Miten saisin kävelylenkistäni jännittävän?

Leiki salaista agenttia, jonka tehtävänä on selvittää, kuka kanssakulkijoista on vieraan vallan agentti. Kuuntele ohjeita korvanapista ja puhu kellolle. Varo, että muut eivät huomaa!

Ota ghostbox mukaasi ja juttele haamujen kanssa.

Laita luistimet jalkaasi ja lähde kävelylenkille.

Laita kuulokkeisiin soimaan joku jännäritunnari.

Hiivi naapurin grillille ja sujauta grilliin muutama uudelta vuodelta ylijäänyt papatti.

Mene metsään ja syö tuntemattomia kasveja.

Mene lokakuussa klo 23.00 kävelemään ilman taskulamppua ja kännykkää niille seudun tielle, missä Kyllikki Saari katosi. Itseänikin jänskätti kun autoni hajosi kerran niille seudun yöllä.

Kuvaa hiekkatielenkiltä joku jännittävä video ja lataa se tubeen, ala somettaa. Meditoi, koe henkisiä yhteyksiä jollain turvallisella tavalla ja jatka mukavaa tunnetta lenkillä - paitsi jos maisema latistaa sen. Ajattele lenkillä kiinnostavia aiheita ja kirjanaiheita, ympäristö huomioiden. Tee välillä jumppaliikkeitä trikoissa ja katso tulijan reaktio, venyttele. Treella liikkuu postinjakaja joka laulaa yksin kovaa pihoissa ennen rappuun menoa, viimeksi katsoi tännepäin.

Laita päällesi valkoiset, liehuvat vaatteet. Mene lenkille pimeässä syyskuun lämpimänä yönä. Voit yllättyä miten monta lepakkoa keräät itseesi. Lisäjännittystä saa siitä kun ei voi koskaan tietää niistä että missä yksilössä on se vesikauhu.

Kuvittele jonkun raiskaaaajan seuraavan sinua. Juokset ja huudat samalla apua apua. Kompastut oksaan ja kohta raisckari nappaa sinut. Rupeat kirkumaan ja kun vastaantulijoita tulee vastaan olet ihan hysteerinen, etkä saa mitään järkevää sanottavaa. Osoitat vaan sormella suuntaan jossa kuvitteellinen raisckari on.

Vierailija kirjoitti:

Laita päällesi valkoiset, liehuvat vaatteet. Mene lenkille pimeässä syyskuun lämpimänä yönä. Voit yllättyä miten monta lepakkoa keräät itseesi. Lisäjännittystä saa siitä kun ei voi koskaan tietää niistä että missä yksilössä on se vesikauhu.

Tarkoitatko lepakoilla lesboja?

Vierailija kirjoitti:

Laita päällesi valkoiset, liehuvat vaatteet. Mene lenkille pimeässä syyskuun lämpimänä yönä. Voit yllättyä miten monta lepakkoa keräät itseesi. Lisäjännittystä saa siitä kun ei voi koskaan tietää niistä että missä yksilössä on se vesikauhu.

Vetääkö valkoinen puoleensa oikeasti lepakkoa? Kaikuluotaus ja lento.

Syö hernekeittoa, sipulia ja kaalia ennen kuin menet kävelylle. Jännittävää kun ei tiedä millä askeleella se pieru paukahtaa ja onko ihmisiä lähettyvillä haistamassa ja kuulemassa sitä.

Etsi sopiva hidasliikenteinen autotie. Hiekkatie ehkä tunnelmaan sopivin. Mielellään vielä sellainen josta erkanee loistavia juoksupolkuja ja helppokulkuisia vaihtoehtoisia reittejä. OK paikka löydetty.

Sitten vain odotat, että jokin auto tulee todella hiljaa ja varovaisesti tai lähtee jostain pihasta. Lähdet juoksemaan sen eteen. Ja päättäväisesti olet poistumatta autotieltä. Hengästyt ja alkaa oikeasti pelottaa auto lähenee ja jättää taas väliä (ihmetellessään). Vilkaiset välillä nopeasti taakse. Siellä se tulee. Hengästyt lisää. Muista olla poistumatta kaikille niille erinomaisille sivuteille vaan pysyt vakaasti auton edessä. Ja pakenet. Pakenet!

(ai niin kävelylenkki, no tämä on jännittävä hölkkälenkki -idea enkä jaksa enää pyyhkiä, nyt en muista milloin edellisen kerran jäi pyyhkimättä, se oli ihan tässä lähiaikoina niin että miltei haistan sen)

.,.,..

Vierailija kirjoitti:

Syö hernekeittoa, sipulia ja kaalia ennen kuin menet kävelylle. Jännittävää kun ei tiedä millä askeleella se pieru paukahtaa ja onko ihmisiä lähettyvillä haistamassa ja kuulemassa sitä.

Kyllä tuossa olisi jännittävintä se, ettei voi etukäteen tietää, tuleeko tavallinen pieru vai ruokalusikallinen sitä itseään.

Laita lyhyt hame ilman pikkuhousuja, niin että pylly vilkkuu.

Mene kerrostaloalueelle ja ole korvat hörölläsi. Kerrostalojen ikkunoista kuuluu usein elämän ääniä. Vauva rääkyy, ihmiset riitelevät ja niin edelleen. Se on häiritsevää, mutta jos kaipaa jännitystä, on se kai ihan jännittävääkin.

Liiku alueella jolla on suuri muslimitiheys.

Lataa Zombies, run!

Kävelin kevätkesällä latupohjaa, yhtäkkiä kuului viereiseltä ojalta SPLÄTS! Säikähdin, ja ihmettelin et mikäs tuo oli? Ei voinut olla puusta pudonnut käpy tai oksa (se ääni ois ollu joku plops), majaviakaan siellä ei ollut, ainakaan tietääkseni, oishan niiden jäljet nähnyt ja olin kuullut sen majavan hännän antaman äänen (oli aika lailla samanlainen).

Mitä veikkaatte? Oiskohan hauki uinut lammesta ojaa myöten etemmäksi?

Yksi mahdollisuus on tietenkin sopia bestiksen kanssa, että hän keksii jonkin kivan ja kutkuttavan jäynän.

No niin kävelet kävelylenkkiäsi luurit korvilla kuunnellen ruotsin kertauksia. Yhtäkkiä päin pläsiäsi lävähtää yläilmoista verinen kuolleen variksen raato. Se antaa tuiman tujauksen nordic noir -jännittävyyttä lenkkiis. Sivusilmällä ehdit nähdä vilauksen hahmosta joka ei näytä yhtään bestikseltäsi vaan jotenkin hmm. eläimellisemmältä. Asia jota jäät miettimään. Mutta ruotsi. Se menee läpi. Jee! Jee! Jee!