Miksi ruuan hinta nousi nopeasti? Viime viikon kauppareissuun verrattuna lähes kaikki hinnat nousseet
Viime viikon kauppareissun kuittia kun vertaa tämän viikon kuittiin niin lähes kaikkien tuotteiden hinta on noussut ja osan jopa reilusti. Mistä tämä johtuu? Bensan hintanousulle ei näy loppua ja nyt alkoi ruuan hintakin nousemaan. Miksi hallitus ei tee mitään asialle vaan kurjistaa entisestään pienituloisten ja työttömien elämää?
Kommentit (85)
Torch Bearer kirjoitti:
Tehän ootte valittaneet että maailmassa on liikaa ihmisiä ja nyt se vähennys on aloitettu.
Kuka kestää loppuun asti? Kuka murtuu? Kuka kestää jaloon marttyyriin kuolemaan?
Eiköhän ne ihmiset silti nussi ilman kumia Intiassa ja Afrikassa ja väestönkasvu vain kiihtyy kiihtymistään. Ihan sama mitä täällä tapahtuu.
Äkkiä laki voimaan, jonka mukaan perustarpeista ei saa nyhtää kohtuutonta katetta. Perustarpeet on vesi, ruoka, asuminen, sähkö ja miksei myös tietyt lääkkeet. Tai yhteiskunta aidosti progressiiviseksi. Mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat. Kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö me sovittu ettei hinnoista enää valiteta? Me haluamme moraalisesti tuomita Venäjän toimet ja tinkiä omistamme, että voimme auttaa muita. Esim pakotteet tulevat näkymään viiveellä ja mikään ei enää tule olemaan niin halpaa kuin tänään. Todellisuus tulee näkymään vasta kun on yksi kalenterivuosi on mennyt.
Hallitus voisi laskea polttoaineveroa tilapäisesti, jotta elintarvikkeiden kuljetuskustannukset pienenisivät ja hinnat laskisivat. Ja jotta autoilijoilla ei menisi kohtuuttomia summia työssäkäyntiin.
Ei se verojen laskeminen kuitenkaan siirtyisi pumppuhintoihin, ellei samalla tule velvoittavaa hintasääntelyä.
Joka kerta kun polttoaineiden hinta nousee, nousee väkisin myös ruuan hinta. Jokainen voi ihan itse miettiä mistä tämä yhtälö johtuu (vihje: kyse ei ole kauppiaiden ahneudesta).
Mietin, miten ihmiset pärjäsi 90-luvun lamassa, koska mitään omassa kulutuksessa ei toki voinut muuttaa vaan yhteiskunnan oli ostettava kaikille kaikki.
Hinnat eivät saaneet myöskään nousta, joten valtio varmasti maksoi erotuksen kuluttajalle.
Itse muistan käyttäneeni veljeni vaatteita eikä koiraan ollut varaa, saati että meille olisi pidetty jotain hoplopteemasynttäreitä. Koskaan ei käyty puuhamaassa tai kylpylässä, vaan ihan meressä piti uida. Eikä rannalle menty autolla.
Mutta nyt valtion pitää tulla hätiin, koska Hopessa on tarjolla vain väärän värisiä lasten haalareita ja koirakin on kiva. Lisäksi pitää olla samat puhelimet ja läppärit kuin muillakin, muuten kiusataan.
Eikä suoratoistopalveluita voi laittaa katkolle tai lopettaa esim kahvin ja maidon juomista.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä vinkunaa että kaikki johtuu naapurin tolloputinista. Ei todellakaan johdu. TE haluatte uskoa niin koska meitä johtaa lauma idioootteja. Ottakaa selvää asioista.
Näin. Usassa inflaatio oli jo viime vuonna korkeaa, että kyllä tämä on suoraa jatkumoa sille. Lisäksi on vihreä agenda ja tietysti se toinen agenda.
Toimeentulotuessa lainat ei ole laskuja, ei saa olla kesämökkiä ja puolison tulot vaikuttavat.
1900-luvulla hyperinflaatiosta kärsi Saksa vuonna 1923. Saksassa hinnat kohosivat heinäkuun 1923 – 20. marraskuuta 1923 välisenä aikana 854 000 000 000 prosenttia.
Raha menetti niin nopeasti arvonsa, että palkat maksettiin jopa kolmesti päivässä.
Unkarin hyperinflaatio toisen maailmansodan jälkeen 1946 oli vieläkin pahempi. Unkarissa esimerkiksi 100 000 biljoonan pengőn seteli riitti heinäkuussa 1946 yhteen raitiovaunulippuun tai yhteen postimerkkiin.
Ihmiset vähentävät vaateostoksista, partureista, kahviloista ja ravintoloista sekä remonteista.
Ei kai kukaan mennyt remonttireiskan kanssa naimisiin? Ette te saa toimeentulotukea lasten ruokiin, kun otitte sen asuntolainan.
Vierailija kirjoitti:
Yhtiöillä ei ole kuin yksi peruste olemassaololleen: voiton tuottaminen omistajilleen.
Hyväntekeväisyys on sitten kokonaan eri jutska...
Kun kuluttajilta loppu ostovoima se on samalla yritysten loppu.
