Meillä oli lapsena omakotitaloissa parvekkeita, joissa emme KOSKAAN olleet. Muilla samaa?
Vanhemmat olivat aina töissä, ei voinut kuvitellakaan, että olisi ollut aikaa lorvailla jossain parvekkeella.
Parvekkeita ei ollut siis mitenkään sisustettu. Ne olivat tyhjiä.
Kommentit (20)
Muistelin samanlailla, ettei 70-luvulla parvekkeella oleiltu. Ainakaan meillä. Olisiko sitä pidetty turhana laiskotteluna? Mitä naapuritkin ajattelisi?
Ei omakotitalojen pihoillakaan oleiltu eikä rakennettu jättiterassejakaan, töitä tehtiin eikä istuskeltu.
Mulla on nyt parveke
En ikinä oleskele siellä
Terassi on. Sohvat ja kaikki. Lapset istuu mielummin sisällä.
Olen asunut rivarissa lapsuuteni, mutta meillä oli iso piha. Ei siellä 80-luvulla juurikaan oltu. Muistan kun oli iso tapaus, kun sinne ostettiin joku minikokoinen hiiligrilli ja muutama valkoinen muovituoli. Joskus lauantaina isä grillasi parit makkarat. Eikä me oltu mitenkään erityisen köyhiä tms.
Nyt vanhemmillani on siellä iso terassi, kaasugrilli, puutarhakeinu, paljon kukkia jne. Nykyään panostetaan pihaan ja parvekkeeseen ihan eri tavalla, en edes tiedä mistä johtuu.
Meillä on siis omakotitalossa parveke. Olen käynyt siellä viimeksi varmaan vuonna 2017. Viimeksi näin siellä ennen vuotta -17 tuulettumaan laitetun päiväpeiton. Ei mitään hajua mitä siellä nyt on.
Noi omakotitalojen parvekkeet taisi olla ennen lähinnä tuuletuskäyttöön. Petivaatteet, matot
Vierailija kirjoitti:
Noi omakotitalojen parvekkeet taisi olla ennen lähinnä tuuletuskäyttöön. Petivaatteet, matot
Ei käytetty meillä edes siihen. Ainoa hyöty oli että penskana piti päästä kiipeilemään parvekkeelle ja sieltä pois.
Vierailija kirjoitti:
Noi omakotitalojen parvekkeet taisi olla ennen lähinnä tuuletuskäyttöön. Petivaatteet, matot
Meillä oli vanhassa omakotitalossa ylimmässä, makuuhuoneiden kanssa samassa kerroksessa pieni, nimenomaan tuuletusparveke ettei aina siivotessa tarvinnut kantaa petivaatteita ja mattoja kerrosta alemmaksi koko talon levyiselle oleskeluparvekkeelle, jossa oleskeltiin ja oli näkymä takapihalle ja kalalammikoille. Alimmassa kerroksessa oli saunatilat ja takkahuone josta pääsi takapihalle terassille.
Nykyisessä talossa meillä on parveke sekä talon etu- että takapuolella, molemmissa oleskellaan sen mukaan haluaako olla auringossa vai varjossa.
No jos te olette eläneet lapsuutenne Neuvostoliitossa, niin otan osaa. Ei Suomessa tuollaista ollut.
Minulla on lasitettu parveke jota en käytä koskaan. Asun kerrostaloauleella jossa kaikilla on parvekkeet mutta kukaan ei koskaan näy. Mikään ei siis ole muuttunut. Parvekkeet ovat täysin turhia.
Vierailija kirjoitti:
Terassi on. Sohvat ja kaikki. Lapset istuu mielummin sisällä.
Tää! Jättiterassi. Kauhea peseminen ja öljyäminen eikä kukaan käytä. Liian kuuma, viileä, sataa, hyttysiä mutta sopivaa ei koskaan.
Meillä oli yksi parveke omakotitalossa kun olin lapsi, ja sinne pääsi huoneestani. Leikin leluilla ja oleilin siellä tosi paljon kesäisin, joskus raahasin patjani parvekkeelle ja nukuin siellä.
Nyt aikuisena asun kerrostalossa ja minulla on parveke jonka olen nätiksi sisustanut, mutta harvemmin siellä tulee tehtyä yhtään mitään muuta kuin kasteltua kukkaset.
Vierailija kirjoitti:
No jos te olette eläneet lapsuutenne Neuvostoliitossa, niin otan osaa. Ei Suomessa tuollaista ollut.
Neuvostoliitossa oli ihanaa. Turvallista. Ja kyllä parvekkeetkin oli.
