Lue keskustelun säännöt.
Brassaile vähän: minkä bändin / artistin olet nähnyt livenä ja missä? Oliko kova?
Mulla huikein ehkä Michael Jackson Wembley Stadionilla.
Kommentit (961)
Eric Clapton Helsingissä kulttuuritalolla 13.11.1967 ja minulla on kuva muistona otettu.
Renegades jotka villitsi Suomessa, Lollipops tanskalainen suosittu bändi, Sonny and Cher 1966 Helsingissä, Hollies 14.12.1966 Helsingin B-messuhalli, Animals jne paljon ulkomaisia bändejä jotka haki kuuluvuutta Suomesta.
Monien bändien esiintymiset oli B-messuhallissa, kulttuuritalolla , elokuvateattereissa lavalla, Dipolissa jne. Helsingissä Leksa Leo Heinonen oli mahtava manageri legenda jo eläessään joka toi näitä Suomeen.
Joten tuli nähtyä todella paljon ulkomaalaisia esiintyjiä sekä silloin nousussa olevia suomalaisia yhtyeitä: Jormas, Topmost, First jne 💞 paljon paljon muita.
Paljon on kuvia muistoina.
Oi niitä aikoja parempia kuin nyky musiikki🎼
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millainen live-esiintyjä nuori Eric Clapton oli?
Olen nähnyt livenä seuraavat bändit/artistit:
U2, Roxette, Kiss, Def Leppard, Mötley Crue, Bryan Adams, Bon Jovi, Ghost, Genesis, Metallica, Deep Purple, Uriah Heep, Tina Turner, Andrea Bocelli, Robbie Williams ja varmaan jäi nyt mainitsematta monta bändiä tästä... mietin että mikä on paras/mieleenpainuvin keikka. Varmaan se on Tampereen South Parkissa (muistaakseni oli tämän niminen festari) 2015 nähty Def Leppard. Fanittanut vuodesta 1987 yläasteikäisestä ja oli eka keikka. Satoi vettä, oli kylmä ja monet ääliökännissä ympärillä, mutta itse olin tosi lähellä lavaa ja yksi teini-ikäisen unelma toteutui. Oli hieno keikka. Sittemmin olen nähnyt bändin vielä pari kertaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wham Lontoossa 80-l alussa. Jatkot oli mun ja kämppikseni luona, jatkoilla siis myös artistit.
Kerro nyt ihmeessä lisää! Juttelitko George Michaelin kanssa? Mikä oli meno ja meininki?
Onkohan tarina edes tosi?
Jonkun verran nähnyt sekä ulkomaalaisia että suomalaisia artisteja ja bändejä.
Abban näin Las Vegasissa vuonna 1979.
Useita konsertteja jäänyt välistä huonon rahatilanteen vuoksi. Etenkin 90-luvulla oli taloudellisesti tiukkaa ja jäi Michael Jacksonin Helsingin konsertti näkemättä. Tämä on ainut, jota kadun syvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko se upeinta, jos on keikalla livenä mut seisoo 500 metrin päässä? Eikö paremmin ja lähempää näe vaikka telkusta kotoa?
Pitää olla ihan tosi edessä et tulis iso wau-elämys. Henk.koht. olen kyllä jutellut useankin suomalaisen artistin kanssa ammattini johdosta.
Rammstein Berliinissä, olin n. 10m lavasta, liekit lämmitti kivasti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Beyonce pari vuotta sitten Tukholmassa oli mulle kovin keikka. Koko sen konsertin tuotanto, tanssijat, musiikki, puvustus, lavastus ja B itse oli huikeita, vaikka ehkei enää olekaan niin energinen kuin ehkä aikaisemmin. Silloin spekuloitiin mediassa, että hän oli käynyt polvileikkauksessa joka vaikutti esiintymiseen, mutta kaikkineensa koko keikka oli elämys.
Sarah Brightman myös muutama vuosi sitten Espoossa oli mahtava. Kun hän aloitti laulamaan kaikki vierustoverit, minä mukaanlukien, oli aivan ällistyneitä hänen äänestään. Sitä siinä ihmeteltiin, että vetikö playbackkina, oli kyllä huikea ääni. Myös hienoja biisejä hänellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paco de Lucia + kumppanit, kulttuuritalolla.
Vierailija kirjoitti:
Onko se upeinta, jos on keikalla livenä mut seisoo 500 metrin päässä? Eikö paremmin ja lähempää näe vaikka telkusta kotoa?
Pitää olla ihan tosi edessä et tulis iso wau-elämys. Henk.koht. olen kyllä jutellut useankin suomalaisen artistin kanssa ammattini johdosta.
Vaikka olen aina keskivaiheilla stadionia. koska IBS, silti voittaa kotona katotun 100-0.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Metallica joulukuussa -84 Kulttuuritalolla💪💪💪
Kaija Koon "Nakusika" -bändin näin livenä joskus 70-luvun lopulla. Olikohan peräti heidän eka keikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaija Koon "Nakusika" -bändin näin livenä joskus 70-luvun lopulla. Olikohan peräti heidän eka keikka.
Ja oli kyllä kova.
Euroopan kovin: Bez obmezhen, tänä kesänä Tsekin Prahassa, lähin paikka jossa oli nähtävissä.
Stone - Espoon Kalajärven koulu 1987 tai 1988 (syksy vai kevät?), bändin läpimurto teki vasta tuloaan.
Espoon Tapiolasta taisi mennä melkin 2 tuntia Helsingin keskustan kautta kulkea tuonne, yhteen suuntaan :)
Ja armeijassa kävin iltalomilla katsomassa pikkubaarissa Klamydiaa Vaasassa syksyllä 1991, samoin vasta läpimurron kynnyksellä.
Henrix kulttuuritalolla 60-luvun lopulla niinkuin noin 20000 muutakin ihmistä.
Michael Jacson täälläkin. Tosin en nähnyt, ainoastaan kuulin. Olin väärällä puolen aitoja/muureja.
Samanlaisia ihmisiä ne ovat kuin kaikki muutkin. Työni puolesta asiakkaina ihmisiä siivoojista presidentteihin ja samalla tavalla asiakkaita mulle, ei mitään eroa rokkistarallakaan anatomiassa. En ymmärrä että kansa maksaa sankoin joukoin jonkun yksittäisen lauluniekan näkemisestä. Itse en maksa mutta maksan sitten jostain muusta.
Olen ollut lapsesta lähtien uskossa. Olen sinun ikäluokkaasi. Olen silti käynyt diskoissa ja rock-konserteissa ja myös ostellut rock-musiikkia, koska kaikki se on tuonut iloa ja energiaa elämääni. Vapauteen Kristus vapautti meidät!