Lue keskustelun säännöt.
Miksi ulkonäöstä vedetään johtopäätöksiä ihmisen luonteeseen?
16.10.2006 |
Olen lyhytkasvuinen ja hieman poikkeavan näköinen. Silti järkeni pelaa normaalisti, olen mm. suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja toinen on työn alla.
Ihmiset luulevat minun olevan jotenkin älyllisesti vajaa. Lasteni kavereiden vanhemmat puhuvat minulle kuin lapselle. Yksi äiti puhui jopa lapseni kautta: " Sano äidillesi, että..." . Ja minä seisoin vieressä! Puhun ihan selkeästi, joskin hieman normaalia korkeammalla äänellä.
Usein ajatellaan myös, että isorintaiset ovat miesten perään tms. Hei haloo, ei kai rintojen koko vaikuta luonteeseen!
Kommentit (6)
Vierailija:
Mikset oikaise heitä, kun sinua tuntuu asia todella harmittavan. Jos minä olisin sinä, niin varmasti sanoisin asiasta lapsesi kavereiden vanhemmille.
Jos minä olen saanut pari omaa lasta, toimin ammattissani, jonka varmasti kaikki tällä paikkakunnalla tietää, niin miksi ihmeessä kukaan luulee minua kehitysvammaiseksi!?!
Saatan jutella esim. kaupan kassalla ihmisten kanssa normaaleja, fiksuja juttuja, mutta kuitenkaan mulle ei voida puhua niin kuin aikuiselle puhutaan. En tajua.
Ja hyvin usein olen sanonut ihmisille, että ymmärrän kyllä normaalia puhetta. Arvaa vaan, onko mut leimattu ylpeäksi tms.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan suunnilleen jokainen tietää, ettei ulkonäöstä pitäisi päätellä kuin ulkonäköjuttuja, mutta sitten käytäntö on tietenkin ihan eri juttu. Tätä tapahtuu minusta ihan kokoajan erilaisten ominaisuuksien kohdalla.
Tylsää ja rasittavaa joka tapauksessa.
Eli kaveria luultiin joksikin avustajaksi joka mua on ulkoiluttamassa.
Ja bussissa, jos lapset kysyivät äidiltään että miksi tuo tyttö on noin ruma(kiitti, lasten suusta se totuus tulee...), yleisin vastaus oli että se on kehitysvammainen. Ja pitkä selostus siitä kuinka mä en ymmärrä mistään mitään ja muuta ihanaa.
Mun naama onneksi korjattin suurinpiirtein normaalin näköiseksi
Kannattaa varmaan suoraan sanoa, että " anteeksi, mutta minä ymmärrän aivan normaali puhettakin"
Tai " anteeksi, mutta minä en ole kehitysvammainen, olen vain hieman erinäköinen kuin suurin osa normaaleista ihmisistä"
Voi kyllä, valitettavasti tiedän tuon tunteen itsekkin! Yhtälailla olen myös lyhytkasvuinen ja ulkonäöltäni erikoisempi mutta älykkyydessä normaalia tasoa. Opiskellut itselleni ammatin hyvin arvosanoin. Ja aivan yhtä typerästiminuakin luullaan vajaaksi vaikken ole. Kyllä ärsyttää minuakin kun päätelmiä tehdään ulkonäön pohjalta. Itse kuitenkin pidän itsestäni näin enkä aio mitään leikkauttaa muiden sanomisien vuoksi. Jos tekevät päätelmiä, sen kun! Siinä nähdään, millaisia ihmisiä he ovat. Mitä heistä tuleekin ilmi, niin ei mitään hyvää ainakaan. Ainakin minä ja ystäväni ja sukulaiseni tietävät miten asia on oikeasti.
Mikset oikaise heitä, kun sinua tuntuu asia todella harmittavan. Jos minä olisin sinä, niin varmasti sanoisin asiasta lapsesi kavereiden vanhemmille.