Kuka vain voi saada lapsen/adoptoida

Näkee ja kuulee yhä että jos joku sanoo että ei HALUA tehdä omia lapsia vaikkapa synnyttämisen vuoksi, saa neuvoksi että voithan aina adoptoida. Nimenomaan ainahan vaan ei voi vain adoptoida, vaihtoehtoisena menetelmänä.

Et ole sijaisvanhemmuudesta kuullut? Sijaisvanhemmista on tosi kova pula.

Vierailija kirjoitti:

Näkee ja kuulee yhä että jos joku sanoo että ei HALUA tehdä omia lapsia vaikkapa synnyttämisen vuoksi, saa neuvoksi että voithan aina adoptoida. Nimenomaan ainahan vaan ei voi vain adoptoida, vaihtoehtoisena menetelmänä.

Juuri niin. Ei ymmärretä että esim pienituloisilla, pätkätyöläisillä tai yli 45 vuotiailla ei ole mitään saumaa adoptioon.

No sanoppa muuta, ihmisillä ei tunnu olevan minkäänlaista käsitystä siitä, millainen prosessi tuo adoptio on. Ei se todellakaan onnistu kaikilta plus onnistuessaankin voi viedä vuosikymmenen ja ei sijaisvanhemmaksikaan pääse ihan kuka vaan, pitää läpäistä koulutus.

Vierailija kirjoitti:

Et ole sijaisvanhemmuudesta kuullut? Sijaisvanhemmista on tosi kova pula.

Näihinkin on kriteerit, joita ei kaikki todellakaan täytä.

Vierailija kirjoitti:

No sanoppa muuta, ihmisillä ei tunnu olevan minkäänlaista käsitystä siitä, millainen prosessi tuo adoptio on. Ei se todellakaan onnistu kaikilta plus onnistuessaankin voi viedä vuosikymmenen ja ei sijaisvanhemmaksikaan pääse ihan kuka vaan, pitää läpäistä koulutus.

Jep, osa ei saa koskaan adoptiolasta.

Hämmentää, että ihmiset on niin epätietosia. Taitaa olla vanha seksivalistus tehonnut vähän liikaa. Luullaan, että niksnaks ja heti saa lapsen..

Suomessa 16 vuotias voi päätää hommaako lapsen, 29 vuotias ei voi päätää että ei halua lapsia. Hullu maa kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Et ole sijaisvanhemmuudesta kuullut? Sijaisvanhemmista on tosi kova pula.

Sijaisvanhemmuutta tarjotaan aina vaihtoehtona, mutta pitäisi ymmärtää, että se eroaa tavallisesta vanhemmuudesta todella paljon, eikä ole mikään lääke siihen, jos ei saanut biologisia lapsia. Sijoitetulla lapsella on omaa biologista perhettä ja sijaisvanhemmuuteen kuuluu mm. kuskata lasta näitä tapaamaan ja lapsen asioihin liittyen on myös paljon palavereja. Sijaisvanhempi ei välttämättä päätä kovinkaan monesta lapsen elämään liittyvästä asiasta, vaan määrykset tulevat sosiaalitoimelta. Sijaisvanhempi on käytännössä kunnan työntekijä, joka hoitaa lasta. Joskus sijoitukset päättyvät, ja sijaisvanhemman on pakko kestää se, että lapsi saattaa joku päivä lähteä takaisin biologisille vanhemmilleen. Se on aika iso tuska kantaa, koska lapseen pitää pystyä kiintymään ja häntä rakastamaan.

Hommahan on niin että jos et täytä adoptio/sijaisvanhemmuus kriteerejä, ei sinun tule saada biologisiakaan lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole sijaisvanhemmuudesta kuullut? Sijaisvanhemmista on tosi kova pula.

Sijaisvanhemmuutta tarjotaan aina vaihtoehtona, mutta pitäisi ymmärtää, että se eroaa tavallisesta vanhemmuudesta todella paljon, eikä ole mikään lääke siihen, jos ei saanut biologisia lapsia. Sijoitetulla lapsella on omaa biologista perhettä ja sijaisvanhemmuuteen kuuluu mm. kuskata lasta näitä tapaamaan ja lapsen asioihin liittyen on myös paljon palavereja. Sijaisvanhempi ei välttämättä päätä kovinkaan monesta lapsen elämään liittyvästä asiasta, vaan määrykset tulevat sosiaalitoimelta. Sijaisvanhempi on käytännössä kunnan työntekijä, joka hoitaa lasta. Joskus sijoitukset päättyvät, ja sijaisvanhemman on pakko kestää se, että lapsi saattaa joku päivä lähteä takaisin biologisille vanhemmilleen. Se on aika iso tuska kantaa, koska lapseen pitää pystyä kiintymään ja häntä rakastamaan.

Erilaista se tietysti on, mutta tuo, että se ei olisi mikään lääke siihen, jos ei saanut biologisia lapsia on aika radikaali väite.

Vierailija kirjoitti:

Hommahan on niin että jos et täytä adoptio/sijaisvanhemmuus kriteerejä, ei sinun tule saada biologisiakaan lapsia.

