Tunteista syyllistäminen ja ajatusrikokset
Eilenillalla täällä oli monta aloitusta eräästä päivänpolttavasta aiheesta, tyyliin "Asian X tehnyt nainen ei saa surra". Aloitukset olivat selvästi provoja, ja niiden sävy oli outo. Ajatuksena oli, että (ap:n mielestä) "väärän" asian tehnyt ihminen ei saa surra, harmitella eikä tuntea sekavia tunteita, koska "oma valinta". "Väärän" teon tehnyt ihminen joutuu siis maksamaan teostaan hinnan, joka on tässä tapauksessa omien mahdollisten tunteiden kieltäminen ja niistä puhumattomuus eli emotionaalinen yksin jääminen.
Ap:lle vastattiin, että jokainen käsittelee asiat omalla tavallaan. Tähän tuli vastaukseksi kummallista raivojankkausta, ja lopulta ketju joutui poistoon.
Onko teitä syyllistetty vääränlaisista ajatuksista ja tunteista? Millaisissa tilanteissa?
On syyllistetty mm. "henkisestä pettämisestä" eli ilmeisesti vääristä ajatuksista. Taustaa: Ex-kumppani kyseli (jankkaamalla), onko minulla ollut suhteen aikana kiinnostusta muita kohtaan. Kun sitten erehdyin jotain kertomaan, sain kuulla olevani kammottava petturi. Enää en lähde tuollaisiin keskusteluihin ollenkaan.