Kannattaako joku ammattilainen eli psykologi/psykiatri sukupuolineuraalia kasvatusta?

Ei taida kannattaa.

Tuntemani psykologi alotti tän 80 luvulla, kaikki poikansa esim. kutoo, eikä käy armeijaa. Tietyt poikien lelut oli kiellettyjä myös. Eikä sokeria saanut syödä eikä telkkuu kattoo.

Toki, mutta ei niin kuin sinä sen näet vaan sukupuolisensitiivisyytenä. Ei lapselle tarvitse tyrkyttää mitään sukupuoliroolijakoa vaan antaa olla se mikä on.

Ihan naurettavaa. Miksei voi käyttää maalaisjärkeä tässäkin asiassa? Asian jatkuvalla esilletuomisella ja vouhkaamisella aiheutetaan jo lapsille epävarmuutta ja ahdistusta asiasta. Miksei ihminen voi käydä normaalia kehitystään vauvasta aikuiseksi lävitse ilman, että sitä kontrolloidan ja ilman että ahdistellaan kasvavaa persoonaa joihinkin neutraaleihin kaavoihin? Annettaisiin tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia ja jos tuntevat olevansa jotain muuta, annetaan olla . Liiallinen asiasta vouhkaaminen on haitallista lapsen ja nuoren kehitykselle.

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa. Miksei voi käyttää maalaisjärkeä tässäkin asiassa? Asian jatkuvalla esilletuomisella ja vouhkaamisella aiheutetaan jo lapsille epävarmuutta ja ahdistusta asiasta. Miksei ihminen voi käydä normaalia kehitystään vauvasta aikuiseksi lävitse ilman, että sitä kontrolloidan ja ilman että ahdistellaan kasvavaa persoonaa joihinkin neutraaleihin kaavoihin? Annettaisiin tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia ja jos tuntevat olevansa jotain muuta, annetaan olla . Liiallinen asiasta vouhkaaminen on haitallista lapsen ja nuoren kehitykselle.

Tarkoitut varmaan annetaan olla lapsia sukupuolesta huolimatta?

Minä en, eikä tuntemani kollegat. Luulen, että vallitseva mielipide on, että lasta ei tarvitse kasvattaa erikseen mihinkään sukupuoleen, eikä tietyt värit tai muut kulttuuriset feminiinisyyden ja maskuliinisuuden merkit vahingoita lasta. Lapselle annetaan erilaisia mahdollisuuksia leikkiä ja kehittyä, ja tietyt asiat vaikuttavat olevan suositumpia ja kiinnostavampia sukupuolittuneesti lasten keskuudessa. Sitten, jos Eemeli haluaa leikkiä hoivaleikkejä ja Maija ajelee vain autoilla, niin sitten heidän annetaan leikkiä juuri kuten haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa. Miksei voi käyttää maalaisjärkeä tässäkin asiassa? Asian jatkuvalla esilletuomisella ja vouhkaamisella aiheutetaan jo lapsille epävarmuutta ja ahdistusta asiasta. Miksei ihminen voi käydä normaalia kehitystään vauvasta aikuiseksi lävitse ilman, että sitä kontrolloidan ja ilman että ahdistellaan kasvavaa persoonaa joihinkin neutraaleihin kaavoihin? Annettaisiin tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia ja jos tuntevat olevansa jotain muuta, annetaan olla . Liiallinen asiasta vouhkaaminen on haitallista lapsen ja nuoren kehitykselle.

Siis tuohan on kirjaimellisesti sitä, mitä halutaan sukupuolineutraalissa kasvatuksessa kitkeä - että sukupuolesta vouhkatsan ja tuodaan esille ja aiheutetaan lapsille epävarmuutta ja ahdistusta.

Luuletko tosissasi, että vanhemmat huutavat naama punaisena lapsilleen, että et saa sanoa oletko tyttö vai poika?! Itse asiassa näin käy usein juuri kun EI kasvateta sukupuolineutraaliksi. Poina haluaa pukeutua mekkoon ja leikkiä nukeilla? Sukupuoli neutraali kasvatus: antaa palaa. Sukupuolellinen kasvatus: Voi ei apua, sinähän olet poika! Tässä sinulle autoja koska pojat leikkii autoilla.

