Millainen ihminen ei uuvu koskaan eikä ymmärrä muita ketkä ei aina jaksa?

Duracell-pupu.

Ei heillä mitään erityisempiä tunteita sitten olekaan. Jaksaa, jaksaa!

Yksi ihmistyyppi on ikävä sanoa juuri narsistit tai narsistiset piirteet vahvana luonteessa. Eivät edes kykene nauttimaan paikallaan olosta, ovat aina joko poissaolevia tai jännittyneitä, totisia.

Voivat kieltää itseltään väsymisen ihan jo piristeitä käyttämällä. Mahdollisesti kunnianhimoa jonkin asian suhteen, ankarat standardit eli armoa ei heru, halveksivat eläytymiskykyä jonain siirappilällynä.

Heidän lähellään on paha olla. Tuomitsevia, arvostelevia, tylyjä, perustyytymättömiä.

Joku tunne-elämän häiriö tai puute oltava, jos on kuin kone eikä mikään tunnu missään. Psykopatia?

feikkaava täydellisyys-poseeraaja. 

Varmaan ainakin veriarvot täytyy olla hyvät. Ei hirveesti kannata olla mitään raudanpuutetta tai anemiaa, kilpparihommia tai muuta. Tai muitakaan fyysisiä sairauksia.

Sellainen jolla juuri nyt menee hyvin. On autuaasti unohtanut, miten väsynyt oli silloin kun esikoinen itki maitoallergiaansa ja synnytyksen jälkeinen masennus painoi päälle.

Joillakin vaan on energiaa. Joskus kuulin sellaisen sanonnan, että energia luodaan. Mietin sitä aina tehdessäni valintoja vaikkapa sohvan ja ulkoilun välillä. Itse väsyn ja uuvun helposti. Mies on taas semmoinen duracell :)

Sellainen, jolla on paljon apuvoimia ja rahaa, sekä vielä hyvä tuuri sen suhteen, että elämä menee sujuvasti, eikä mitään vaikeuksia jne. tule eteen. Sellaisiakin on.

Tekninen ihminen. Munkiin ukki arkkitehti hoiti mummoani monta vuosikymmentä loppuun saakka kun tämä reumatisoitui koko kehostaaan.

Riippuu vähän siitä, mitä ap tällä tarkoitat. Exäni oli aina aivan liian uupunut kotitöihin ja yöheräilyihin vauvan kanssa, vaikkei käynyt töissä, mutta toki hänen mielestään olin aina kaiken jaksava, joka ei vain ymmärtänyt hänen erityisyyttään.

Häpeään, pelolla ja väkivallalla kasvatetut, Aasiassa yleinen kasvatustyyli joka tuottanut ahkeria yksilöitä. Sellainen, joka on ulkoistanut esimerkiksi lastensa kasvatuksen ja siivoamisen puolisolleen ja itse on sitten aikaa hyvesignaloida judomestaruudella ja silmäkirurginurallaan.

Sellainen joka

1. Osaa pitää huolta itsestään ja omasta jaksamisesta. Ymmärtää rajansa.

2. Vahvasti narsistinen. Ei tunteile. Voisi väittää tämmösen käyttävän ympäristön energiaa.

No onpas raskaita syitä kaikilla mielessä. Toisethan ovat vaan persoonaltaan aika energisiä ja vilkkaita. Itse olen sitä mieltä, että ihminen on tarkoitettu touhuamaan ja onnellinen ihminen touhuilee koko ajan jotain. Ei ihmistä ole tarkoitettu istumaan sohvalla tuijottamassa ruutua. Masentunut ihminen tekee sellaista. Tietysti voi olla jotain oikeita ongelmia (joku viittasi veriarvoihin yllä), mitkä väsyttää, mutta pointti siis se, että hyvinvoiva ihminen ei ole jatkuvasti väsynyt, vaan jos on, on joku ongelma, ja se pitää hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

No onpas raskaita syitä kaikilla mielessä. Toisethan ovat vaan persoonaltaan aika energisiä ja vilkkaita. Itse olen sitä mieltä, että ihminen on tarkoitettu touhuamaan ja onnellinen ihminen touhuilee koko ajan jotain. Ei ihmistä ole tarkoitettu istumaan sohvalla tuijottamassa ruutua. Masentunut ihminen tekee sellaista. Tietysti voi olla jotain oikeita ongelmia (joku viittasi veriarvoihin yllä), mitkä väsyttää, mutta pointti siis se, että hyvinvoiva ihminen ei ole jatkuvasti väsynyt, vaan jos on, on joku ongelma, ja se pitää hoitaa.

