Mitä lapsuudessa vanhempien tekemiä ruokia ja niiden tuoksua kaipaat ja muistat vielä?

Äidin kaalikääryleet, joissa suuta polttavan paljon valkopippuria. Ei ollut äiti mikään mestarikokki!

Isän tekemää pyttypannua. Isä teki harvoin ruokaa, eikä osannut juuri mitään ruokaa edes tehdä. Mutta se pyttipannu jota hän teki oli taivaallista. Ei ole tullut vastaan koskaan yhtä hyvänmakuista.

Silakkalaatikko. Tehdään meillä vieläkin.

Mummuni tekemät ruoat. Voi kun sais vielä kerran syödä hänen tekemää lohisoppaa ja kylkeen tietysti hänen leipomaa uunituoretta hiivaleipää. Ruoan jälkeen päiväkahvi ja hänen leipomaa korvapuustia...

Nuo makumuistot muistan läpi elämäni.

Isän paistamat letut hillon kanssa täytti koko kodin tuoksulla. Päälle riepoteltiin sokeria tai hilloa tai kermaa.

Pulla oli hyvää ja letut mansikkahillon kanssa. Mansikat pakastimesta sulatettuna, tietenkin. Letut valurautapannulla paistettuna...

Kananmuna- ja ruskeakastike

Uuniseiti ja muusi

Isän tekemät makkaraperunat.

Kesällä uudet perunat ja voisulassa kypsennetyt kevätsipulin muistaa vaikka lapsena siitä kevätsipulista ei niin välittänyt.

Nuotiolla paistettu kala on myös sellainen mikä on uskomattoman hyvää kesällä ulkona syötynä.

Vastapaistettu leipä oli todella hyvää ja päälle levitettä joka suli osittain

Vietin lapsuuteni Virossa, sieltä jäin kaipaamaan Mulgipuuroa.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mulgipuuro

Tätä saa onneksi pääkaupunkiseudulta Viromarketeista säilykkeenä lasipurkissa, mutta ei se niin hyvää ole kuin äitini tekemä.

Itsetehdyt veriletut.

Meinaan kokeilla vielä joskus tehdä itse.

Inhoan vain sitä pannulla käryyttämistä ja sit koko kämppä haisee rasvankärylle.

Leipäressua kaipaan. Olimme köyhiä, joten tarjolla oli joskus pelkkää ressua, mutta nyt sekin maistuisi.

Hiillostettu kala (esim ahvenia tai muikkuja) joka halsteroitiin tuvan leivinuunissa.

Ruodot vähä pelotti mut se mustunut pinta oli hyvää.

Nimim. Karsinogeenejä vuodesta -72 tankannut.

Kaipaan vain sitä tunnelmaa, kun oli lauantaipäivä, koko perhe oli kotona, ja äitimme teki keittiössä liharuokaa, johon tuli valkosipulia. Edelleen valkosipulin tuoksusta muistuu mieleen tuo tunnelma 90-luvulta.

Isän tekemistä perunamuusi ja makkarakastike, makkarakeitto ja borsch-keitto ovat jääneet mieleen. Isän erikoisuus oli maustaa muusi muskottipähkinällä ja teen samalla reseptillä itse muusin nykyään. Äidin ruoista parhaita olivat janssoninkiusaus mikä meillä oli erityisesti viikonloppu- ja vierasruokaa sekä paistetut kanankoivet silloin kun vielä lihaa söin. Myöhemmin äiti oli niin masentunut ettei oikein enää ruokaa laittanut ja me lapset kokkasimme hyvin pitkälti itse, muistan parhaiten varhaislapsuuden herkut.

Jauhelihapihvit ja toscakakku.

Sinappiset paneroidut porsaan kyljykset, herkkusienikermakastike ja keitetyt perunat. Nykyään ei saa enää niin hyviä kyljyksiä ja hintakin on oudon korkea.

Ovatko tähän ketjuun osallistuneet pääasiassa palstan seniorikansalaisia joiden vanhemmista on jo aika jättänyt? Aika monesta kommentista nimittäin paistaa läpi jonkinlainen haikeus.