Sukupuolineutraaliudessa on myös se, ettei sitä sukupuolta tarvitse MUILLE toitottaa. Jos joku tuntematon mummo kyselee kaupassa että onko lapsi tyttö vai poika, voi ihan hyvin kertoa, että se on lapsi. Miksi muiden kuuluu tietää lapsestani ylipäätään mitään yksityiskohtia? Eikö riitä esim että hän on lapseni ja joissakin tapauksissa nimi. Ihmisillä on aivan turhaan kauhea stressi lokeroida lapsia ja ahdistuvat jos eivät tiedä kumpaa sukupuolta joku toisen lapsi on.

Koko sukupuolineutraalin kasvatuksen pointti on juuri tuo: ei tehdä sukupuolesta numeroa, ei mainosteta sitä, ei kyseenalaisteta lasten toiveita ja leikkejä sukupuolistereotypioiden mukaan ja annetaan heidän olla lapsia. Jos lapsi sitten kertoo, että hei olen esim. tyttö, niin kiva juttu. Sukupuolia ei olla kieltämässä, vaan annetaan lapselle tilaa olla kuka haluaa ja kertoa siitä itse.

Vierailija kirjoitti:

Minä en, eikä tuntemani kollegat. Luulen, että vallitseva mielipide on, että lasta ei tarvitse kasvattaa erikseen mihinkään sukupuoleen, eikä tietyt värit tai muut kulttuuriset feminiinisyyden ja maskuliinisuuden merkit vahingoita lasta. Lapselle annetaan erilaisia mahdollisuuksia leikkiä ja kehittyä, ja tietyt asiat vaikuttavat olevan suositumpia ja kiinnostavampia sukupuolittuneesti lasten keskuudessa. Sitten, jos Eemeli haluaa leikkiä hoivaleikkejä ja Maija ajelee vain autoilla, niin sitten heidän annetaan leikkiä juuri kuten haluavat.

No sehän on sukupuolisensitiivisyyttä nimenomaan. Tuo sukupuolineutralius ei edes ole oikea termi. On varmasti olemassa myös neutraaleja vanhempia, mutta siitä ei ammattilaisen tarvitse olla mitään mieltä, koska heitä on kourallinen Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa. Miksei voi käyttää maalaisjärkeä tässäkin asiassa? Asian jatkuvalla esilletuomisella ja vouhkaamisella aiheutetaan jo lapsille epävarmuutta ja ahdistusta asiasta. Miksei ihminen voi käydä normaalia kehitystään vauvasta aikuiseksi lävitse ilman, että sitä kontrolloidan ja ilman että ahdistellaan kasvavaa persoonaa joihinkin neutraaleihin kaavoihin? Annettaisiin tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia ja jos tuntevat olevansa jotain muuta, annetaan olla . Liiallinen asiasta vouhkaaminen on haitallista lapsen ja nuoren kehitykselle.

"Annettaisiin tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia". Eli toisin sanoen: annetaan vanhempien päättää ja lokeroida lapsi ja kertoa hänelle, että hän on nyt tyttö/poika, eikä anneta lapsen olla lapsi, vaan tuputetaan sitä omaa päätöstä lapselle ja vielä luullaan, että se on jotenkin lapselle hyväksi, että hän saa olla milä haluaa eikä se muka olisi vanhemman tekemä päätös jonka mukaan lapsen on pakko käyttäytyä.

En minä ainakaan muista opettaneeni pojalleni, että hän on poika. Semmoinen hänestä silti tuli.

On tuokin omituinen ajatus, että pitäisi kovasti lapselle opettaa näitä. Antakaa niiden olla. Ovat mitä ovat.

Onneksi ne ajat ovat takana (?), kun lapsille erikseen kerrottiin, että pippelin takia he eivät saa itkeä tai pimpin takia kiivetä puuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa. Miksei voi käyttää maalaisjärkeä tässäkin asiassa? Asian jatkuvalla esilletuomisella ja vouhkaamisella aiheutetaan jo lapsille epävarmuutta ja ahdistusta asiasta. Miksei ihminen voi käydä normaalia kehitystään vauvasta aikuiseksi lävitse ilman, että sitä kontrolloidan ja ilman että ahdistellaan kasvavaa persoonaa joihinkin neutraaleihin kaavoihin? Annettaisiin tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia ja jos tuntevat olevansa jotain muuta, annetaan olla . Liiallinen asiasta vouhkaaminen on haitallista lapsen ja nuoren kehitykselle.

Siis tuohan on kirjaimellisesti sitä, mitä halutaan sukupuolineutraalissa kasvatuksessa kitkeä - että sukupuolesta vouhkatsan ja tuodaan esille ja aiheutetaan lapsille epävarmuutta ja ahdistusta.

