voi suoraan sanoa työasioissakin, että reissussa. Palataan myöhemmin asiaan.
Kannattaa olla työtön, niin vuodessa on 365 päivää lomaa. Valtio kustantaa pari reissua kylpyläihin jos on lapsia ja ulkomailla voi viettää onnellista aikaa kelan tuilla. Työnteko on pakollinen paha, jota ei kannata tehdä jos rahaa saa muutenkin. Sit ei turhia stressaa lomista, kun arki on pelkkää lomaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihminen valuu elämässään siihen, että hommataan lapsia, koiria, omakotitalo, puutarha ja vielä laiska puoliso, joka ei tee mitään? Tähän kohtaan voisin sanoa, että mitäs läksit.
Kai sitä monilla ihmisillä on unelmia ja pyrkivät niitä toteuttamaan, mutta totuus silti yllättää.
Ja vaikka joskus näistä asioista valittaakin, ja sanoittaa tunteensa, niin ei se silti tarkoita, että haluaisi toisenlaisen elämän. Yleensä kaikkein arvokkainta elämässä on se, minkä eteen tekee eniten töitä. Tässä tapauksessa koti ja perhe.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa olla työtön, niin vuodessa on 365 päivää lomaa. Valtio kustantaa pari reissua kylpyläihin jos on lapsia ja ulkomailla voi viettää onnellista aikaa kelan tuilla. Työnteko on pakollinen paha, jota ei kannata tehdä jos rahaa saa muutenkin. Sit ei turhia stressaa lomista, kun arki on pelkkää lomaa.
Nimenomaan ei kannata. On ikuisesti köyhä, ja erittäin noloakin olisi tuollainen.
Siivoaminen on vihoviimeinen asia, mihin lomapäiviäni tuhlaisin. Siis tottakai päivittäistä ylläpitosiivousta teemme puolison kanssa molemmat silloin, kun kotona olemme, mutta en todellakaan ala lomalla suursiivota.
Pihaa on meilläkin ja nyt "välipäivinä" pitää leikata nurmikko ja vähän kitkeä sieltä täältä. Mansikat pitäisi varmaan ostaa pakkaseen ja jotain muutakin on To Do -listalla. Sitten jälleen reissuun. Eilen palasimme edelliseltä ja ensi viikolla lähdemme seuraavalle (ulkomaille). Loppulomalle on suunnitteilla vielä yksi kotimaanreissu, mutta se on varmaan vain 3-4 yötä jossain max 200-300 km päässä.
Jos olen kotona, minun tulee helposti vilkaistua työsähköposteja ja sitten kuormitun siitä, kun huomaan, miten paljon asioita kasautuu työn aloittamiseen. Jo tänä aamuna mietin mielessäni, että mitä jos hoitaisin kaikessa hiljaisuudessa pois muutaman jutun. Tärkeämpää on kuitenkin saada karistettua ne mielestään ja levätä ja nauttia, jotta jaksaa sitten syksyllä.
Ei ahdista. On sentään jotakin tekemistä kun en matkusta mihinkään.
Työleirit on lähinnä itseaiheutettuja. Isot pihat ja kasvimaat ym. Itse vedin rajat touhuun ja sanoin kylmästi että se hoitaa joka on laittanut, muuten tuntitaksa on 25€
Mä itse en jaksa siivota loman ensimmäisten viikkojen aikana. Menee ihan palautumiseen koko alkuloma. Ja tietysti kolmen lapsen ja miehen kanssa matkustellaan ja tehdään lähes päivittäin kaikenlaista. Mut siivota en jaksa. Ehkä loppulomalla jaksan.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihminen valuu elämässään siihen, että hommataan lapsia, koiria, omakotitalo, puutarha ja vielä laiska puoliso, joka ei tee mitään? Tähän kohtaan voisin sanoa, että mitäs läksit.
Joo aivan järkyttävää. Ihmiset ihan itse tuhoavat oman mielenterveyden ja jaksamisen tällä touhulla. En vielä tiedä haluanko lapsia, mutta ei kuulosta houkuttelevalta😅
Ulkoista hommat, pääsee paljon helpommalla.