Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten älykäs täytyy ollla että pärjää insinööriopinnoissa?
Kommentit (39)
Inssit ovat melko tyhmiä ja putkiaivoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko myös diplomi-insinööriä? Se on korkein mahdollinen koulutus Suomessa eli vaatii myös älyä.
Serkku on semmoinen ja kyllä ei älyä liikaa ole. Ainakaan käytännön asioissa. Kait se niitä omiaan tietää.
Dippainssi dippaa tykimmin!
T. Dipl ins.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän pereessä menee sillain ettääidin puolelta enemmän sairaanhoitajan ammatteihin keskittyneitä ja isänpuolelta taas insinööritieteiisiin.
Ja sen älykkyyden huomaa sitte jälkikasvussa... Et osaa edes kirjoittaa..
Joten siinä vastaus sinulle ap. Ei siellä paljoa älykkyyttä tarvita.
Kunhan opettelet matemaattiset kaavat ulkoa, niin varmasti pärjäät hyvin.
Toinen vanhempi sillä on duunari.
Sairaanhoitaja on myös amk. pohjainen. Kuten myös ins. opinnot.
Joten siinä huomaa, ettei siihen amk. koulutukseen älykkyyttä tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko myös diplomi-insinööriä? Se on korkein mahdollinen koulutus Suomessa eli vaatii myös älyä.
Serkku on semmoinen ja kyllä ei älyä liikaa ole. Ainakaan käytännön asioissa. Kait se niitä omiaan tietää.
Entä sun koulutus? Koulutuksesi omaavat ovat älykkäimpiä todistetusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No aika tyhmä saa olla jos ei osaa lentokonetta tai ydinreaktoria suunnitella oikein.
Vierailija kirjoitti:
Inssit ovat melko tyhmiä ja putkiaivoisia.
En ole inssi. Logiikallasi minusta siis tulee tyhmä ja putkiaivoinen, jos alan nyt raatamaan opintojen eteen.
Ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No aika tyhmä saa olla jos ei osaa lentokonetta tai ydinreaktoria suunnitella oikein.
Moniko suomalainen inssi niitä on ollut suunnittelemassa..
Eiköhän noita suunnittele "hiukan" koulutetummat ihmiset!
dippsinssistä "ylempänä" on tekniikan lisensiaatti ja tohtori.
🎩
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkäämpi kuin naiset. 125 keskimäärin.
115 taitaa riittää, kun korkeakoulutettuja on 40-50% nykyään. Toi 125 tulee joko mm. 50-luvulta jenkkilän yliopistoista tai/ja niiden matemaattisten ja sivistyssanakirjan osaamisen lukemista jotka on prosentuaalisella vertailulla muutettu äo-pisteiksi. Olisko 125 nyt se oikea lukema DI:ksi?
Jengi raportoi yleisimmin tommosia 120-130 lukemia Mensan ilmaisista nettitesteistä, joka ei voi pitää paikkansa, vaikka tekijät ja ilmoittajat ovatkin yli 100:n tyyppejä. Osa tehnyt testin useampaan kertaan ja osa ilman aikaa, ja osa trolleja, mutta linja on kaikkialla aina sama, ja olen siitä arvioinut sen tarkoittavan noin 115:ta.
Netissä kun selaa AMK-insinöörialoja, niitä on paljon ja monelta alalta, että tarjontaa on, ja pysyvän työn saantikin on vähintään 75%:n luokkaa neljällä tai viidellä suosituimmalla koulutusalalla (yhdellä alalla se oli puoliksi määräaikaisten kanssa). Lähinnä pehmoaloilta ja luonnontieteen AMK- ja amisaloilta valmistuu liikaa ja töitä ei alalla riitä kuin jopa vain puolelle. Insinööriliitolla on kotisivut, joista löytyy mm. vastavalmistuneiden työllisyydestä.
Naisia on insinööreinä (4,2t) 16%. Sairaanhoitajilla (3,2t) se taitaa olla enemmän kuin toisin päin. Jengiä ei kiinnosta kovat tieteet erityisemmin (useimmalle vaikeaa/ei-sopivaa), ja vielä vähemmän naisia, vaikka palkka olisi parempi.