Luuletko tosissasi, että vanhemmat huutavat naama punaisena lapsilleen, että et saa sanoa oletko tyttö vai poika?! Itse asiassa näin käy usein juuri kun EI kasvateta sukupuolineutraaliksi. Poina haluaa pukeutua mekkoon ja leikkiä nukeilla? Sukupuoli neutraali kasvatus: antaa palaa. Sukupuolellinen kasvatus: Voi ei apua, sinähän olet poika! Tässä sinulle autoja koska pojat leikkii autoilla.

Sukupuolineutraaliudessa on myös se, ettei sitä sukupuolta tarvitse MUILLE toitottaa. Jos joku tuntematon mummo kyselee kaupassa että onko lapsi tyttö vai poika, voi ihan hyvin kertoa, että se on lapsi. Miksi muiden kuuluu tietää lapsestani ylipäätään mitään yksityiskohtia? Eikö riitä esim että hän on lapseni ja joissakin tapauksissa nimi. Ihmisillä on aivan turhaan kauhea stressi lokeroida lapsia ja ahdistuvat jos eivät tiedä kumpaa sukupuolta joku toisen lapsi on.

Koko sukupuolineutraalin kasvatuksen pointti on juuri tuo: ei tehdä sukupuolesta numeroa, ei mainosteta sitä, ei kyseenalaisteta lasten toiveita ja leikkejä sukupuolistereotypioiden mukaan ja annetaan heidän olla lapsia. Jos lapsi sitten kertoo, että hei olen esim. tyttö, niin kiva juttu. Sukupuolia ei olla kieltämässä, vaan annetaan lapselle tilaa olla kuka haluaa ja kertoa siitä itse.

Tuota kyselyä olen aina ihmetellyt! Eikö voi vaan sanoa vaikka että voi kun suloinen lapsi? Oitääkö tuntemattomien lapsista alkaa tenttamaan, että kummat sukuelimet siellä housuista löytyy?😅 miksi ihmisiä ylipäätään kiinnostaa niin paljon mitä sukupuolta jonkun toisen lapsi on?

Vierailija kirjoitti:

En minä ainakaan muista opettaneeni pojalleni, että hän on poika. Semmoinen hänestä silti tuli.

On tuokin omituinen ajatus, että pitäisi kovasti lapselle opettaa näitä. Antakaa niiden olla. Ovat mitä ovat.

Onneksi ne ajat ovat takana (?), kun lapsille erikseen kerrottiin, että pippelin takia he eivät saa itkeä tai pimpin takia kiivetä puuhun.

Juuri näin! Tämähän on sitä sukupuolineutraalia kasvatusta, omituista että joillekin tämä on kirosana ja aivan kauhea kasvatustapa😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa. Miksei voi käyttää maalaisjärkeä tässäkin asiassa? Asian jatkuvalla esilletuomisella ja vouhkaamisella aiheutetaan jo lapsille epävarmuutta ja ahdistusta asiasta. Miksei ihminen voi käydä normaalia kehitystään vauvasta aikuiseksi lävitse ilman, että sitä kontrolloidan ja ilman että ahdistellaan kasvavaa persoonaa joihinkin neutraaleihin kaavoihin? Annettaisiin tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia ja jos tuntevat olevansa jotain muuta, annetaan olla . Liiallinen asiasta vouhkaaminen on haitallista lapsen ja nuoren kehitykselle.

Siis tuohan on kirjaimellisesti sitä, mitä halutaan sukupuolineutraalissa kasvatuksessa kitkeä - että sukupuolesta vouhkatsan ja tuodaan esille ja aiheutetaan lapsille epävarmuutta ja ahdistusta.

Luuletko tosissasi, että vanhemmat huutavat naama punaisena lapsilleen, että et saa sanoa oletko tyttö vai poika?! Itse asiassa näin käy usein juuri kun EI kasvateta sukupuolineutraaliksi. Poina haluaa pukeutua mekkoon ja leikkiä nukeilla? Sukupuoli neutraali kasvatus: antaa palaa. Sukupuolellinen kasvatus: Voi ei apua, sinähän olet poika! Tässä sinulle autoja koska pojat leikkii autoilla.

