Lue keskustelun säännöt.
Työnhaku ahdistaa
06.06.2022 |
Tiedän olevani osaava ja ahkera tekijä, joka hoitaa hommansa kunnialla. Silti ahdistaa tämä työnhakuruljanssi niin, että päätä pakottaa.
Pätkähommaa pätkän perään tarkoittaa vielä kaiken lisäksi sitä, että työnhaku on edessä säännöllisin väliajoin. Olen vasta 4 vuotta sitten valmistunut maisteri, mutta olen nyt jo kyllästynyt tähän työnhakusirkukseen LinkedIn-profiileineen, henkilöbrändeineen, moniosaisine haastatteluineen hölynpöly persoonallisuustestien kera. Haluan j*malauta vain tehdä töitä, onko se liikaa vaadittu? En halua pomppia vuosikausia haastattelusta toiseen ja pätkästä toiseen.
En oikeastaan tiedä, mikä tämän keskustelun pointti edes on. Kenties haluaisin vertaistukea. Onko kohtalotovereita? Ahdistaako ja v*tuttaako muita tämä meininki?
Kommentit (56)
Ensimmäiset neljä-viisi vuotta on kai aika normaalia olla määräaikaisissa töissä valmistumisen jälkeen. Mutta sinulla alkaa olla jo ihan mukavasti kokemusta, eli vakipaikka varmaan jo kohta löytyy. Sen kun vaan tietäisi etukäteen, että milloin ja mistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se työpaikan saaminen ole läpihuutojuttu hyvälläkään koulutuksella. Tunnen työttömiä mutta töitä kuitenkin ahkerasti hakevia dilpomi-insinöörejä ja kauppatieteiden maistereitakin muutaman. Joitain vuosia sitten kumpikin noista koulutuksista takasi oikeastaan varmasti töitä, vaan ei enää.
Akateemisia työttömiä on tosiaan Suomessa kymmeniä tuhansia. Monilla esteeksi nousee että oman alan paikoista kilpailu on kovaa ja saa olla melkoinen tekijä jotta ohittaa työssäolevan paikanvaihtajan. Ja taas matalemmin palkattuihin paikkoihin esteeksi nousee juuri korkea koulutus ja työkokemus. TES:in mukaan kun näille pitää maksaa korkeampaa palkkaa ja firmat tietty haluavat mieluimmin sen joka tekee sillä miniimillä niitä vähemmän hyvin palkattuja töitä.
Työnhakukursseilla paasataan miten työnhaku on "myyntitapahtuma" ja sinun pitäisi osata myydä työnantajalle jotain mitä hän tarvitsee. No vtustako minä tiedän mitä se yritys tarvitsee, en minä ole siellä missään tekemisissä, en tunne yrityksistä ketään, enkä ketään yrittäjiä.
Jos osaisin ajatella kuten yrittäjät, todennäköisesti olisin silloin yrittäjä enkä työnhakija!
Mutta kun en osaa, noilla kursseillakin käy ilmi miten noiden koko ajattelutapakin asioista on aivan outo.
En ole huo8a, joten itsensä myyminen kuulostaa varsin vastenmieliseltä...
Vttu mitä pa8kaa 8aatana...
Mua taas ahdistaa työnteko. Kadehdin kaikkia joilla on vapaa-aikaa rajattomasti. En kuitenkaan pystyisi tinkimään elintasostani, enkä varsinkaan pystyisi luopumaan matkailusta, joten pakkohan se on vaan sinnitellä. Raha on ainoa minkä motivoi töihin. Mitään muuta työ ei minulle anna.
