G: Masennuksesta

1. Mistä älysit, että olit masentunut? Mikä herätti tilanteeseen?

Ensimmäisestä kerrasta en muista. Toisesta tunnistin jo oireet: mikään ei tuntunut miltään eikä mikään kiinnostanut.

2. Tiedätkö miksi olit masentunut? Oliko joku tietty syy?

En tiedä. Psykiatrin mukaan olivat normaaleja reaktioita elämäntilanteisiin.

3. Kuinka kauan olit tai olet ollut masentunut?

Ensimmäisellä kerralla puoli vuotta, toisella muutaman kuukauden.

4. Haitko ja saitko apua? Minkälaista? Auttoiko?

Kyllä hain, mutta en koe saaneeni apua. En osannut olla masentunut tiettynä aikana, jolloin sain mennä puhumaan asioista. Masennus tuli hyökyinä lähinnä, kun olin yksin. Välillä oli parempiakin hetkiä, ja juuri niihin yleensä ajoittuivat hoitokäyntini.

5. Minkälaisiin muutoksiin elämässä masennuksesta toipuminen on johtanut, jos siis olet parantunut?

Suhtaudun elämään positiivisemmin. Lisäksi osaan sopeutua elämään sitä elämää, mikä on minulle annettu enkä jää itkemään sellaisia asioita, mitä en saa (paitsi tietenkin hetkellisesti). Tiedän, miten kallisarvoista elämä on ja haluan pitää siitä kiinni.



Mutta kuitenkin jossain taustalla vaanii masennushirviö, joka yrittää välillä houkutella minua puoleensa. Muistuttelee, miten mukavaa on, kun ei tarvitse tuntea mitään eikä välittää mistään, maata vain sängyssä ja tuijottaa kattoa. Välillä sen kutsua on todella vaikea vastustaa, mutta minä en aio sille periksi antaa!

1. Mistä älysit, että olit masentunut? Mikä herätti tilanteeseen?

Tilanne vaan meni niin pahaksi. Joko en nukkunut ollenkaan taikka nukuin koko ajan. Itkin vaan koko ajan. Teki mieli vaan juoda itsensä humalaan. Tuijottelin seiniä. En pystynyt käymään töissä. Se taisi olla sellainen shokkiherätys, kun huomasin miettiväni itsemurhaa; en vaan leikitteleväni ajatuksella, vaan siis miettiväni, että miten sen voisi tehdä yms. Olen antanut mennä ihan liian pahaksi. Mies on huomannut aiemminkin tietenkin, mutta ei ole vaan tiennyt, mitä sanoa mulle.

2. Tiedätkö miksi olit masentunut? Oliko joku tietty syy?

Syitä on niin monia, en tiedä. En ole vielä toipunut, niin että on vaikea eritellä mielessä. Akuutisti syynä taitaa olla lapsettomuushoitojen lopetus ja siis se, että pitää vaan hyväksyä tää, että lapsia ei tule. Mutta on niitä syitä paljon muitakin, alkaen varmaan teiniajan raiskauksesta ja vaikka mistä.

3. Kuinka kauan olit tai olet ollut masentunut?

Jaa' a, en tiedä. Tää akuutti vaihe on tainnus kestää nyt neljä kuukautta, mutta vuosia tää on tainnut jo kestää. Joskus on ollut helpompaa ja joskus vaikeampaa.

4. Haitko ja saitko apua? Minkälaista? Auttoiko?

Olen vihdoin menossa lääkäriin. Siis oikein aikakin on varattuna. Saas nähdä, saanko apua.

Ei mitään sen kummempaa...

1. Psykologi sanoi sen minulle. Itse en vaan jotenkin ollut tajunnut. Masennus oli alkanut jo lukiossa, itse pidin olotilaani normaalina. Kun hakeuduin psykologille, tunsin olevani täysin umpikujassa.

2. Useita syitä. Kotitausta, koulukiusaaminen, yksinäisyys, opiskeluongelmat

3. Olen kärsinyt masennuksesta jo lukiosta lähtien, yli 10 vuotta. En usko koskaan siitä täysin parantuvani. Sen sijaan olen oppinut tuntemaan itseäni ja löytänyt joitakin keinoja joilla voin oloani helpottaa. Lääkkeitä varmasti tulen syömään ainakin koko työikäni.

5. En ole parantunut enkä usko koskaan täysin parantuvani.

Vierailija:

Jos olet ollut masentunut...

1. Mistä älysit, että olit masentunut? Mikä herätti tilanteeseen?

2. Tiedätkö miksi olit masentunut? Oliko joku tietty syy?

3. Kuinka kauan olit tai olet ollut masentunut?

4. Haitko ja saitko apua? Minkälaista? Auttoiko?

5. Minkälaisiin muutoksiin elämässä masennuksesta toipuminen on johtanut, jos siis olet parantunut?

1. Mistä älysit, että olit masentunut? Mikä herätti tilanteeseen?



Olen ollut 8-vuotiaasta asti masentunut. Tajusin olevani masentunut siinä vaiheessa kun en osannut sanoa miltä onnellisuus tuntuu.



2. Tiedätkö miksi olit masentunut? Oliko joku tietty syy?



Surkeasta äitisuhteestani ja turvattomuuden tunteesta se kaikki alkoi. Tajusin olevani paha ihminen ja hirveä pettymys vanhemmilleni. Häpeää ja epäonnistumisen tunnetta lisäsi vielä se, että en pystynyt tekemään itsemurhaa.



3. Kuinka kauan olit tai olet ollut masentunut?



20-vuotta tulee täyteen tänävuonna.



4. Haitko ja saitko apua? Minkälaista? Auttoiko?



Hain apua kun sain ensimmäisen lapseni ja sain sitä tosin hoito viivästyi.



5. Minkälaisiin muutoksiin elämässä masennuksesta toipuminen on johtanut, jos siis olet parantunut?

[/quote]

En haaveile itseni tappamisesta, mutta paniikissa tulee vastustamaton tarve viillellä itseään.

1. Mistä älysit, että olit masentunut? Mikä herätti tilanteeseen?

Olen ollut esipuberteetti-ikäisestä asti masentunut. Teini-iässä tiedostin masennukseni, masentunut mieliala oireena oli niin vahva.



2. Tiedätkö miksi olit masentunut? Oliko joku tietty syy?

Lapsuuden ja murrosiän traumat. Vaikea äitisuhde, isättömyys.



3. Kuinka kauan olit tai olet ollut masentunut?

olen ollut yli puolet elämästäni ajoittain masentunut. Masennusjaksoni ovat olleet muutamasta viikosta melkein vuoteen kestäviä. Välissä on ollut muutamien viikkojen ja jopa muutaman vuoden hyviä jaksoja.



4. Haitko ja saitko apua? Minkälaista? Auttoiko?

Minulle on haettu monta kertaa apua. Olen käynyt masennukseni vuoksi viidellä eri psykologilla, viidellä eri psykiatrilla, parilla tk-lääkärillä. Lopulta intensiivinen psykoterapia rupesi vaikuttamaan.



5. Minkälaisiin muutoksiin elämässä masennuksesta toipuminen on johtanut, jos siis olet parantunut?

Olen autonomisempi, itsevarmempi, siedän arkea paremmin, osaan ottaa itse vastuuta elämästäni ja sen suunnasta, keskittymiskyky on parantunut, osaan suunnitella tulevaisuutta, olen välillä jopa iloinen siitä, että elän, olen löytänyt hyvän ja toimivan suhteen äitiini jne jne. Terapiani on vielä kesken, joten elättelen toiveita, että muutakin hyvää vielä löytyisi.