Sukupuolineutraaliudessa on myös se, ettei sitä sukupuolta tarvitse MUILLE toitottaa. Jos joku tuntematon mummo kyselee kaupassa että onko lapsi tyttö vai poika, voi ihan hyvin kertoa, että se on lapsi. Miksi muiden kuuluu tietää lapsestani ylipäätään mitään yksityiskohtia? Eikö riitä esim että hän on lapseni ja joissakin tapauksissa nimi. Ihmisillä on aivan turhaan kauhea stressi lokeroida lapsia ja ahdistuvat jos eivät tiedä kumpaa sukupuolta joku toisen lapsi on.

Koko sukupuolineutraalin kasvatuksen pointti on juuri tuo: ei tehdä sukupuolesta numeroa, ei mainosteta sitä, ei kyseenalaisteta lasten toiveita ja leikkejä sukupuolistereotypioiden mukaan ja annetaan heidän olla lapsia. Jos lapsi sitten kertoo, että hei olen esim. tyttö, niin kiva juttu. Sukupuolia ei olla kieltämässä, vaan annetaan lapselle tilaa olla kuka haluaa ja kertoa siitä itse.

Tässä just nykyään korostetaan ja tehdään numeroa sukupuolesta ja neutraaliudesta. Asiasta vouhotetaan joka suunnalta ja nuorille asetetaan paineita ja aiheutetaan epävarmuutta, kun tällaista asiaa pitää tietoisesti miettiä. Se ei ole neutraaliutta. Neutraaliutta on antaa lapsen elää nuoruutensa  ja kasvaa omaksi itsekseen sellaiseksi kuin on.  Luonnollisesti, ei ohjatun neutraaliuden rajoissa. Nykymeno on paljon tuhoisampaa kuin se, että tytöille ostettaisiin mekkoja ja pojille potkupallokenkiä. Aiheutetaan lapsille epävarmuutta ja pelkoa omasta sukupuolisuuntauksesta

Eikös lapset ole "sukupuolettomia" tiettyyn ikään mennessä? En ole ihan varma siitä, että missä vaiheessa se sukupuoli-identiteetti alkaa muodostua. Mutta ei se ainakaan ole ennen kahdeksaa, tai yhdeksää ikävuotta. Ja vielä murrosikäisenäkin se vasta alkaa tavallaan kehittyä ja näkyä enemmän.

Kohdussa ja sieltä vauvan tullessa maailmaan lapset ovat vielä kaikista eniten sukupuolettomia. 

Minusta lapsia ei pitäisi koskaan pakottaa tiettyyn muottiin ja sanoa, että poikien pitää leikkiä autoilla ja tyttöjen nukeilla. Ja tuskin siinä kukaan lapsi kasvaa mihinkään kieroon, tai sekottaa millään tavalla lasta, jos lapsen annetaan itse valita, mitä ja millä tavalla leikkii. Tai miten pukeutuu. Antaa jokaisen olla sellainen, kuin hän on ja haluaa olla.

En näe asiassa mitään ongelmaa. Miksi jotkut tekevät kaikesta sellaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa. Miksei voi käyttää maalaisjärkeä tässäkin asiassa? Asian jatkuvalla esilletuomisella ja vouhkaamisella aiheutetaan jo lapsille epävarmuutta ja ahdistusta asiasta. Miksei ihminen voi käydä normaalia kehitystään vauvasta aikuiseksi lävitse ilman, että sitä kontrolloidan ja ilman että ahdistellaan kasvavaa persoonaa joihinkin neutraaleihin kaavoihin? Annettaisiin tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia ja jos tuntevat olevansa jotain muuta, annetaan olla . Liiallinen asiasta vouhkaaminen on haitallista lapsen ja nuoren kehitykselle.

Siis tuohan on kirjaimellisesti sitä, mitä halutaan sukupuolineutraalissa kasvatuksessa kitkeä - että sukupuolesta vouhkatsan ja tuodaan esille ja aiheutetaan lapsille epävarmuutta ja ahdistusta.

Luuletko tosissasi, että vanhemmat huutavat naama punaisena lapsilleen, että et saa sanoa oletko tyttö vai poika?! Itse asiassa näin käy usein juuri kun EI kasvateta sukupuolineutraaliksi. Poina haluaa pukeutua mekkoon ja leikkiä nukeilla? Sukupuoli neutraali kasvatus: antaa palaa. Sukupuolellinen kasvatus: Voi ei apua, sinähän olet poika! Tässä sinulle autoja koska pojat leikkii autoilla.