Voi yrittää luonnontieteen tiedoillaan myös lääkiksen pääsykokeesta läpi (jos ne on vaatimuksena), ja koulutuksesta tarvii päästä vain läpi, kun korkeapalkkainen työpaikka on varma; tutkintotodistus riittää töihin ja sitten voi myöhemmin erikoistus samalla erinonomaisuudella. Ei vaadi yhtä paljon äo:ta kuin insinöörin opinnot, että 110 riittää oikein hyvin, ja sama hammikseen, jonne voi myös yrittää ja erikoistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse olla älykäs, mutta jos ei minkäänlaisia matemaattisia taitoja, niin opintojen ekat 2 vuotta tulee olemaan vaikeita. Ja opintojen jälkeen oikeassa elämässä (työelämässä) en ole kertaakaan tarvinnut mitään matriisilaskentaa tai edes toisen asteen yhtälön ratkaisukaavoja. Kännykän laskin on riittänyt avuksi aina. Alalla 20 v.
No siis faktahan on se, että ihan keskivertoälykäs ja toisinaan heikompikin pärjää missä tahansa - toki toiset saattaa joutua tekemään enemmän töitä. Yleensä älykkäiden aloina pidetyt oikeustiede ja lääketiede on hyviä esimerkkejä siitä, että periaatteessa kuka tahansa voi oppia ne, ja sisäänpääsy onkin vaikeinta näillä aloilla nollapisteen ja valmistumisen välillä. Mutta, kuten sanottua, osa joutuu tekemään hieman enemmän töitä (yleensä väärien opiskelumetodien vuoksi) että saavuttaa saman tuloksen kuin joku toinen.
Ja sitten toki kannattaa pohtia, minkälaista älykkyyttä omaa ja mihin sitä vertaa? Vrt. matemaattinen älykkyys ja tunneälykkyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos puolet on se 90-110 äo ja 25% yli ja 25% ali ton, ja suomessa on korkeakoulutus .puolella..
Hitto että alkaa darra tuleen,ei pysy mikään ajatus aivoissa.
No kuitenki, normi älykkyydellä menee läpi jokainen tutkinto,jos pääsee sisään.
On poikkeuksina tiettyjä kursseja siellätääläl,mutta pysytään nyt keskivertolinjalla tässäki suhteessa.
Lidl aukeaa 10.00, siihe asti täristä tässä. Loivareita ja kunnolla sitte, iltaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän pereessä menee sillain ettääidin puolelta enemmän sairaanhoitajan ammatteihin keskittyneitä ja isänpuolelta taas insinööritieteiisiin.
Ja sen älykkyyden huomaa sitte jälkikasvussa... Et osaa edes kirjoittaa..
Joten siinä vastaus sinulle ap. Ei siellä paljoa älykkyyttä tarvita.
Kunhan opettelet matemaattiset kaavat ulkoa, niin varmasti pärjäät hyvin.
Kukaan ei varmaan hirveästi välitä kieliopista vauvapalstalle kirjoittaessa :D Moni kirjoittaa viestin nopeasti kännykällä. Mitä väliä, kunhan saa selvää.
Vierailija kirjoitti:
Teknologiaa eli insinööritieteitä on monenlaisia. Aivan kuten luonnontieteitä. Fysiikka on vaativampaa kuin kemia, ja kemia on vaativampaa kuin biologia, ja biologia on vaativampaa kuin geologia.
Sähkötekniikka on vaativampaa kuin tietotekniikka ja tietotekniikka on vaativampaa kuin konetekniikka, joka on puolestaan vaativampaa kuin rakennus- ja yhdyskuntatekniikka.
Sähkötekniikassa Otaniemessa on IQ:n hyvä olla yli 130, kun taas rakennustekniikassa AMK:ssa pärjää 100 IQ-pistearvolla.
Albert Einstein, joka oli koulutukseltaan tekniikan tohtori, omasi n. 120 pisteen IQ:n, mutta pärjäsi ihan hyvin, vaikka ei olisi päässyt edes nykyMensan jäseneksi.
Nyt oli vähän liian karkea jaottelu. Olen itse valmistunut DI:ksi Otaniemestä teknillisestä fysiikasta, kaverini rakennustekniikasta. Kaverini tekee työkseen vaativien kohteiden rakennesuunnittelua (esim. laskee, millaiset paksuudet palkeilla pitäisi olla vaativassa saneerauskohteessa, jotta rakennus ei romahda), ja hän tarvitsee työssään selvästi vaativampaa matematiikkaa kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Älykkäämpi kuin naiset. 125 keskimäärin.
No tämä oli tietenkin vitsi, mutta perusinsinöörit nyt ovat sellaista keskivertoporukkaa. Hyvät matematiikassa ja luonnontieteissä pääsevät heittämällä sisään yliopistoihin, joten AMK-insinööriksi ajautuvat joko amiksessa hyvät tyypit, tai lukiossa heikommat. Eli akateemisilta taidoiltaan ne hyvin keskimääräiset. Ne satasen tyypit.
Alue: Aihe vapaa
https://twitter.com/BangyStudios/status/1513061470858199044