Olenko vähän ulkopuolinen, koska en ole somessa?
Tällaista pohdintaa tälle iltaa.. minulla on siis perhe (mies ja lapset), sukulaisia, joista osan kanssa tekemisissä sekä joitain ystäviä eri elämänvaiheista mukaan tarttuneita. Että ei silleen huonostikkaan.
Mutta aika vähän tapaan ketään kodin ulkopuolella. Toki työni on hyvin sosiaalinen ja tästä syystä kaipaan myös rauhoittumista sen vastapainoksi.
Nyt oon huomioinut, että ihmiset tykkäilee, kommentoi ja verkostoituu somen maailmassa. Olo on jotenkin ulkopuolinen.
En ole koskaan kokenut somea omakseni, mutta alkanut tulla sellainen tunne, että pitäisikö sinne liittyä siitä syystä, että "olisi enemmän yhtä" muiden kanssa. Pysyis kärryillä asioista ja ihmisistä. Normiviestailu- ja soittelu tuntuu olevan pois muodista..
Kommentit (61)
En tunne olevani ulkopuolinen vaikken olekkaan somessa. IG minulta löytyy, mutta en minä sitä käytä, ei vaan ole tullut poistettua.
Sehän riippuu siitä, miten itse asian koet. Minä en koe olevani ulkopuolinen ilman somea. Elämäni on reaalimaailmassa, ei somessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensiin täytyy hankkia huippuopettajilta vaikuttamisen taidot ja esiintymiskokemus jotta siiitä olisi jotain hyötyä. Pitää kyetä pystymään vaikuttamaan vaikuttamisen eli retoristen keinojen kautta ihmisten tunteiisiin ja mielipiteiisiin.
Pitää tietäää mitä tekee.
Mun esiim luottamus on petettyb jo niiin monta kertaa että sen pohjallta ei voi luottaa. Täytyy olla syyy että voi luottaa.
Täytyy ymmärtää miksi ihminen toiimii kuten se toimiii.
Niin ne tavat muuttuvat. 90-luvulla oli outo jos oli somessa tai siis jossain netissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, yritätkö jotenkin korostaa omaa ainutlaatuisuuttasi, koska et ole somessa. Kuitenkin viitsit kirjoitella vauva-foorumille. Voi sua pientä.
Huoh.
Huoh tosiaan.
Justhan tässä mietin, että pitääkö sitä sinne liittyä jotta ei ois kaikesta niin ulkopuolinen..
Vasta oli yks tuttu instan välityksellä laittanu kutsun johonki illanistujaisiin. Myöhemmin kysyi, että miksen tullu.. no tosiaan, enpä tiennyt koko pirskeistä..
Sama. Sisaruksilla ja kavereilla on kaikenmaailmat porukoita, missä ilmoittavat sukujuhliaan yms. No kaikki tietää etten oo siellä/niissä... ilmoitelkoot mulle, jos tahtovat mukaan. En halua jakaa asioitani julkisesti kaikille, eri ihmisille kerron eri asioita...
Olet täällä, joten olet periaatteessa somessa. Vaikkakin anona.
Olet hieno ihminen. Hienompi olisit kun lopetat itsesi epäilemisen. Jos haluat jakaa elämääsi ja seurata muiden tekemistä ja olla yhden mainonnan lisäkanavan ja kanavien vaikutuksen alaisuudessa, niin tee profiilit niille sivustoille ja älä ajattele liikaa. Mutta sitten taas toisaalta..
Ilmeisesti jotkut arvottaa elämää ja ihmissuhteita tykkäyksien ja reagointien perusteella. Jos haluat mielenrauhaa ja olla läsnä oikeasti tärkeille läheisille ja tilanteille, älä tee. Suurin osa vaikka instasta on täyttä pintaliitoa ja ammattisomettajien ja yritysten työpaikka, joka maksaa sinulta ison siivun, nimittäin omasta ajastasi ja ajasta jonka annat virrata toisaalle niinä hetkinä, kun voisit olla vuorovaikutuksessa lapsiisi, puolisoon tai omaan hyvinvointiin. Tuskin kaikki kavereiden feedit on tekemällä tehtyä, mutta sinne väliin putkahtelee sitä moskaa, joka alkaa pikkuhiljaa muuttamaan sitä miten ajattelet ja käyttäydyt. Kauniit asetelmat, harkitut tilannekuvat, koreilevat kuvatekstit. Kaikki se on sosiaalista peliä, joka tapahtuu netissä.
