Nykyään uravanhemmat tekevät mielellään lapsia ja ajattelevat että kyllä mummu ja ukki hoitaa

Eipä tee. Syntyvyys senku laskee

Ennen "vanhaan" eli vielä 30 vuotta sitten tehtiin mielellään lapsia eikä niitä hoitanut kukaan. Tuolla vaan juoksivat metsissä menemään pienemmät isompien perässä heti kun oppivat kävelemään.

Totta meilläkin oli naapurina vanha pariskunta ja viikonloppuina oli lasten ääniä

No ei. Ennenhän noin tehtiin. Lapset nakattiin surutta kaupungeista maalle isovanhemmille jopa koko kesäksi. Näin teki suuret ikäluokat.

Vanhempani ovat suurta ikäluokkaa. Mummo huolehti minusta ala-asteella joka päivä koulun jälkeen.

No eipä juurikaan.Enemmän nuo kotonamakoilijat ainakin meilläpäin lisääntyy.

Kyllä nykyvanhemmille on aivan selvää että hoitoapua on turha odottaa. Siksi niitä lapsia tehdään niin vähän.

Näin on. Suvussani on näitä tyyppejä, lapsia oli pakko tehdä mutta niitä ei jakseta hoitaa ja lapset asuvat sitten aina muutaman päivän/ yön viikossa isovanhemmilla kun pitää saada omaa aikaa ja päästä treffeille ja saada elää kuin ennen lapsia. Ja isovanhemmat eivät jaksaisi hoitaa koko ajan mutta eivät kehtaa sanoa suoraan etteivät välit mene!

Tehtiin ja hoidettiin ihan itse. Mitä ihmettä uravanhemmuus ap: lle sitten tarkoittaakaan. Työnarkomaniaako?

Mä voi olla ylpeä mieheni kanssa, meillä viisi lasta ja itse hoidettu ne, paitsi silloin kun mummo ja pappa halusi lapset esim yökylään niin tottakai saivat mennä. Mut hoitoapua ei olla pyydetty juuri koskaan, aatelkaa.

Onko palstalle rantautunut uusi mummi ja ukki hoitaa jankkaaja? Näitä saman tyyppisiä aloituksia ollut nyt useampi.

13-vuotias on ollut kahdesti mummolla yökylässä ja hoitokerrat voi laskea kahden käden sormilla. Itse olin veljeni kanssa käytännössä joka viikonloppu mummolassa ja lomilla tietenkin pidempiä aikoja. Äitini, lapseni mummo oli väsynyt silloin kun me olimme lapsia ja on sitä edelleen. On odottanut sitä "omaa aikaa" koko olemassaoloni ajan. "Kun muistatte pois kotoa laitan kädet kyynärpäitä myöten ristiin. Yksin olen saanut teidät aina ilman apua hoitaa."

No, nyt hänellä todellakin on sitä omaa aikaa ja on katkera siitä kun emme käy. Ei olla tavattu vuoteen vaikka asumme samassa kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

No ei. Ennenhän noin tehtiin. Lapset nakattiin surutta kaupungeista maalle isovanhemmille jopa koko kesäksi. Näin teki suuret ikäluokat.

Vanhempani ovat suurta ikäluokkaa. Mummo huolehti minusta ala-asteella joka päivä koulun jälkeen.

Sama. Mutta nyt kun minulla on lapsia, eivät ota hoitoon millään vaan pitää päästä etelään reissaamaan. 

Itsekkäin ikäluokka mitä tiedän.

Tästähän on kyllä ollut paljon puhetta mediassakin, että isovanhemmat hoitavat lapsenlapsia paljon vähemmän kuin ennen. Monet lapsiperheet ovat täysin vailla tukiverkostoa ja se on yksi syy alhaiseen syntyvyyteen.

Omalla kohdallani lapsiluku jäi yhteen mm. juuri siitä syystä, että mies tekee pitkää päivää eikä hoitoapua ollut koskaan tarjolla. En olisi jaksanut toista vauvavuotta + yhtä vanhempaa lasta täysin yksin.

Jaahas. Ja taas on joku tavannut jonkun, jolla on mielestään näin ja siitäpä sitten mutkat suoriksi vain, niin että suhina käy! Nykyään Suomessa on näin!

Voi pyhä yksinkertaisuus.

Meillä sukulais tytöt jopa rakentivat talonsa vanhempien tontille. On kuullemma helppoa tökätä pennut vanhuksille.

Nykyisovanhemmuus on usein jatkuvia omia menoja ja/tai alkoholisoitumista. 60-70-luvun ilmiö, jolloin lapset dumpattiin kesäksi maalle ei ole nykypäivän ongelma.

Tämä ajattelutapa että Isovenhemmat hoitavat työkseen on tosi vananaikainen. Näin tehtiin 'ennenaikaan' mutta kumma jos sitä nykyään odotetaan/vaaditaan. Minä en ole hoitanut lapsenlapsiani päivääkään. Kylässä käyvät vanhempiensa kanssa viikonloppuisin ja lomilla, muutoin ovat päiväkodissa/koulussa ja hyvin menee. Olen heille vain mummo, en hoito täti.

Vierailija kirjoitti:

Tästähän on kyllä ollut paljon puhetta mediassakin, että isovanhemmat hoitavat lapsenlapsia paljon vähemmän kuin ennen. Monet lapsiperheet ovat täysin vailla tukiverkostoa ja se on yksi syy alhaiseen syntyvyyteen.

Omalla kohdallani lapsiluku jäi yhteen mm. juuri siitä syystä, että mies tekee pitkää päivää eikä hoitoapua ollut koskaan tarjolla. En olisi jaksanut toista vauvavuotta + yhtä vanhempaa lasta täysin yksin.

Monet isovanhemmat ovat työelämässä. Ja kuten joku jo ketjussa totesikin, niin 60-70-luvuilla lastenhoito oli aika erilaista kuin nykysin. Jätäpä esim 4- ja 7-vuotiaat keskenään ulos muutamaksi tunniksi, niin jo vain nousee hirveä haloo. 

Ennen mummot eivät käyneet töissä, joten heille oli helppo nakittaa lapset. Nykyään eläkeikä on niin korkea, että mummot ovat työssäkäyviä eivätkä välttämättä enää jaksa lastenhoitoa.

Me saadaan hoitoapua ehkä noin 4-5 kertaa vuodessa. Siis korkeintaan. Mutta ihanaa silloin kun saadaan apua, päästään vähäksi aikaa esim hotelliin 1-2 yötä rentoutumaan.

Se auttaa jaksamaan ja vähentää työstressiä.