Satutatko itseäsi koskaan tahallaan?

Hulluilla on hullujen jutut.

No en satuta.

Joskus kyllä valitsen hieman liian pitkän ja haastavan vaellusreitin, jossa meinaa kunto loppua kesken, mutta ehkä se ei ole sama asia.

Eikö viiltely ole ihan typeryyttä?? Hae apua mielummin kuin olet helpottunut siitä, että muitakin on. Voi huokaus.

Vierailija kirjoitti:

Eikö viiltely ole ihan typeryyttä?? Hae apua mielummin kuin olet helpottunut siitä, että muitakin on. Voi huokaus.

Totta kai se on typerää! Ymmärrän sen kyllä. Mutta samalla haluaisin jonkinlaista vertaistukea niiltä, jotka valitettavasti "harrastavat" sitä samaa kuin minä.

Itseäkin aina kovin hätkähdyttää, kun näen esim. viiltelijöiden käsivarsia, koska ne ovat niin näkysällä . Itse olen viillellyt sääriä, rintaa, päänahkaa, akillesjännettä... Ja myös kyynärvartta, mutta mutta olen peittänyt sitä myös tatuoinnellla.

Viiltelyllä välttelet jonkin tunteen tai tunteiden käsittelyä. Ne eivät mene pois vaan pakkautuu ja syö sinua sisältä, tulevat purkautumaan jotenkin tulevaisuudessa. Kohtaa tunteesi äläkä pakene. Hyväksy kaikki mitä tunnet, kipeät ja ikävätkin tunteet on kohdattava ja hyväksyttävä.

Googleen hakusanat Tunteuden käsittely

Erittäin huono juttu.

Viitely on viesti alitajunnalle, että aiot tuhota itsesi.

Se vetää sut syvempään suohon ja joka kerta kun viillät olet kauempana itsesi parantamisesta.

Fyysiset haavat eivät ole mitään verrattuna siihen damageen mitä teet psyykkeellesi.

Tavallaan joo. Stressaantuneena revin kynsinauhoja niin, että saattavat tulla kipeiksikin. Eihän tuo hyväksi muutenkaan ole, mutta tavasta on vaikea päästä eroon.

Mene lääkäriin ja nopeasti! Ällöttävää että edes kirjoitat tänne, tuolla asenteella!

en koska en ole itsetuhoinen masokisti

Minä hakkaan päätä seinään.

Vierailija kirjoitti:

Minä hakkaan päätä seinään.

Minä taas lyön itseäni päähän aika pirusti:/

T. Ap