Ketjussa varmaan pyörii, sattuneesta syystä, eniten näitä ruutuun tuijottajia, joilla on huonot veriarvot tai masennusta :)

vähän toista näkökulmaa työn kannalta: osalla se uupumus ja saikku pukkaa päälle heti kun pikkusen ahdistaa, mutta kas kummaa, silloin voi lähteäkin saavutetulla vapaa-ajalla puuhaamaan kaikkea kivaa.

toiset keissit sitten näitä joilla vapaa-aika on kellotettu minutilleen ja sitten ei töissä jakseta..se balanssi, kaikessa. Ei se jos aamulla hetken itkettää/ahdistaa tarkoita että, koko päivä pilalla ja nyt on pakko jäädä kotiin ahdistumaan( harvemmin myöskään poistaa sitä ahdistusta). Enkä nyt tietty tarkoita näitä jossa tilanne on päässyt siihen ettei nuku eikä pääse sängystä ylös että pitäisi väkisin vääntää hommia 3h yöunilla.

Henkisesti vahva? Mulla on ollut vaikka mitä vastoinkäymisiä, mutta aina olen jaksanut, on ollut vain pakko. Surut surraan ja sitten käärin hihat ja taas hommiin. Takana mm isän kuolema, vammainen lapsi, avioero. Ja surkeat tukiverkot. Kyllä joskus hymyilytti, kun eräs äiti valitti, että lapsi on valvottanut viikon. Mun lapsi valvotti 10 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onpas raskaita syitä kaikilla mielessä. Toisethan ovat vaan persoonaltaan aika energisiä ja vilkkaita. Itse olen sitä mieltä, että ihminen on tarkoitettu touhuamaan ja onnellinen ihminen touhuilee koko ajan jotain. Ei ihmistä ole tarkoitettu istumaan sohvalla tuijottamassa ruutua. Masentunut ihminen tekee sellaista. Tietysti voi olla jotain oikeita ongelmia (joku viittasi veriarvoihin yllä), mitkä väsyttää, mutta pointti siis se, että hyvinvoiva ihminen ei ole jatkuvasti väsynyt, vaan jos on, on joku ongelma, ja se pitää hoitaa.

Ketjussa varmaan pyörii, sattuneesta syystä, eniten näitä ruutuun tuijottajia, joilla on huonot veriarvot tai masennusta :)

Juu samaistun itse tähän ja valitettavasti en aina vaan jaksa nousta sohvalta ylös. Yritän parhaani ja harrastan liikuntaa, säännöllisesti käyn labrassa ja yritän parantaa veriarvojani mutta ei se ole kovin helppoa. Välillä fyysisen väsymyksen takia sitä tulee istuttua sohvalle palstailemaan. Ja on otettava hetki rennosti jotta jaksaa illalla tehdä lihaskuntotreenin ilman että meinaa nukahtaa jumppamatolle 😅

Tässä aika yleinenkin syy, jota moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi:

Ihmiset joille työ ei ole intohimo tai mitenkään erityisen kivaa - sellaiset eivät uuvu. Esimerkiksi harva bussikuski palaa loppuun, vaikka toki moni heistä tekee työtään ihan mielellään.

Puolestaan ihmiset jotka tykkäävät työstään todella paljon, pitävät sitä jopa intohimonaan ja elämän tarkoituksenaan - he uupuvat. Yrittäjät uupuvat. Kirjailijat ja elokuvaohjaajat uupuvat. Toimitusjohtajat ym. esimiehet uupuvat. Graafikot uupuvat. Ehkä ymmärsit pointin.

Loppujen lopuksi"väsymättömän"ihmisenkin akku hyytyy ja persettä aletaan tervaamaan finaalia varten! Kukaan ei sen jälkeen muista ko ihmisestä yhtään mitään!

Vierailija kirjoitti:

Tässä aika yleinenkin syy, jota moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi:

Ihmiset joille työ ei ole intohimo tai mitenkään erityisen kivaa - sellaiset eivät uuvu. Esimerkiksi harva bussikuski palaa loppuun, vaikka toki moni heistä tekee työtään ihan mielellään.

Puolestaan ihmiset jotka tykkäävät työstään todella paljon, pitävät sitä jopa intohimonaan ja elämän tarkoituksenaan - he uupuvat. Yrittäjät uupuvat. Kirjailijat ja elokuvaohjaajat uupuvat. Toimitusjohtajat ym. esimiehet uupuvat. Graafikot uupuvat. Ehkä ymmärsit pointin.

Eli jos tykkää työstään, niin sitten uupuu? Eikös toisinpäin?