Rekrytoinnista tietävät hoi!
Jos työpaikkailmoituksessa mainitaan, että eduksi katsotaan.. mikä painoarvo tämän tietyn asian täyttämisellä on? Mietin yhden paikan hakemista ja täytän kelpoisuusehdot, kokemuksen, mutta tuota eduksi katsotaan -asiaa minulla ei ole. Mikä painoarvo tuolla on lopullisessa päätöksessä? Jos saisin pisteitä vähän paremmin muista alueista kuin toinen hakija, mutta hänellä em. eduksi katsotaan asia täyttyy, niin meneekö hän automaattisesti minusta ohi?
Kommentit (18)
No, minulle kävi tässä taannoin niin, että työpaikkailmoituksessa mainittiin tuossa "eduksi katsotaan"- kohdassa ajokortti ja kun minulla ei sitä ole, niin en saanut ko. työtä.
Minun kohdalla eduksi katsotaan on tietty koulutus. Äh en taida viitsiä lähteä hakemaan paikkaa, kun eduksi katsotaan puuttuu.
Aina kannattaa hakea! Ei tuossa ole mitään tarkkaa matemaattista kaavaa, vaan päätökseen vaikuttaa kokonaisuus ja osaltaan myös jopa persoonallisuus. Minkälaisen kuvan annat osaamisestasi mutta myös itsestäsi haastattelutilanteessa.
Aina kannattaa hakea! Ei ne muutkaan hakijat välttämättä täytä kaikkia vaatimuksia ja eduksi katsotaan Ei ole edes vaatimus olis kiva, jos.
Tässä pätee (oletus tosin) taas kerran se nainen ei uskalla hakea paikkaa jos 9/10 toivelistasta täyttyy. Mies pitää itseään pätevänä jos 3-4/10 vaatimuksesta täyttyy.
Mitä menetät jos haet?
Eduksi katsotaan tieteellinen jatkotutkinto tai aloitetut -opinnot.
Jälkimmäinen täyttyi. Sain paikan!
Vierailija kirjoitti:
Eduksi katsotaan tieteellinen jatkotutkinto tai aloitetut -opinnot.
Jälkimmäinen täyttyi. Sain paikan!
Ihan mielenkiinnosta: onko aloitetuilla tieteellisillä jatkotutkinto-opinnoilla siis tarkoitettu tuossa tohtoriopintoja/väikkärin aloittamista?
Minkälainen tehtävänkuva ollut kyseessä?
Vierailija kirjoitti:
Kokonaisuus ratkaisee. Se on semmoinen olis kiva ainakin meillä. Kärjistäen: Jos loppusuoralla on kaksi hakijaa, joista toinen vaikuttaa osaamisestaan huolimatta ankealta, mutta hänellä on se kaivattu lisäominaisuus tai muuten potentiaalinen tapaus ilman tätä lisäominaisuutta, jälkimmäinen valitaan.
Ainakin julkisia virkoja haettaessa kelpoisuusehdot tulee ensin täyttyä, muuten hakemuksen käsittelyn voi lopettaa siihen paikkaan. Ne jotka täyttävät ehdot, niiden osalta voidaan sitten arvioida sitä miltä osin muut eduksi luetaan -asiat painavat kokonaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eduksi katsotaan tieteellinen jatkotutkinto tai aloitetut -opinnot.
Jälkimmäinen täyttyi. Sain paikan!Ihan mielenkiinnosta: onko aloitetuilla tieteellisillä jatkotutkinto-opinnoilla siis tarkoitettu tuossa tohtoriopintoja/väikkärin aloittamista?
Minkälainen tehtävänkuva ollut kyseessä?
Olin saanut opinto-oikeuden tohtorin opintoihin ja siinä vaiheessa kursseja aika paljon jo tehtynä.
Väitöstä en saanut aikaiseksi. Lisurin paperit sain opinnoilla ja julkaisuilla jo ennen haun päättymistä ja olin hakijoista ainoa, jolla oli jatkotutkinto. Yhteensä 13 hakijaa.
Kyse oli yliopiston hallintoon sjoittuvasta tehtävästä ja minut valittiin. Se lisurin tutkinto oli siis eduksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokonaisuus ratkaisee. Se on semmoinen olis kiva ainakin meillä. Kärjistäen: Jos loppusuoralla on kaksi hakijaa, joista toinen vaikuttaa osaamisestaan huolimatta ankealta, mutta hänellä on se kaivattu lisäominaisuus tai muuten potentiaalinen tapaus ilman tätä lisäominaisuutta, jälkimmäinen valitaan.
Ainakin julkisia virkoja haettaessa kelpoisuusehdot tulee ensin täyttyä, muuten hakemuksen käsittelyn voi lopettaa siihen paikkaan. Ne jotka täyttävät ehdot, niiden osalta voidaan sitten arvioida sitä miltä osin muut eduksi luetaan -asiat painavat kokonaisuudessa.
Mutta eduksi katsotaan asia voi olla painavampi kuin joku muu, jos hakijat ovat tasavahvoja muuten?
Hakijalta toivotaan 10 asiaa.
