Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaista on lähteä yksin ulkomaille?
15.06.2022 |
Erosin hetki sitten. Tuntuu, että maiseman vaihdos olisi nyt hetkeksi välttämätön kesälomankin pyöriessä.
Onko kokemusta, onko esimerkiksi Kreikkaan lähteminen hyvä idea? Onko reissussa hyvä olla yksin ja huokailla parvekkeella syvään miettien sydänsurujaan vai ahdistaako vain entistä enemmän kierrellä paikkoja yksin, kun ei pysty jakamaan kokemusta toisen kanssa?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen Egyptiä, Tunisiaa tms. yksin matkaavalle naiselle.
Miksi?
Kysyn koska minulle nuo olisivat viimeisiä maita, joihin haluaisin matkustaa.
Jännää kulttuurien vaihtoa ja etnistä värinää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen matkustellut yksin 7 vuotta, todella ihanaa! Odotan juuri paraikaa, että Japani avaa turisteille rajojaan vähän paremmin, niin pääsen taas matkalle.
Yksin matkustamisessa tärkeintä on sulautua massaan niin, että näyttää kuuluvan sinne. Kävelee päämäärätietoisesti haahuilematta, ei pidä esillä mitään turistijuttuja kuten I Love Berlin-laukkua Saksassa, ja vaikka olisi vähän eksyksissä, kävelee silti eteenpäin tai menee lähimmälle vastaantulevalle asemalle. Istuu ja kulkee julkisissa liiikennevälineissä väsyneen/tylsistyneen näköisenä, laittaa vaikka kuulokkeet korville ikään kuin kuuntelisi musiikkia. Puhelinta räplätään maailmanlaajuisesti kaikkialla, joten puhelimeen talteen kaikkea tärkeää, josta voi sitten muina naisina tarkastaa haluamansa asian. Minulla kulkee mukana esimerkiksi juna- ja metrokartta. Toimii yleensä myös maissa, jossa poikkeaa ulkoisesti väestöstä.
Yksin matkustaminen sopii minulle, koska haluan mennä ja tulla omien mielenkiintojeni mukaisesti. Olen matkustanut myös seurassa (1 henkilö) ja välillä se on aiheuttanut haasteita, kun itse haluaisin luuhata mielenkiintoisessa paikassa vaikka 3h ja toista ei kiinnosta yhtään. Sama sitten toistepäin eli toinen on unohtunut ihanaan paikkaan 2h ajaksi ja itse olin valmis lähtemään jo 20 minuutin jälkeen. Nämä siis tilanteissa, joissa ei vaan voi sopia, että tavataanko x ajan päästä paikassa y.
Esim. Islanti on kiva kohde yksin matkustavalle naiselle.
Yksin matkustaminen on mahtavaa - ei tarvitse vääntää mistään kenenkään kanssa vaan voi tulla, mennä ja olla juuri niin kuin itse haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli yksin reissussa Kreikassa joku vuosi sitten ja sanoi, että joka tavernassa oli aina joku henkilökunnan edustaja lyöttäytynyt pöytään seurustelemaan, kun hän oli kertonut olevansa yksin syömässä. :D Olivat vissiin säälineet yksinäistä syöjää. Kreikan saaret on hyvä kohde yksin matkusteluun, koska paikalliset seurallisia ja ilmapiiri mukava. Suurkaupunkimatkalla varmaan saa olla ihan omissa oloissaan.
Kreikassa tulee patukkaa kaikenikäisille yksin matkaaville.Heti bongaavat ja tulevat tarjoamaan seuraa, siis syömiseen tottakai vaan :) .
On kokemusta,paljonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen Egyptiä, Tunisiaa tms. yksin matkaavalle naiselle.
Miksi?
Kysyn koska minulle nuo olisivat viimeisiä maita, joihin haluaisin matkustaa.Oletus että olet nainen. Yksinäiset naiset ruoskitaan tuolla, ainakin kuvaannollisesti. Muutama maa on jossa nainenkin voi matkustaa turvallisesti. Ota selvää. Miehillekin on vaaran paikkansa.
Bullshit. Pukeutuu saadyllisesti ja ostaa maankielisen sanomalehden kainaloon, ei siina muuta tarvita kun jattavat rauhaan.
Kun erosin ja äitini kuoli samaan aikaan lähdin yksin autoreissulle Alppien ympäri 2 vkoa, Ranskan ja Italian raja-alueita. Huima reissu, itkin ja surin ja kirosin kaiken ulos. Harmi ettei ollut nauhuria mukana.
Yksi upeimpia reissuja ikinä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännittävältä ja vapauttavalta. Itse kävin yksin ensimmäistä kertaa ulkomailla elokuussa 2019 päiväristeilyllä Tallinnassa. Sen jälkeen yksin tekemistäni päiväristeilyistä Tallinnaan on tullut tapa, kun oon huomannut pärjääväni siellä tosi hyvin viron kielen taidoillani. Mua tuskin enää erotetaan paikallisesta mun viron kielen taitojeni perusteella siellä.:-) Kerran Tallinnan vanhan kaupungin turisti-infossa työntekijä on huomannut mun suomiaksentin ja vaihtanut suomeen, kun oon yrittänyt soperrella jotain viroksi päivän kestoisesta paikallisliikenteen kortista. Seuraavan kerran aion käydä Tallinnassa Viron kansallisarkistosta kysymässä mun iskän puolen viime kesänä kuolleen mummon virolaisen äidin perheestä Virossa. Mun iskän puolen siirtokarjalaisen Savoon sotavuosina saapuneen mummon äiti oli siis alunperin Karjalan kankaalle Viljandimaan Suure-Jaanista muuttanut eikä puhunut enää lapsilleen viroa kotona.
T: 1/8 virolaista verenperimää omaava viron kielen sivuaineopiskelija Helsingin yliopistosta joka aloitti viron kielen opiskelemisen kansalaisopistossa jo 12-vuotiaana
VAU, ihan päiväristelylle olet yksin uskaltautunut Tallinnaan!
Hän yliopistovaihtoon Ranskaan täydennysvaihtohaussa elo-syyskuun vaihteessa joten semmonen jännitysmomentti on tulossa vielä mun elämään toivottavasti kevätlukukaudelle 2023. Pääaineeni yliopistossa on ranskan kieli.
T: se jonka viestiä lainasit
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa avuttomien lomailulta.