Väitän kuitenkin että kulutat myös täällä ja muualla netissä kohtuullisesti aikaa, eli olet somessa, et tosin yhteydessä siihen omaan ystävien sisäpiiriisi.
En ole edellisen mielipiteen kanssa lainkaan samaa mieltä. Juuri näistä syistähän ihmiset eivät ole somessa: typeriä ja ilkeitä anonyymeja ( nykyään toki valitt. Nimellään ) kommentteja.
Itse toki liityin innoissani Facebookiin heti alussa saaakseni pari puhelinnumeroa. Jonka jälkeen erosin.
Olin 2 kk. Silloin se oli ruokavinkkejä pa päivän askareita.
Toivottasti ihmiset globaalisti ymmärtävät, kuinka paljon ongelmia esim. 4 suurimpaa alustaan liittyy:
yksityisyydensuoja, algoritmit, valta ennen kaikkea julkaisusta ( konflikti, mielenosoitus - kenen mielipide, mitä julkaistaan ), mielenterveysongelmat etc...
Tässä on se erikoinen ongelma, että poliitikot, toimittajat ja jopa aktivistit ovat niin naimisissa näiden hyperkapitallisten Yhdysvaltalaisten teknologiatuotteiden kanssa, että poliitikot eivät säätele ( silloin, kun pitäisi, toimittajat eivät raportoi epäkohdista, aktivistit eivä uskalla ( tai jopa kehtaa ) julkaista materiaaia somealustalla, jota pitäisi kritisoida.)
Olen jäänyt ihan ideologiasyistä ulkopuolelle.
Tutuistuin myös internettiin kohtuullisen varhain ysärillä. Ehkä tässä on myös paljon silloista anonymiteetin varjelua ja romantisoimista. Henk. koht. ei edelleenkään tulisi mieleenikään laittaa kuvani nettiin, tai kirjoittaa omalla nimellä.
Hieman hämmentyneenäkin katson mykyistä somekeskustelua/paljastelua - fyysistä ja psyykkistä.
Totean lopuksi, että itsekin kirjoitan parhaillani Someen. Jotenkin naurattaa kirjoittaa juuri tänne mutta, onhan tämä legendaarinen.
Minustakin usein tuntuu aika ulkopuoliselta, mutta kun en vain kerta kaikkiaan jaksa välittää mistään somesta. En tiedä mitä sinne laittaisin eivätkä muidenkaan jutut oikein jaksa kiinnostaa somesta katsottuna, haluan kuulla ne henkilökohtaisesti kun tavataan.
En halua tehdä tiliä jonka tiedetään olevan minun, pidän anonymiteetistä liikaa ihan jo turvallisuuden kannalta.
Se meidän tuntema some on kuoleva kulttuuri. Fb oli mennyttä jo reilusti yli 10 vuotta sitten ja Instakin alkanut hiipua. Nuoriso ehkä pyörii vielä jossain sellaisissa foorumeissa joista en ole kuullutkaan mutta sen mitä oon kuullut niin ei se somettaminen enää tunnu kiinnostavan. Huvittavinta tässä on se että jotkut vanhemmat ihmiset heräilee nyt vasta tutustumaan esim instaan ja snapiin kun on pari vuotta sitten hankittu joku naamakirjaprofiili. Somesta pois olevat ihmiset on tällä hetkellä edelläkävijöitä.
Mun elämä ei muuttunut somen myötä paremmaksi, päinvastoin. Nyt kai viidettä vuotta poissa. Ajattelen myös, että jos joku ei minua kissanristiäisiinsä osaa henkilökohtaisesti kutsua niin emme varmaan ole muutenkaan niin tärkeitä ihmisiä toisillemme että olisin sinne mennyt alunperinkään. Kaikki todelliset ystäväni ja kaverini ovat kyllä pysyneet ongelmitta matkassa ilman someakin.
Uusille tuttavuuksille tämä tuntuu olevan vaikeampaa, kun onhan se nyt vaivalloisempaa pitää yhteyttä/jakaa kuulumisia jos ei vaan voi nakata geneeristä viestiä yhteisesti kaikille.
Koen että mun elämästä tuli vapaampaa ja jotenkin sisäisesti rauhallisempaa/hiljaisempaa kun jätin somen. Tottakai jään joistain asioista ulkopuolelle, mutta ei ne olleet alunperinkään sellaisia asioita että mun on pakko ne mun elämässä pitää, siis hyvin yhdentekeviä asioita loppujen lopuksi. Keskityn ja panostan oikeaan elämään.