- nainen täyttää yhdeksän niistä, ja jättää hakematta koska ei täytä kaikkia
- mies täyttää vain yhden niistä, mutta hakee ja saa paikan.
Haet, jos paikka kiinnostaa. Koskaan ei voi tietää, vaikka onnistuisit tekemään vaikutuksen. Tärkeintä on aina se, että ihminen on sivistynyt, hyvä ihminen ja oppimishaluinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokonaisuus ratkaisee. Se on semmoinen olis kiva ainakin meillä. Kärjistäen: Jos loppusuoralla on kaksi hakijaa, joista toinen vaikuttaa osaamisestaan huolimatta ankealta, mutta hänellä on se kaivattu lisäominaisuus tai muuten potentiaalinen tapaus ilman tätä lisäominaisuutta, jälkimmäinen valitaan.
Ainakin julkisia virkoja haettaessa kelpoisuusehdot tulee ensin täyttyä, muuten hakemuksen käsittelyn voi lopettaa siihen paikkaan. Ne jotka täyttävät ehdot, niiden osalta voidaan sitten arvioida sitä miltä osin muut eduksi luetaan -asiat painavat kokonaisuudessa.
Mutta eduksi katsotaan asia voi olla painavampi kuin joku muu, jos hakijat ovat tasavahvoja muuten?
Jos on yksi kelpoisuusehto ja 10 muuta eduksi luetaan asiaa ja virkaaa hakee kaksi henkilöä:
A: täyttää kelpoisuusehdon, mutta on kaikissa 10 muussa asiassa B:tä heikompi.
B: ei täytä kelpoisuusehtoa, mutta on kaikissa muissa 10 asiassa A:ta parempi.
Joko A valitaan tai virka julistetaan uudelleen haettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Minun kohdalla eduksi katsotaan on tietty koulutus. Äh en taida viitsiä lähteä hakemaan paikkaa, kun eduksi katsotaan puuttuu.
Älä höpise, totta kai haet! Olet takuuvarmasti nainen, kun mietit moisia. Valitettavasti me naiset aina ajatellaan, että pitää olla "täydellinen" ennen kuin uskaltaa hakea paikkaa. Toimin itse aiemmin pitkään rekryissä ja mieshakijat oli todella usein vähän sinne päin vaatimusten suhteen. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee ja se, että on valmis oppimaan.
Itse hain nuorena erään ison johtajan assariksi. Sanoin haastattelussa rehellisesti, että en osaa ruotsia, kun asia tuli puheeksi. Koska kaikki muu oli toimarin mielestä ok, hän tuumasi, että samat asiat voi hoitaa englanniksi. Itse koin ruotsin osaamattomuuteni joskus haitaksi, mutta ongelmallisia tilanteita oli neljän vuoden aikana kourallinen ja niistä selvisin kollegan avulla.
Miespuoleinen kaverini haki joitakin vuosia sitten paikkaa, jossa ajokortti katsottiin eduksi. Kaverilla ei ollut korttia, mutta yllättäen yritys olikin valmis maksamaan kortin, jos kamu suostuu autokouluun. No tokihan hän suostui ja sai paikan sekä kävi autokoulun.
Aina kannattaa yrittää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eduksi katsotaan tieteellinen jatkotutkinto tai aloitetut -opinnot.
Jälkimmäinen täyttyi. Sain paikan!Ihan mielenkiinnosta: onko aloitetuilla tieteellisillä jatkotutkinto-opinnoilla siis tarkoitettu tuossa tohtoriopintoja/väikkärin aloittamista?
Minkälainen tehtävänkuva ollut kyseessä?
Olin saanut opinto-oikeuden tohtorin opintoihin ja siinä vaiheessa kursseja aika paljon jo tehtynä.
Väitöstä en saanut aikaiseksi. Lisurin paperit sain opinnoilla ja julkaisuilla jo ennen haun päättymistä ja olin hakijoista ainoa, jolla oli jatkotutkinto. Yhteensä 13 hakijaa.Kyse oli yliopiston hallintoon sjoittuvasta tehtävästä ja minut valittiin. Se lisurin tutkinto oli siis eduksi.
Just näin, kiitos vastauksesta. Ajattelinkin, että aika harvassa tehtävänkuvassa erikseen painotetaan jatko-opintoja/tutkijakoulutusta; lähinnä ajattelisin, että jossain yliopistomaailmassa, amk-lehtoritehtävässä tai tutkimusjohtopositiossa.
Ajattelen kuitenkin, että lisurin/tohtorin tutkintoa arvostetaan kauttaaltaan ja etenkin julkishallinnon hauissa muodollinen koulutusstatus merkitsee aina.
Pahoittelut off-topicista.
M35 - monta vuotta pyöritellyt jatko-opintojen aloittamista.
Kokonaisuus ratkaisee. Se on semmoinen olis kiva ainakin meillä. Kärjistäen: Jos loppusuoralla on kaksi hakijaa, joista toinen vaikuttaa osaamisestaan huolimatta ankealta, mutta hänellä on se kaivattu lisäominaisuus tai muuten potentiaalinen tapaus ilman tätä lisäominaisuutta, jälkimmäinen valitaan.