Onko se mielestäsi "elämän hukkaan heittämistä" jos on kotihiiri?
Yksi tuttu sanoi, että se on, jos ei käy juuri koskaan missään uusissa paikossa ja istuu kotona. Mitä mieltä?
Kommentit (18)
Jollekin ihmiselle se varmaan siltä tuntuisi. Ei minulle, olen rakentanut kodistani sellaisen jossa viihdyn ja siellä on periaatteessa kaikki viihdyke mitä tarvitsen. Onhan se toki välillä hyvä kaydä ulkona ja katselemassa ihmisten touhuja.
Ei, jos siitä itse tykkää ja on tyytyväinen.
Elä sä elämäs niinkuin tykkäät. Mitä se muille kuuluu.
Minulla on rakas harrastus jossa taitavaksi kehittyminen vaatii paljon treeniä joka hoituu kotona joten en koe heittäväni elämääni hukkaan mikäli joku päivä kykenen tuottamaan harrastuksellani iloa muille.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on rakas harrastus jossa taitavaksi kehittyminen vaatii paljon treeniä joka hoituu kotona joten en koe heittäväni elämääni hukkaan mikäli joku päivä kykenen tuottamaan harrastuksellani iloa muille.
Siis vaikka en kykenisi tuottamaan iloa muille niin en silti koe heittäväni elämääni hukkaan sillä harrastukseni on asia jota rakastan
Sitö voi pyöriä maailmalla ihmisten seassa kuinka paljon tahansa, mutta jos ei kykene olemaan yksin ja hiirenä kotosalla ei siitä pyörimisestä muualla ole silloin mitään hyötyä ihmiselle. Suuri haaste kaikille on oppia olemaan rauhassa ja yksin. Meistä löytyy kaikki maailman jutut, jos osaamme olla hiljaa ja antaa ajatuksien juosta.
Tuttusi on tosi tyhmä ja elämää pelkäävä reppana
Vierailija kirjoitti:
Sitö voi pyöriä maailmalla ihmisten seassa kuinka paljon tahansa, mutta jos ei kykene olemaan yksin ja hiirenä kotosalla ei siitä pyörimisestä muualla ole silloin mitään hyötyä ihmiselle. Suuri haaste kaikille on oppia olemaan rauhassa ja yksin. Meistä löytyy kaikki maailman jutut, jos osaamme olla hiljaa ja antaa ajatuksien juosta.
Tuttusi on tosi tyhmä ja elämää pelkäävä reppana
Mitkä jutut
Ei se ole jos viihtyy, siis ei kuulu minulle.
Mutta jos elämä on akselilla työ-kotisohva-kauppa, niin tuntuuhan sellainen tylsältä. Jotkut lesoilee kun rahat säästyy kun ei tee mitään, eikä ole ystäviäkään ketä nähdä.
Ei ole elämän hukkaan heittämistä jos se tekee sinut onnelliseksi.
Minun maailmani pyörii kahden korttelin väliä. Täältä löytyvät koti, työ, kauppa ja kuntosali. Säästyy aikaa, tosin välillä ehkä tylsää.
Voin käydä tapahtumissa, jos tiedän saavani sieltä energiaa. Kulkuvälineissä tai ihmismassassa kulkeminen ei sitä minulle tuo.
Koti on minulle hyvä paikka, ei siinä ole ihmeteltävää.
Ihmiset, joille toisten asiat ovat noin kiinnostavia, vaivaa joku diagnosoimaton juttu. Jos tykkää itse olostaan, sen pitäisi riittää. T. toinen kotihiiri.
Saan energiaa yksinolosta, kun taas jossain julkisilla paikoilla melun ja liikenteen keskellä väsähdän helposti.
Tässä voikin sitten miettiä, kumpi on elämän hukkaan heittämistä. Se, että teen kotona itselleni mieluisia asioita ilman töniviä ja huutavia ihmisiä vai että menisin johonkin, jossa en nauti olostani.
Tämä asia tuntuu olevan ongelma lähinnä muille - ja aivan erityisesti ekstroverteille.
Vierailija kirjoitti:
Saan energiaa yksinolosta, kun taas jossain julkisilla paikoilla melun ja liikenteen keskellä väsähdän helposti.
Tässä voikin sitten miettiä, kumpi on elämän hukkaan heittämistä. Se, että teen kotona itselleni mieluisia asioita ilman töniviä ja huutavia ihmisiä vai että menisin johonkin, jossa en nauti olostani.
Ihan kuin olisi itse kirjoittanut tämän. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän viihdyn yksin kauniissa kodissani. En kaipaa ihmisvilinää.
Se on hyvä kun ihmiset luulee olevansa niin avarakatseisia ja kokemusrikkaita, kun ne palvoo aurinkoa ja juo samaa kahvia Turkin lämmössä kuin kotonaan. Niinkun joo, tosi avarakatseista.
Näin keski-iän kynnyksellä sanoisin, että eniten olen aikoinaan heittänyt hukkaan elämääni roikkumalla parikymppisenä joka viikonloppu baarissa.
Kaikki menee "hukkaan" jokatapauksessa. Itse olen mieluusti ns. kotihiiri.
No se on hänen (tuomitseva) mielipiteensä.
Joitakin tuntuu kotihiiret häiritsevän.
Itse lataudun parhaiten omissa oloissani, ja jotkut sitä paheksuvat.
En nauti suurista ihmismassoista, ja täysi kalenteri saisi mut ahdistumaan.
Ennemmin haluan tehdä juttuja spontaanisti, oman jaksamiseni/kiinnostukseni/innostumiseni mukaan.