Muistellaan lapsuuden herkkuja joita ei saa enää kaupasta tai joiden maku on pilattu?

Vierailija kirjoitti:

Myydäänkö jossain vielä laku-mattoja? Olen etsinyt, mutta en ole löytänyt

Tokmannilla.

Midi suklaa-kirsikka jäätelöpuikko..njamnjam!

Pandan kultainen crisp suklaa!

Vierailija kirjoitti:

Tykkäsikö joku hiilihapottomasta Step-limusta? Minä sain sitä joskus vahingossa, kun aikuinen oli ostanut väärän pullon. En koskaan ymmärtänyt miksi mehua piti myydä lasipullossa.

Mieluummin minä tuota join kuin keltaista Jaffaa ainakin 60-luvulla. Appelsiinimehukin oli meillä luksustuote ja se laimennettiin tietenkin liian laihaksi. Tropicia taisi olla. Jaffoista tykkäsin enemmän punaisesta. Fantaa olisin kyllä juonut, sitä saatiin lähinnä kylässä. Appelsiinia se silloin oli, mandariinin makuinen taisi tulla vasta 80-luvulla.

Faarao mix karkkipussi

Iso salmiakkimerkkari ja hedelmämerkkari yhtä aikaa suuhun. Nam. 

Lola-suklaa

Fazer on pilannut tuotteensa tunkemalla sitä helvetin palmuöljyä kaikkeen: suklaalevyt, Remix-pussi, Pantterit, Aarrearkku jne.

Taffelin juustonaksut oli kasarilla ihan erimakuisia ja koostumuskin oli parempi. Nykyiset maistuu ihan akvaariokalojen ruualta. Kyllä, olen mennyt maistamaan.

Teddy hedelmäkarkkit. Ihan parhaita.

Vierailija kirjoitti:

2000-luvun alussa oli sellainen iso S tuutti kirpeä päärynä. Päällä nonparellejä. Samaa sarjaa tosin myydään edelleen ja on sellainen keltakääreinen vanilja tuutti ollut myynnissä. Maku ei tosin enää ole sama. Olisin vastannut myös Super nimisen puikon joka siis sellainen suklaa päällysteinen luun muotoinen. Tosin sehän on taas myynnissä. En silti usko makujen olevan samoja ja itse tykkäsin esim sen sarjan mintusta. Joskus oli myös sellaista sarjaa missä jokainen jäätelö oli jokin "aisti" eli yksi oli silmä toinen suu yms. Oli siis suun kuva esim kääreessä. En tiedä oliko Magnumin jäätelöitä. Eri makuisia isompia puikkoja joissa joko suklaa tai valkosuklaa kuori sekä sitten eri makuisia jäätelöitä kuten mansikkaa, vaniljaa, suklaata ainakin. Vaikeaa selittää.

Magnumin 5 Aistia (Tuoksu, Tunto, Näkö, Kuulo, Maku). 2005 vuonna myytiin.

Vierailija kirjoitti:

Viri-vanukkaat joskus 60 vuotta sitten. Olivat hyviä.

Viri suklaavanukas sepä vasta namukas.  Mainoslause on painunut syvälle mieleeni.

Rymd-mehu, sitä olisi vielä kiva maistaa. Muistaakseni oli kyllä aika pahan makuista.

Karkkijauheet erivärisissä heldelmän muotoisissa purkeissa 🍊🍌🍇 Niitä oli ainakin 80-luvun lopussa.

Ysäriltä muistan Fazerin Wieniläiset pastillit. Saman kokoisia ja muotoisia kuin Amerikan pastillit, mutta ruskeita.

Pusseissa myytiin.

salmiakki aakkoset..

Jotin pehmeää muovailuvahaa nykyisin eikä enää saa kuolaa valumaan. Maku täysin eri. Samoin hopetoffee, ei mitään samaa vanhan kanssa.

Metsätähti jugurtti

Pillitikkari eli Melody pops myydään vieläkin. Tosin ennen vanhaan siellä käärepaperin sisällä oli aina jonkun kappaleen nuotit, jotka sitten pystyi soittamaan tikkarilla.

Vierailija kirjoitti:

Aika usein näissä toistuu se, että jokin tuote "ei ole enää nykyään samanmakuista". Niin tuleepa mieleen, että kuinkahan suurelta osin resepti/ainesosat ovat oikeasti muuttuneet ja kuinkahan suurelta osin ihmisten maut ovat muuttuneet sitten lapsuuden?

Monessa on resepti muuttunut, ei aikoinaan käytetty palmuöljyä tai nykyisiä mitä lie siirappeja sokerin tilalla. Fasun musta lakukin oli ruisjauhoon tehty, oli muuten paljon parempaa kuin nykyinen vehnäjauhoversio. Pullava pitko muistutti voipullaa, ei ollut sellaista kuivaa ja mautonta kuin nykyinen.

Pinna-mehujää! Appelsiinin makuinen ylivoimainen herkku 70-80-luvulta. Ei ole yhtä hyvää mehujäätä löytynyt.

Valion suklaatuutti oli joskus herkullinen, varsinkin se pää jossa oli suklaata ja pähkinärouhetta sopivasti.

Vuosi oli 1978 ja Tallinnalaisesta maitokaupasta sai ihania suklapäällysteisiä rahkapatukoita nimeltä "kohupiimajuustuke" Ne oli terveellisiä, vaikka rahkaisuuden takia jäivätkin hieman kurkkuun kiinni. Nyt on tälläisiä kohukesia Viron ja jonkun verran Suomenkin kaupat täynnä, mutta sisusta on jotain valkoista kreemiä, ei kunnon rahkaa.