Nykyään teitä kakaroita ahdistaa ihan kaikki..ja sen jälkeen uhriudutaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n kirjoitus voisi olla omasta kynästäni. Paitsi että ikäni on jo lähempänä viittäkymppiä kuin neljääkymppiä. Tässä iässä se vasta onkin hienoa olla pätkätyöläinen. Takana on varmasti jo tuhansia hakemuksia ja kymmenittäin myös haastatteluista syntyneitä pettymyksiä. Voisin kertoa teille uskomattomia tarinoita huonosti vedetyistä rekryprosesseista ja typerääkin typerämmistä haastatteluista, mutta en nyt jaksa, koska niiden muistelusta tulee itselle vain huono mieli päiväkausiksi. Ja kuten joku muukin tässä ketjussa totesi: minäkin sain kerran vakipaikan, työn, jota rakastin ja josta tuli hetkeksi koko elämäni - kunnes yt:t lakkauttivat kyseisen työpaikan olemassaolon. Sen jälkeen elämä on ollut taas tätä samaa pätkäpaskaa ja säännöllisen epäsäännöllistä ahdistusta asiasta. On raskas ajatus, että tätä sirkusta pitäisi jaksaa vielä reilut parikymmentä vuotta. Sen jälkeen pääsee sitten nauttimaan paskasta eläkkeestä.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kirjoitus voisi olla omasta kynästäni. Paitsi että ikäni on jo lähempänä viittäkymppiä kuin neljääkymppiä. Tässä iässä se vasta onkin hienoa olla pätkätyöläinen. Takana on varmasti jo tuhansia hakemuksia ja kymmenittäin myös haastatteluista syntyneitä pettymyksiä. Voisin kertoa teille uskomattomia tarinoita huonosti vedetyistä rekryprosesseista ja typerääkin typerämmistä haastatteluista, mutta en nyt jaksa, koska niiden muistelusta tulee itselle vain huono mieli päiväkausiksi. Ja kuten joku muukin tässä ketjussa totesi: minäkin sain kerran vakipaikan, työn, jota rakastin ja josta tuli hetkeksi koko elämäni - kunnes yt:t lakkauttivat kyseisen työpaikan olemassaolon. Sen jälkeen elämä on ollut taas tätä samaa pätkäpaskaa ja säännöllisen epäsäännöllistä ahdistusta asiasta. On raskas ajatus, että tätä sirkusta pitäisi jaksaa vielä reilut parikymmentä vuotta. Sen jälkeen pääsee sitten nauttimaan paskasta eläkkeestä.
Ja tätähän se työelämä on ollut meidän ikäisille jo heti sieltä 90-luvun lamasta lähtien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytönhaku ahdistaa kun päivääkään en ole ollut tytöissä eläissäni. Paljonkohan muuten on Suomen tytöttömyysprosentti tällä hetkellä ja mitä hallitus aikoo tehdä sen asian eteen? Tuleeko esim. velvoitetytöllisyyskokeiluja tms.?
Vierailija kirjoitti:
Tytönhaku ahdistaa kun päivääkään en ole ollut tytöissä eläissäni. Paljonkohan muuten on Suomen tytöttömyysprosentti tällä hetkellä ja mitä hallitus aikoo tehdä sen asian eteen? Tuleeko esim. velvoitetytöllisyyskokeiluja tms.?
Ikä? Koulutus? Asuinpaikka? Perhesuhteet ? Veronalaiset tulot? Asumismuoto? Mahdolliset sairaudet ? Lääkkeet joita käytät sairauden hoidossa ? jos on määrättyjä reseptilääkkeitä .varusmiespalvelus,kuntoisuusluokka , ajokortti ja ajokortti luokka ,paino ,pituus, aloitetaan vaikka näillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tavallaan vähän vastaavanlainen ongelma, vaikka juuri nyt työttömänä en olekaan. Olen omalla alallani erittäin kehuttu ja pidetty työkaveri että työntekijä, ei ole pulaa suosittelijoista. Mielestäni työhakemuksessani näkyy selkeästi haettuun työpaikkaan kohdennettu osaaminen ja kuka olen, CV:ssä tietysti napakasti työkokemus. En ole saanut moitetta työhakemuksestani, kun olen sitä aika ajoin tarkistuttanut muilla.
En meinaa silti päästä sitten millään haastatteluun! Ehkä hyvällä tuurilla 1/30 kutsuu! Mutta sitten kun olen päässyt haastatteluun, niin olen saanut sen työpaikan mitä olen hakenutkin ja minusta on yritetty pitää kiinni kynsin ja hampain. Mutta tuo haastatteluun pääsy, kyllä on tehty vaikeaksi!