Vierailija kirjoitti:
Minustakin usein tuntuu aika ulkopuoliselta, mutta kun en vain kerta kaikkiaan jaksa välittää mistään somesta. En tiedä mitä sinne laittaisin eivätkä muidenkaan jutut oikein jaksa kiinnostaa somesta katsottuna, haluan kuulla ne henkilökohtaisesti kun tavataan.
Tämä sama vika vähän minullakin.
En vaan henk.koht. välitä somesta. Pidän yksityisyydestäni, en halua jakaa kuvia ja tietoja elämästäni tai lapsistani nettiin.
Jos tekisin esim. Instaan tilin, se vaan kumisisi tyhjyyttään..
Mutta ku tuntuu, että kaikki muut on siellä ja facessa. Jakavat asiat, tykkäykset, kutsut yms. Ite oon pihalla ku pelikaani.
Väliin vaan tuntuu, että oisko sitä sitten sosiaalisempi, jos alkais osallistua sitä kautta juttuihin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Väliin vaan tuntuu, että oisko sitä sitten sosiaalisempi, jos alkais osallistua sitä kautta juttuihin.
Ap
Ne on pääsääntöisesti niin tyjänpäiväisiä asioita mitä siellä jaetaan, että tuskin kokisit kovin sosiaaliseksi osallistumistasi. Peukkujen jakamista sille että Sirpa on käynyt tänään salilla ja että Markolla alkoi tänään loma. Oikeat kaverit on sun kanssa sosiaalisia oikeassa elämässä joka tapauksessa.
Ei somessa oleminen kerro mitään sosiaalisuudesta ja läheisten ihmissuhteiden olemassaolosta. Saat paljon seuraajia, jos lisäät someen kauniita kuvia, vaikka todellisuudessa viettäisit elämäsi 247 yksin kotona pimeässä.
Some voi toki tarjota mahdollisuuksia mm. työelämän tai uusien tuttavien muodossa, mutta jos on jo valmiiksi tyytyväinen elämäänsä ilman somea on vaikea keksiä miten siitä olisi hyötyä.
Luulen että somen jättää yhä useampi, viitteitä on siihen suuntaan.
Jenkeissä nuoriso ostaa vanhanmallisia kapula kännyköitä. Ovat fiksuja ja ymmärtävät jatkuvan informaatiotulvan haitat, somen haitat mielenterveyteen ja keskittymiskykyyn ym.
Vierailija kirjoitti:
No onhan sitä sinällään ulkopuolinen mutta riippuu ihmisestä että kokeeko sen haitaksi. Itse en koe, päinvastoin.
Minä lähdin somesta kun koin sen orjuuttavan minua. Päivässä meni kaksikin tuntia ihmisten päivitysten lukemiseen, peukuttamiseen ja kohteliaaseen kommentoimiseen. Minulle loppu tuli vastaan sinä, että olin viikon kipeänä enkä ollut somessa. Yksi FB-kavereistani otti yhteyttä ja tivasi, että mistäs nyt tuulee kun en peukuta enkä kommentoi hänen päivityksiään.
Silloin päätin, että jatkossa elän elämääni vain itselleni. Pois tuntien sometukset. Muut ovat aikuisia ihmisiä ja saivat oppia pärjäämään ilman minun kommentointiani ja peukutuksiani. En todellakaan pitänyt siitä, että minut laitettiin tilille kun en jaksanut sairauden vuoksi olla somessa. Itse päivitin harvemmin, koska elän varaisin tavallista ja rauhallista elämää. Osa saattaa päivittää somessa monta kertaa päivässä.
Peukutusriippuvaisille pitäisi myydä erillistä peukutus- ja kehupalvelua.
Olen pitänyt kesälomaa somesta ja saanut vieroitettua itseni niin hyvin, etten takaisin aio palata.
Jonninjoutavaa höpönlöpöä fb ja ig. Ne ystävät jotka ovat minulle tärkeitä ja minä heille on olemassa ilman näitäkin kanavia.
Oliko niin että yli 70% on riippuvaisia sosiaalisesta mediasta.
Olen tosissani pohtinut tässä , että hankkisin puhelimen ilman nettiä. Läppäri kuitenkin löytyy millä hoitaa asioita ja selata nettiä. Uskoisin että vaikuttaisi radikaalisti netin käyttöön .
Nimenomaan positiivisessa mielessä vähentäisi huomattavasti tätäkin mitä nyt täällä teen.
En minäkään, ei yhtään sometiliä, ei ole ollut eikä varmaan tule.
Mun esiim luottamus on petettyb jo niiin monta kertaa että sen pohjallta ei voi luottaa. Täytyy olla syyy että voi luottaa.