Aikuisten lasten häät, jollain sisaruksella surullisempi kohtalo?

Vierailija kirjoitti:

Yritämme myös löytää ratkaisua, joka olisi paras hääparille. Heitä voisi mahdollisesti ahdistaa mielenterveysongelmaisen läsnäolo häissänsä.

Ap

Tässä lienee totuus. Hääpari ei halua kutsua kyseisiä henkilöitä, mutta se yritetään esittää niin, että ajatellaan muka ko. henkilöiden parasta.

Itse asiaan. Hääparilla on oikeus kutsua kenet haluaa ja se on ok.

Ap sekä hääpari saattavat olla mt-ongelmaisia ja harhoissaan ajattelevat jonkun toisen olevan. Tiedän lähipiiristä että ne periytyvät, kaikilla perheestä on jotain mt-ongelmia ja vain yhtä muut sairaat syyllistävät.

Vierailija kirjoitti:

Ap sekä hääpari saattavat olla mt-ongelmaisia ja harhoissaan ajattelevat jonkun toisen olevan. Tiedän lähipiiristä että ne periytyvät, kaikilla perheestä on jotain mt-ongelmia ja vain yhtä muut sairaat syyllistävät.

Tämä. Sairas ei useinkaan tajua olevansa sairas.

Se parhaiten nauraa, joka viimeiseksi nauraa. Avioero tulee yli puolelle pareista ja vain pieni osa pareista on niin hyvin toisilleen sopivia ja liittoonsa sitoutuneita, että liitto toimii. Raha ja avioehdon puute pitää osaa koossa, joten en usko, että avioliitto on kateutta aiheuttava syy. Päinvastoin, tänä päivänä.

Monesti ne mielenterveysongelmat juontavat juurensa kotilasvatuksesta, jossa jokin meni pieleen. Sikäli voi pelätä tunnepurkauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parantaako se oloa jos ei edes kutsuta sisaruksen häihin?

Meidän mielestämme parantaa. Emme ajatelleet tuoda mielenterveysongelmaisia tärkeään häätilaisuuteen.

Ap[/quote

Entä muut sairaudet, onko syöpäpotilaan osallistuminen mielestäsi ok? Sydänsairaudet? MS-tauti? Mihin se perustuu jos ainoastaan mielenterveyden ongelmista kärsivä jätetään ulkopuolelle?

Parempi kun ei tiedä mitään. Kolmen vuoden kuluttua onnellinen morsian on yhden lapsen ja yhden tulevan lapsen yksinhuoltaja. Mielenterveyspotilaita voi tulla lisääkin.

Minulle ei nyt oikein selvinnyt, kuka ap on tässä kuviossa ja miksi se on hänen asiansa miettiä kutsumisia?

Onko naimisiinmeno jonkun mielestä vielä nykyäänkin joku meriitti ja onnen huipentuma?

Minun tytär ei kutsunut häihinsä veljeään, jonka kanssa ei ole lainkaan ollut tekemisissä sitten lapsuusvuosien. Minusta ihan ok, eikä veli itsekään halunnut mennä, olisi kokenut olonsa epämukavaksi.

Sallikaa epätyypillisiä perhesuhteita ja ajatelkaa käytännöllisesti, niin säästytte ongelmilta.

Mä ymmärrän päätöksen siinä tapauksessa, jos kutsutulla on jokin vakava psyykkinen häiriö meneillään kuten psykoosi, mania, delirium, pahat sivuvaikutukset lääkkeistä tms mikä vaikuttaa käytökseen. Maniassa kun henkilö saattaa vaikka ensin hekotella ääneen kaikelle mahdolliselle ja sitten onkin raivon partaalla. Myös pukeutuminen voi olla joillakin erikoista. Mut mikäli kyseessä on enemmänkin häiriö kuten masennus tai jännitys, niin en oikein ymmärrä päätöstä. Mt-ihmisiä kun muutenkin syrjitään tässä yhteiskunnassa aivan tarpeeksi. Siitä se psyyke vasta hajoaa, kun tajuaa olevansa hävettävä mustalammas omassa suvussaankin.

Älkää sitten vaan antako näille onnettomille alkoholia häissä, tilanne voi eskaloitua pahaksi.

Vierailija kirjoitti:

Onko naimisiinmeno jonkun mielestä vielä nykyäänkin joku meriitti ja onnen huipentuma?

On meriitti.

Älkää kutsuko jos ette halua. En itse ollut vaikka kutsuttiin. En todellakaan halunnut. Ällöä että kutsuttiin ja lähes pakotettiin.