Masentunut nuori haluaa muuttaa omilleen
Kokemuksia miten on sujunut masentuneen itsenäinen elämä? Kyseessä siis 18-vuotias eli en voi estää, jos päättää muuttaa. Mietityttää miten käy päivärytmin ja syömisen, kun nytkin nukkuisi puolille päivin tai iltapäivään. Ja syö lähinnä herkkuja, eikä normaali ruoka maistu.
Kommentit (5)
Kokeilemalla selviää. Omillaan asuminen voi tehdä voinnille hyvää. Eihän masennus ole mikään loppuelämän tuomio ja eteenpäin pitää pyrkiä.
Jos töissä käy tulee rytmi elämään . Ei nukuta päivällä ja raha ei riitä pelkkiin herkkuihin jos aikoo itsensä elättää eikä ajattele että sossu maksaa . Liian helpolla yhteiskunta kustantaa .
Vierailija kirjoitti:
Jos töissä käy tulee rytmi elämään . Ei nukuta päivällä ja raha ei riitä pelkkiin herkkuihin jos aikoo itsensä elättää eikä ajattele että sossu maksaa . Liian helpolla yhteiskunta kustantaa .
Ei käy töissä, opiskelee. Talvi oli rankka ja tarvitsee lepoa kesällä, että jaksaa jatkaa syksyllä opiskeluja.
Tuon ikäiselle tekee jo hyvää päästä pois vanhempien helmoista, masennusta todennäköisesti vain pahentaa jos kokee vanhempien arvostelevan, esim. juurikin "miksi nukut koko päivän", "mikset syö kunnon ruokaa".
Omilleen muutettuaan todennäköisesti heittääkin unirytminsä ja ruokailutottumuksensa vielä pahemmin läskiksi joksikin aikaa, mutta nuorelle itselleen tekee ihan hyvää olla ensimmäistä kertaa "vapaa", vaikka vanhempia hirvittäisikin.
Elämä opettaa.