Lue keskustelun säännöt.
Olenko pilalla
18.06.2022 |
Minua on hyväksikäytetty varhaisessa teini-iässä, minkä vuoksi en pysty nauttimaan saamastani suuseksistä tai minkäänlaisesta kovakouraisuudesta tai pakottamisesta. Olen siis kokenut rikoksen, jonka nimi on nykyisin törkeä lapsenraiskaus (tuntematon tekijä, hyökkäsi nukkuessa kimppuun).
Ajattelin pitkään olevani pilalla ja kieltämättä täällä moni kommentti heijastelee samanlaista ajatusta eli jos kumppanista ei ole kaikkeen mitä toinen haluaa, hän on pilalla ja nautinnon voi hakea muualta. Onneksi on ainakin yksi mies, jonka mielestä en ole pilalla, mutta varmaan kumppanin löytäminen olisi vaikeaa uudelleen.
Seksi on juttu missä pitää olla täydellisen terve, että se onnistuu, siis psyykkisesti. Tai pakottaa itsensä tekoihin, jotka tuntuvat pahalta.
Ajatuksia vain nämä, ei sen kummempaa. Se on totta, että olen tavallaan pilalla lopun elämäni.
Kommentit (28)
Et ole pilalla. Sinua on satutettu.
Se tekijä on pilalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tragediasta, traumoista tai epäonnistumisista ei pääse yli muuten kuin menemällä niistä yli. Kaikki mitä mieleen jää ovat vain ominaisuuksia, ei epänonnistumisia ihmisenä. Kaikki ne kasvattaa ja muuttaa ihmisia, muttei sillä ole mitään tekemistä epäonnistumisen kanssa. Älä ole itselle liian ankara ja keksi tyhjästä itsellesi syytöksiä. Sinä olet sinä ja niillä eväillä mennään. Mutta silti kannattaa uskaltaa heittäytyä, eikä antaa periksi. Epänonnistumisen jälkeen noustaan pystyyn ja yritetään uudestaan. Sinulla on kuitenkin mies apuna, joten et ole yksin ongelmasi ja ominaisuutesi kanssa. Anna itsellesi aikaa ja yllätä itsesi. Vaikeukset on sitä varten, että ne voitetaan.
Anteeksi, mutta en ymmärrä ongelmaa ollenkaan seksin näkökulmasta. Siis suuseksi pois laskuista ja kaikki muu normaalisti? En näe mitään ongelmaa. Suuseksiäkin voit harrastaa, mutta et nauti etkä kärsikkään? Minulle olisi vaikeinta hyväksyä se, että teet tästä itsellesi niin suuren ongelman, ja se vaikuttaisi sitten suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis suuseksi ainoa ongelma? Et ole vaillinainen. Ei suuseksi ole mikään pakko juttu. Ei minunkaan emäntä pidä suuseksistä, joku ei tykkää ruoskimisesta, tai anaalijutuista. Kaikilla on joku asia, mistä eivät pidä. Olet siis normaali, tuota traumaa lukuunottamatta.
Ei valitettavasti ole ainoa ongelma eli en voi saada yhdynnässä, mutta siinä kiihotun kyllä enkä mene tunnottomaksi. Kiitos sanoistasi
Miksi se on sinulle ongelma, ettet saa yhdynnässä? Saatko muutoin silti?
Ei se miehen normaali ole naisen normaali, välttämättä.
Ei minun mieheni normaalista ole kyse, vaan omastani. Ei hän ole koskaan sanallakaan moittinut tai antanut ymmärtää, että olisin viallinen. Mutta onhan hänkin kokenut normaalin naisen eli naisen, joka pitää suuseksistä ja saa orgasmin yhdynnässä ja voin tajuta, että se on mahtava, yhteinen kokemus parille. Siihen en varmaan tule koskaan pystymään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Et ole pilalla. Sinua on satutettu.
Se tekijä on pilalla.
Kiitos. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta en ymmärrä ongelmaa ollenkaan seksin näkökulmasta. Siis suuseksi pois laskuista ja kaikki muu normaalisti? En näe mitään ongelmaa. Suuseksiäkin voit harrastaa, mutta et nauti etkä kärsikkään? Minulle olisi vaikeinta hyväksyä se, että teet tästä itsellesi niin suuren ongelman, ja se vaikuttaisi sitten suhteeseen.
En minä puhu asiasta koskaan, tänne vain kirjoitin todelliset ajatukseni. Mutta tietysti sekin on osa viallisuutta, mitä tuossa viimeisessä lauseessa sanotaan. Pilaan myös itse itseni. Mutta koetan olla ajattelematta koko asiaa kuten olen koko elämäni tehnyt. En kertonut kenellekään 20 vuoteen koko asiasta.
Kuinka normaaleja muut ovat, sitä en tietysti osaa sanoa, koska en tiedä heidän sisäistä kokemustaan, mutta kun luen täällä muiden kommentteja yhteisestä orgasmin nautinnosta jne, niin asiat tulivat taas mieleen. Ei sen kummempaa. Toivon, etten olisi ikinä löytänyt tänne. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tragediasta, traumoista tai epäonnistumisista ei pääse yli muuten kuin menemällä niistä yli. Kaikki mitä mieleen jää ovat vain ominaisuuksia, ei epänonnistumisia ihmisenä. Kaikki ne kasvattaa ja muuttaa ihmisia, muttei sillä ole mitään tekemistä epäonnistumisen kanssa. Älä ole itselle liian ankara ja keksi tyhjästä itsellesi syytöksiä. Sinä olet sinä ja niillä eväillä mennään. Mutta silti kannattaa uskaltaa heittäytyä, eikä antaa periksi. Epänonnistumisen jälkeen noustaan pystyyn ja yritetään uudestaan. Sinulla on kuitenkin mies apuna, joten et ole yksin ongelmasi ja ominaisuutesi kanssa. Anna itsellesi aikaa ja yllätä itsesi. Vaikeukset on sitä varten, että ne voitetaan.
Kyllä minä olen päässyt yli vaikeuksista, enkä ole mitenkään epätoivoinen. Muiden kokemusten lukeminen sai vain tajuamaan, että tämä oikeasti on elinkautinen enkä koskaan pääse yli tietystä asioista. Esimerkiksi pimeän pelko, painajaiset, ne ovat jatkuneet myös, tosin hieman parannusta tullut terapian jälkeen. Kaikilla muillakin on tietysti traumoja ja vaikeuksia, elämä kantaa, mutta tämä on surua siitä, mitä olen menettänyt lopullisesti. Kaikkea ei voi korjata. Ap
Miksi se on sinulle ongelma, ettet saa yhdynnässä? Saatko muutoin silti?
Ei se miehen normaali ole naisen normaali, välttämättä.