Ei ne talot aina ole vanhoja olleet :D Ne oli uusia kun olimme lapsia.
70-luvulla meillä oli vain yksikerroksinen talo, vieläpä paritalo, jossa oli käytännössä yhteiset etu- ja takapihat. Naapurin puoleisella puolella oli oleskelualue, pöytä ja tuoleja, ja siellä kyllä oleskeltiin kesäiltaisin. Lapsen juoksivat koivunoksien kanssa huitomassa hyttysiä, hyttyssavuja oli, mutta eihän ne hirveästi auttaneet, silloinkaan.
Hauskaa on, että meillä nimenomaan tuo pihan ulkokäyttä liittyy muistoissani vahvasti neuvostoliittolaisiin sukulaisiin (tai venäläisiin), jotka tulivat joka kesä 4-6 viikoksi kylään. Pelattiin sulkapalloa pihalle viritetyn verkon yli, jalkapalloa, takapihalla oli keinut ja hiekkalaatikko ja grilli, ja joka kesälauantai (jos ei ollut kaatosade) grillattiin makkaraa, meillä oli kiekura-lenkki ja naapurinmiehellä HK:n sininen!
Muistan senkin, kun kylän nuoret ja ne meidän vieraat hyppivät pihalle istutettujen koivujen yli, ja nyt ne koivut on täysikasvuisia isoja puita!
Mutta parveke meille tuli vasta 80-luvulla, kun vanhempani rakensivat oman omakotitalon, jossa oli 2 kerrosta. Se parveke on käytössä päivittäin, näin kesäaikaan istuvat siellä edelleen kahvilla (myös aamukahvilla), ja pitkin päivää siellä joku käy tekemässä jotain. Varsinaisesti sitä ei ole muuten kalustettu kuin yksi pitkä penkki toisella sivustalla ja toisessa päädyssä kahviryhmä.
Minun talossani on paljon pienempi parveke, ja sitä ei ole nyt pariin vuoteen juurikaan käytetty, koska koira ei pääse sinne, ja koiralla on hirveä eroahdistus. Jos olen parvekkeella, niin koira itkee ja vauhkoaa rappujen yläpäässä :-( edellisen koiran kanssa istuskelimme useinkin siellä parvekkeella nauttimassa maisemista.
Mulla on ihan sama, ei mekään koskaan oltu teidän omakotitalon parvekkeilla.
Omakotitaloissa ja rivareissa on omat pihat. Mihin sitä enää parveketta kaipaa? Kerrostalossa parveke puolestaan on kuin oma takapiha, josta halutaan viihtyisä näin kesäaikaan. Talvisin siellä ei juuri oleilla.
Lapsuudenkodissa oli suurehko etuterassi, mutta ei siellä ikinä oleskeltu. Siellä oli kyllä joku puinen pöytä ja epämukavat tuolit. Samoin meillä oli iso oma piha, mutta ei sitä juurikaan hoidettu muutakuin nurmikkoa leikkaamalla. Kaivonrenkaaseen keskelle pihaa oli laitettu jotain samettiruusuja, siinä kaikki. Ei siinä pihallakaan oikein ikinä oleiltu tai vietetty aikaa.
En muista kyllä miten tuolloin vietettiin aikaa, varmaan istuttiin tupakansavuisessa olohuoneessa katsomassa televisiosta jompaa kumpaa kanavaa.
Kokemukseni ovat 70/80-luvun taitteesta.
Ja meikäläinen on viimiset 10 vuotta oleskellut partsilla kaupungissa kesällä niin paljon kuin voi ja juhannuksetkin mutta hissukseen tietenkin. Harvoin siellä aiemmin oli.
Meillä kerrostalossa laitettiin 70-luvulla parvekkeelle aina kesäksi harmaa kukkalaatikko, jossa oli petunioita. Kukkalaatikko oli kaiteen ulkopuolella, mikä nykyisin on kielletty. Lähes kaikilla naapureilla oli petunioita, niitä oli saatavilla kolmea väriä, tummansinisiä, fuksianpunaisia ja valkoisia. Parvekkeella ei ollut mitään kalusteita eikä siellä oleiltu.
Pihalla leikkiessä, jos tuli asiaa äidille, kiljuttiin täyttä kurkkua: Äitii tuu ikkunaan, täällä huutaa (nimi)! Silloin äiti tuli hetkeksi parvekkeelle kysymään, mitä asiaa lapsella oli.
70-luvun loppupuolella muutimme omakotitaloon, siinä ei ollut parveketta, eikä muillakaan naapureilla ollut.