Kokemuksia Minnesota-hoidosta?

muistaakseni yksin ei tarvinnut olla vaan oli joko ryhmätilanne tai ohjaaja paikalla. Soita ja juttele sinne niin ei tarvitse miettiä. :)

Olen ollut läheisviikonlopussa. Siellä on koko ryhmä paikalla ja keskusteluun annetaan selvät raamit, mitkä asiat siinä kannattaa tuoda esiin jne. Pari terapeuttiakin on paikalla ohjaamassa keskusteluja tarpeen mukaan. Eli älä huolehdi! Teistä pidetään siellä hyvää huolta.



Tuo viikonloppu on ollut elämäni paras viikonloppu, sain siitä valtavasti itselleni. Muistat vain olla avoimin mielin, rehellinen ja oma itsesi! Viikonlopun anti on sen parempi mitä avoimempi ja rehellisempi olet itse.



Tulehan sitten kertomaan miten meni?



Tsemppiä!

Kun isäni soitti minulle että on tuollaisessa hoidossa ja minutkin kutsutaan sinne puhumaan niin ensimmäiset päivät ja öisinkin vain itkin, koska kaikki vanhat muistot lapsuudestani tulvivat mieleeni... olen kiitollinen että nyt minulla on tilaisuus sanoa isälleni sen kaiken... koska tällaista tilaisuutta ei ole koskaan ollut... aluksi tunsin vahvaa tarvetta kirjoittaa ajatukseni paperille, että muistaisin kaikki siellä paikanpäällä.. mutta nyt tuntuukin etten enää osaa kirjoittaa.. pelkään että menen siellä jotenkin lukkoon enkä saakkaan sanottua asioita... olisiko silti parempi yrittää kirjoittaa?

Myllyhoidossa voi olla jotain yhteistä mutta... sieltä myllyhoidostahan ne yleensä vielä kertaalleen päätyy Minnesota-hoitoon. Sekun tuntuu olevan monen alkoholistin päätepysäkki, jollei sitten ehdi juoda itseään hengiltä sitä ennen.



Ja sittenhän on niitä jotka ei lopeta juomista koskaan.

Turhaan etukäteen jännität. Sen viikonlopun aikana taatusti muistuu mieleen kaikki ja se itse tilanne kannattaa olla mahd spontaani. Annat vain kaiken tulla ulos mitä on tullakseen. Luota siihen että muistat kyllä sanoa kaiken olennaisen.



Kyseessä oli perheenjäsen. Ja oli tosiaan helpottavaa saada sanotuksi kaikki se mitä niin monta vuotta oli hautonut sisällään.



T. 3

niin terapeutit kyllä sitten esittää sinulle kysymyksiä ja siten saadaan keskustelu auki. :)



3

olen ihmeissäni jos tämä hoito auttaaa, mutta toisaalta jos tämä ei auta niin tiedän, että tulen pettymään... tähän saakkaa olen kaiken kestänyt ja kaikkeni toivonut ( moni olisi jo aikoja sitten katkaissut välit isääni... tiedän sen) olen silti jaksanut toivoa hänelle parempaa elämää ... todellakin jos tämä hoito ei auta... lakkaanko jo toivomasta..

tovottavasti auttaisi isäänikin. Loppuenlopuksihan on kyse siitä onko itsellä tarpeeksi vahva halu parantua.. tiedän että isälläni on halua koska hän on elämänsä aikana ollut jos jonkinlaisissa vieroituksissa ja hoidoissa. Aina hän on ratkennut kuitenkin uudestaan, mutta ei ole lopettanyt yrittämistä.



Kuinka paha tilanne sinun perheenjäsenelläsi oli? Oliko pitkään jatkunut? isäni on ollut päihdeongelma ainakin 30 vuotta. alkoholin lisäksi lääkkeet, liimat ja huumeet. Tuntuu tosi mahdottomalta että hän jättäisi ne. Hänen molemmat veljensä ovat myös alkoholisteja. Niin ja vanhempansa olivat myös alkoholisteja.. kuolivat siihen suht nuorina

mahdollisuuden mutta ei ollut kuitenkaan halukas raittiuteen.



Mutta hyviä asioita tapahtui kuitenkin hoidon ansiosta. Sain oman elämäni järjestykseen. :)



3

[quote author="Vierailija" time="17.10.2006 klo 14:42"]

Isäni on siellä hoidossa ja nyt on tulossa läheisviikonloppu ja olen menossa sinne... kaikki siellä olleet varmasti tietävät mistä on kyse...

kun siellä on lauantaina se, että läheiset kertoo päihderiippuvaiselle miltä hanen juomisensa on heistä tuntunut niin onko paikalla joku henkilökunnasta vai olenko siellä kahdestaan isäni kanssa? onko siellä siis joku kyselemässä minulta asioita siis tavallaan avittamassa puhumistani vai joudunko pärjäämään omillani?

Kikki jotka olette olleet siellä voisitteko laittaa tähän kokemuksianne ja tunteitanne joita läheisviikonloppu teissä herätti!

[/quote]

Onko totta, että tuon jälkeen asioista ei saa enää puhua?