Äkkiä rahat pois ennen kuin kansa huomaa ja hallituksen porukka sen kuin törsää turhan päiväsiä menojaan ja kuitenkin esittää kuinka raha on tiukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtiöillä ei ole kuin yksi peruste olemassaololleen: voiton tuottaminen omistajilleen.
Hyväntekeväisyys on sitten kokonaan eri jutska...
Kun kuluttajilta loppu ostovoima se on samalla yritysten loppu.
Ja eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa, heitä kuolee joka viikko.
Onneksi me nuoremmat ollaan totuttu leikkaamaan hiukset itse ja laitetaan ne vaikka kiinni.
Vierailija kirjoitti:
1900-luvulla hyperinflaatiosta kärsi Saksa vuonna 1923. Saksassa hinnat kohosivat heinäkuun 1923 – 20. marraskuuta 1923 välisenä aikana 854 000 000 000 prosenttia.
Raha menetti niin nopeasti arvonsa, että palkat maksettiin jopa kolmesti päivässä.
Unkarin hyperinflaatio toisen maailmansodan jälkeen 1946 oli vieläkin pahempi. Unkarissa esimerkiksi 100 000 biljoonan pengőn seteli riitti heinäkuussa 1946 yhteen raitiovaunulippuun tai yhteen postimerkkiin.
Siinä esimerkkejä suuresta nollauksesta, jota Maailman Talousfoorumi on meille suunnitellut.
Vierailija kirjoitti:
1900-luvulla hyperinflaatiosta kärsi Saksa vuonna 1923. Saksassa hinnat kohosivat heinäkuun 1923 – 20. marraskuuta 1923 välisenä aikana 854 000 000 000 prosenttia.
Raha menetti niin nopeasti arvonsa, että palkat maksettiin jopa kolmesti päivässä.
Unkarin hyperinflaatio toisen maailmansodan jälkeen 1946 oli vieläkin pahempi. Unkarissa esimerkiksi 100 000 biljoonan pengőn seteli riitti heinäkuussa 1946 yhteen raitiovaunulippuun tai yhteen postimerkkiin.
Tuollaisen inflaation voi aiheuttaa vain täydellinen sekasorto eli tuotantokapasiteetin tuhoaminen sodalla tai romutuspalkkiot, lockdownit, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtiöillä ei ole kuin yksi peruste olemassaololleen: voiton tuottaminen omistajilleen.
Hyväntekeväisyys on sitten kokonaan eri jutska...
Kun kuluttajilta loppu ostovoima se on samalla yritysten loppu.
Ja eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa, heitä kuolee joka viikko.
Onneksi me nuoremmat ollaan totuttu leikkaamaan hiukset itse ja laitetaan ne vaikka kiinni.
Ei palkkatukityöllä viitsi parturiin mennä, kun ei tiedä koska taas seuraavan kerran on töitä.
Mutta kaljuja miehiä on vakituisina työntekijöinä, he voi mennä naisten puolesta ottamaan värit tai jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Se on se agenda ja sovittu nälänhätä.
WEF:n Agenda2030, joka sisältää depopulaation. Sitä toteutetaan monin eri keinoin, mm. luomalla keinotekoista nälänhätää.
Marin ja moni muu ministeri on mukana tässä WEF:n agendassa, juurihan tuo maanpetturi oli Bilderberg-salakerhossa juonimassa kansalaisten päänmenoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on se agenda ja sovittu nälänhätä.
WEF:n Agenda2030, joka sisältää depopulaation. Sitä toteutetaan monin eri keinoin, mm. luomalla keinotekoista nälänhätää.
Marin ja moni muu ministeri on mukana tässä WEF:n agendassa, juurihan tuo maanpetturi oli Bilderberg-salakerhossa juonimassa kansalaisten päänmenoksi.
Mutta kehitysmaissahan tuo toimii vähän hullunkurisesti, nimittäin mitä kurjemmat olot niin sen enemmän lisäännytään koska se parantaa suvun selviytymismahdollisuuksia jos syntyneistä lapsista kuolee tietty osa.
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut hintojen nousua. Oletteko te kaikki sekaisin?
Elät siis jonkun siivellä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö me sovittu ettei hinnoista enää valiteta? Me haluamme moraalisesti tuomita Venäjän toimet ja tinkiä omistamme, että voimme auttaa muita. Esim pakotteet tulevat näkymään viiveellä ja mikään ei enää tule olemaan niin halpaa kuin tänään. Todellisuus tulee näkymään vasta kun on yksi kalenterivuosi on mennyt.
Hallitus voisi laskea polttoaineveroa tilapäisesti, jotta elintarvikkeiden kuljetuskustannukset pienenisivät ja hinnat laskisivat. Ja jotta autoilijoilla ei menisi kohtuuttomia summia työssäkäyntiin.
Mutta samalla kaikki muutkin logistiikan kulut ovat nousseet todella paljon. Merikontti maasta toiseen maksaa nykyään järjettömästi. Pelkästään yhden eurolavan hinta on noussut 100%. Siihen päälle polttoainekulut. Kalliiksi on mennyt.
Keskohan ei myy ruokaa mutta toki paljon muuta kulutustavaraa.