Minä en pysty adoptoimaan, koska minulla on syövälle altistava geenivirhe. Tämän vuoksi käyn vuosittain tutkimuksissa, joten mahdollinen syöpä havaitaan nopeasti ja voidaan hoitaa. Tekeekö tämä minut kelvottomaksi vanhemmaksi? Kelläpä meistä ei olisi jotain geneettistä häikkää, joka periytyy lapsille, minulla se vain on tutkittu ja tiedetään.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa 16 vuotias voi päätää hommaako lapsen, 29 vuotias ei voi päätää että ei halua lapsia. Hullu maa kyllä.

Vaikka olen oikeastaan aina tiennyt, että haluaisin saada lapsia niin ainakaan perinteisellä biologisella tavalla se ei ole toistaiseksi onnistunut. - No ikää minulla on vasta noin 40 vuotta, joten ehkä ei ole vielä liian myöhäistä. Tai sitten on kun tällä hetkellä ei ole kumppaniakaan jonka kanssa jakaa haave ja unelma omasta lapsesta. Mutta tällainhön haaveieln ja unelmoin jo jostain ihan muusta kun voimaantuneena ja itsenäsienä minun tietysti olisi tullut kyetä hankkia ja saada lapsi(a) ihan yksinkin. Ja olen varmaan jotenkin yksinkertaien ja tyhmä kun vanhanaikaisesti aattelen, että laps(i)en biologisella tavalla saamiseen tarvittaisiin kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole sijaisvanhemmuudesta kuullut? Sijaisvanhemmista on tosi kova pula.

Sijaisvanhemmuutta tarjotaan aina vaihtoehtona, mutta pitäisi ymmärtää, että se eroaa tavallisesta vanhemmuudesta todella paljon, eikä ole mikään lääke siihen, jos ei saanut biologisia lapsia. Sijoitetulla lapsella on omaa biologista perhettä ja sijaisvanhemmuuteen kuuluu mm. kuskata lasta näitä tapaamaan ja lapsen asioihin liittyen on myös paljon palavereja. Sijaisvanhempi ei välttämättä päätä kovinkaan monesta lapsen elämään liittyvästä asiasta, vaan määrykset tulevat sosiaalitoimelta. Sijaisvanhempi on käytännössä kunnan työntekijä, joka hoitaa lasta. Joskus sijoitukset päättyvät, ja sijaisvanhemman on pakko kestää se, että lapsi saattaa joku päivä lähteä takaisin biologisille vanhemmilleen. Se on aika iso tuska kantaa, koska lapseen pitää pystyä kiintymään ja häntä rakastamaan.

Erilaista se tietysti on, mutta tuo, että se ei olisi mikään lääke siihen, jos ei saanut biologisia lapsia on aika radikaali väite.

Voin kertoa ihan omasta kokemuksesta, että sijoitetun lapsen perhehoitajana toimiminen ei vie pois tuskaa omasta lapsettomuudesta. Se on niin eri asia. Musta olisi aika radikaali väite, että toisen ihmisen lapsen hoitaminen veisi. Vaikka rakastat sitä lasta ja hän saattaa olla luonasi pitkäänkin, on aina mahdollisuus, että joku vie hänet pois, eikä hän ole koskaan täysin sinun omasi. Pride-valmennuksessa toki valmistetaan hyvin tämän asian ymmärtämiseen. Voit kokea, että lapsi on omasi, mutta sinun on hyväksyttävä se, että hän kuuluu myös biologisille vanhemmilleen, ja ensisijainen tavoite on aina saada heidän asiansa sellaiseen kuntoon, että lapsi voidaan palauttaa heille.

Vierailija kirjoitti:

Hommahan on niin että jos et täytä adoptio/sijaisvanhemmuus kriteerejä, ei sinun tule saada biologisiakaan lapsia.

Olispa muuten aika hemmetin vähän lapsia tässä maailmassa, jos jokaisen pitäisi ne kriteerit täyttää. Ootko tutustunut? Pitäiskö kaikkien todella käydä ne pitkät perheterapeuttiset ja sosiaalityölliset syynäykset läpi ja asua tietynlaisessa asunnossa ja tienata aika hitosti ja olla täysin terveitä jne jne jne jne... lista on lähes loputon.

Ne ihmiset, jotka väittävät sijaisvanhemmuuden parantavan tahattoman lapsettomuuden surun eivät tiedä mitään tahattomasta lapsettomuudesta eivätkä sijaisvanhemmuudesta.

Sijaisvanhemman viikko saattaa näyttää vaikkapa tällaiselta:

Ma Lyhennetty päivä töissä lapsen toimintaterapian vuoksi. Lapsi tarvitsee terapiaa, koska on traumatisoitunut biologisen kodin huonojen olosuhteiden takia

Ti Lapsi väsyneenä hoitopäivän jälkeen valvottuun tapaamiseen äidin kanssa. Sijaisvanhempi odottaa ulkona tapaamisen ajan.