Johtuuko tuo noista ulkoistetuista rekryistä? Jotain sirkusta pitää konsulttien keksiä, että oikeuttaisivat oman olemassaolonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä kielitaitoinen, vielä nuori ja terve maisteri on yrittänyt saada töitä Saksasta niin saksankielisillä kuin englanninkielisilläkin hakemuksilla ja CV:illä. En ole päässyt yhteenkään haastatteluun. Olen hakenut myös työnvälitysfirmojen kautta töitä matalapalkka-aloille. Jos ulkomaille haetaan suomen kielen osaajia yli 2000 euron palkalla, on varma, että suomalaisia on iso liuta jonossa.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet kielitaitoinen maisteri, löydät taatusti työsi mistä tahansa EU-alueelta. Osaat kirjoittaa cv:n englanniksi, saksaksi tai ranskaksi sekä puhua jotain näistä kielistä. Ei luulisi olevan ongelma. Mutta pitää jäädä sinne kotikylään koska äiti, isä, ei halua muuttaa jne. Mielummin tukien varassa ja harrastelet siinä kivasti jotain mukavampaa?
Tämä kielitaitoinen, vielä nuori ja terve maisteri on yrittänyt saada töitä Saksasta niin saksankielisillä kuin englanninkielisilläkin hakemuksilla ja CV:illä. En ole päässyt yhteenkään haastatteluun. Olen hakenut myös työnvälitysfirmojen kautta töitä matalapalkka-aloille. Jos ulkomaille haetaan suomen kielen osaajia yli 2000 euron palkalla, on varma, että suomalaisia on iso liuta jonossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vielä saatiin kyttäyslaki työnhakuun.
Sekin vielä. Ihan kuin se kyttääminen mitään auttaisi. On vain lisäkiusa työttömille, osittaista työmarkkinatukea saaville osa-aikaisille sekä työmarkkinatuen varassa opiskeleville, josta ei tule olemaan mitään todellista hyötyä.
Annetaan siis kengänkuva persuksiin hallituspuolueille erityisesti demareille ja vasureille jotka öyhösivät Sipilän lempeästä aktiivimallista ja itse toivat pahemman kyykytysmallin tilalle.
Raportin karua kertomaa: Sipilän aktiivimalli kuritti pahiten iäkkäämpiä työttömiä - TE-toimistojen työntekijöiltä kovat moitteet.
Aktiivimallin leikkuri osui erityisesti vanhimpiin työttömiin: yli 55-vuotiaista työttömistä päiväraha pieneni noin puolella."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vielä saatiin kyttäyslaki työnhakuun.
Sekin vielä. Ihan kuin se kyttääminen mitään auttaisi. On vain lisäkiusa työttömille, osittaista työmarkkinatukea saaville osa-aikaisille sekä työmarkkinatuen varassa opiskeleville, josta ei tule olemaan mitään todellista hyötyä.
Annetaan siis kengänkuva persuksiin hallituspuolueille erityisesti demareille ja vasureille jotka öyhösivät Sipilän lempeästä aktiivimallista ja itse toivat pahemman kyykytysmallin tilalle.
ja sitte oikeisto pelastamaan köyhät ja raskautetut... voi elämä!
Oikeiston aktiivimalli oli lievä tähän verrattuna. Demarit muuten keksivät aikanaa myös 9 euron työt ja ik
>>>>>>>>>>
Oli voimassa jo Sipilän aikana.
"JULKAISTU 25.08.2017
saara.rantanen(at)mtv.fi
Kunnilla on lain velvoite järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ihmisille, joiden työllistymisen on monesta syystä vaikeaa. Toiminnasta saatava korvaus on vaatimaton - 9 euroa/päivä, mutta kyseessä ei olekaan varsinainen ansiotyö.
Ei se työpaikan saaminen ole läpihuutojuttu hyvälläkään koulutuksella. Tunnen työttömiä mutta töitä kuitenkin ahkerasti hakevia dilpomi-insinöörejä ja kauppatieteiden maistereitakin muutaman. Joitain vuosia sitten kumpikin noista koulutuksista takasi oikeastaan varmasti töitä, vaan ei enää.