Ke Videopuhelu päihdekuntoutuksessa olevan isän kanssa. Lapsi itkee puhelun jälkeen.

To Neuvottelu sossun kanssa lapsen asioista. Isän kuntoutus etenee hyvin, on mahdollista, että jos päihteettömyys kestää nyt riittävän pitkään, lapsi alkaa ensin osittain ja sitten kokonaan palata asumaan isän kanssa.

Pe Mahdollisuus viettää töiden jälkeen vapaa-aika itse lapsen kanssa.

Tämä on oikeasti todella todella kaukana normaalista vanhemmuudesta, jossa aikataulusi ovat omasi ja samoin on lapsesi. Sijaisvanhemmuus voi olla myös todella palkitsevaa ja ihanaa, mutta realiteetti on se, että sijaisperheessä ei eletä oman perheen ehdoilla.

Asiaa ymmärtämättömät luulevat, että lapsettomuus on vain sitä, että puuttuu lapsi, ja sitten kun saa kotiinsa ihan kenen tahansa lapsen, asia on sillä korjattu. Asia on todellisuudessa hyvin paljon monimutkaisempi.

Yks pahimpia asioita mitä tahattomasti lapsettomalle voi sanoa että hei kyllä sä voit saada lapsen kun Laura Malmivaarakin sai 48-vuotiaana tmv. Ihmiset puhuu aiheesta, niin kuin se olisi jotenkin oma päätös ja että ei siinä oikeasti mitään ikärajoja ole, tai ainakin alle viisikymppisenä nainen voi saada lapsen jos vaan haluaa tai ainakin hoidoilla. Ei suostuta uskomaan totuuksia hedelmällisyydestä ja iästä. Tai sitäkään, ettei Suomessa adoptoida kuten usalaisissa telkkarisarjoissa tuosta vaan.

Monella varmaan on tarkoitus piristää, mutta ei se piristä, että joku tietämätön höpöttää valheellista toivomantraansa. Ei kuolemansairasta syöpäpotilastakaan auta, että joku tulee siihen selittämään että kyllä sä paranet varmasti kun yksi julkkiskin parani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hommahan on niin että jos et täytä adoptio/sijaisvanhemmuus kriteerejä, ei sinun tule saada biologisiakaan lapsia.

Olispa muuten aika hemmetin vähän lapsia tässä maailmassa, jos jokaisen pitäisi ne kriteerit täyttää. Ootko tutustunut? Pitäiskö kaikkien todella käydä ne pitkät perheterapeuttiset ja sosiaalityölliset syynäykset läpi ja asua tietynlaisessa asunnossa ja tienata aika hitosti ja olla täysin terveitä jne jne jne jne... lista on lähes loputon.

... Sehän se jutun idea olisikin. Väki vähenisi ja olot paranisi. Tiedän kyllä kriteerit.

Lahja-alkio hoidoissakin keho voi hylkiä vierasta solua. Eli sekään ei ole mikään täsmäratkaisu. Onhan sitten toki Jenkkilä mistä voisi vuokrata kohdun. Siihen menee väh. 50 000e. Yhdellä suomalaisella parilla meni kaikkineen 100 000e.

Mun sukulaisperhe sai adoptiolapsen. Ja kyllä heidät tunteneena ihmettelen kovin, koska olen luullut, että lasta on vaikeaa saada. Toki varmasti parempi lapsella heidän luonaan on kuin lastenkodissa, mutta ei ne kriteerit ole kovin tiukat. Sosiaalityöntekijäthän ei edes saa käydä kotona pistokäynneillä, kaikki tarkastukset ilmoitetaan etukäteen. Ehdit siinä sitten siivoomaan talon, joka normaalisti on ihan sikolätti. Ketään läheistä ei todellakaan haastatella tai oteta muutenkaan yhteyttä. Tämä perheen äiti jopa sanoi, että "kyllä nyt vähän voi valehdella", kun sosiaalitädit olivat heitä haastatelleet. Siellä voi siis selittää ummet ja lammet arjestaan.

Eli kyllä, lähes kuka vaan voi adoptoida jos olet naimisissa, on vakityö, terveys on ok, eikä ole rikosrekisteriä. Siinä ne kriteerit taitaa olla. Että ei todellakaan ole mielestäni tiukat.

Vierailija kirjoitti:

Lahja-alkio hoidoissakin keho voi hylkiä vierasta solua. Eli sekään ei ole mikään täsmäratkaisu. Onhan sitten toki Jenkkilä mistä voisi vuokrata kohdun. Siihen menee väh. 50 000e. Yhdellä suomalaisella parilla meni kaikkineen 100 000e.

Ihmisillä on ihan käsittämättömän optimistiset käsitykset näistä hoidoista, ei ne onnistumisprosentit ole parhaimmillaankaan kuin ehkä 30 %. Eikä noita alkioita tuosta vaan saa, ja jos ei pääse julkiselle puolelle hoitoon esim iän vuoksi, monellakaan ei ole varaa yrittää ollenkaan tai ainakaan kovin montaa kertaa.