Sukupuolineutraaliudessa on myös se, ettei sitä sukupuolta tarvitse MUILLE toitottaa. Jos joku tuntematon mummo kyselee kaupassa että onko lapsi tyttö vai poika, voi ihan hyvin kertoa, että se on lapsi. Miksi muiden kuuluu tietää lapsestani ylipäätään mitään yksityiskohtia? Eikö riitä esim että hän on lapseni ja joissakin tapauksissa nimi. Ihmisillä on aivan turhaan kauhea stressi lokeroida lapsia ja ahdistuvat jos eivät tiedä kumpaa sukupuolta joku toisen lapsi on.

Koko sukupuolineutraalin kasvatuksen pointti on juuri tuo: ei tehdä sukupuolesta numeroa, ei mainosteta sitä, ei kyseenalaisteta lasten toiveita ja leikkejä sukupuolistereotypioiden mukaan ja annetaan heidän olla lapsia. Jos lapsi sitten kertoo, että hei olen esim. tyttö, niin kiva juttu. Sukupuolia ei olla kieltämässä, vaan annetaan lapselle tilaa olla kuka haluaa ja kertoa siitä itse.

Tuota kyselyä olen aina ihmetellyt! Eikö voi vaan sanoa vaikka että voi kun suloinen lapsi? Oitääkö tuntemattomien lapsista alkaa tenttamaan, että kummat sukuelimet siellä housuista löytyy?😅 miksi ihmisiä ylipäätään kiinnostaa niin paljon mitä sukupuolta jonkun toisen lapsi on?

No jos se nyt on sille kysyjälle oleellista niin anna kysyä.

Meidän kunnassa varhaiskasvatuksessa pohdittiin, pitäisikö ohjeistaa työntekijät välttämään sanoja tyttö ja poika. Asiaan pyydettiin kannanottoa perheneuvolan asiantuntijoilta, joiden mielestä on lapselle täysin turvallista kuulla sanoja tyttö ja poika, ja jos jotakuta yksittäistä lasta tämä näyttää harmittavan, voi tämän tietysti ottaa huomioon. Muutoin perheneuvola suositteli, että varhaiskasvatuksessa keskitytään esimerkiksi tukemaan tuonti- ja hakutilanteiden vuorovaikutusta lasten ja vanhempien välillä tai miettimään, miten uni- ja ruokarytmejä voisi yksilöllistää hoitopäivän aikana.

Yksi päiväkoti kuitenkin otti käytäntöönsä, että saa puhua vain lapsista, eikä keneenkään saa viitata tyttönä tai poikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa. Miksei voi käyttää maalaisjärkeä tässäkin asiassa? Asian jatkuvalla esilletuomisella ja vouhkaamisella aiheutetaan jo lapsille epävarmuutta ja ahdistusta asiasta. Miksei ihminen voi käydä normaalia kehitystään vauvasta aikuiseksi lävitse ilman, että sitä kontrolloidan ja ilman että ahdistellaan kasvavaa persoonaa joihinkin neutraaleihin kaavoihin? Annettaisiin tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia ja jos tuntevat olevansa jotain muuta, annetaan olla . Liiallinen asiasta vouhkaaminen on haitallista lapsen ja nuoren kehitykselle.

Siis tuohan on kirjaimellisesti sitä, mitä halutaan sukupuolineutraalissa kasvatuksessa kitkeä - että sukupuolesta vouhkatsan ja tuodaan esille ja aiheutetaan lapsille epävarmuutta ja ahdistusta.

Luuletko tosissasi, että vanhemmat huutavat naama punaisena lapsilleen, että et saa sanoa oletko tyttö vai poika?! Itse asiassa näin käy usein juuri kun EI kasvateta sukupuolineutraaliksi. Poina haluaa pukeutua mekkoon ja leikkiä nukeilla? Sukupuoli neutraali kasvatus: antaa palaa. Sukupuolellinen kasvatus: Voi ei apua, sinähän olet poika! Tässä sinulle autoja koska pojat leikkii autoilla.

Sukupuolineutraaliudessa on myös se, ettei sitä sukupuolta tarvitse MUILLE toitottaa. Jos joku tuntematon mummo kyselee kaupassa että onko lapsi tyttö vai poika, voi ihan hyvin kertoa, että se on lapsi. Miksi muiden kuuluu tietää lapsestani ylipäätään mitään yksityiskohtia? Eikö riitä esim että hän on lapseni ja joissakin tapauksissa nimi. Ihmisillä on aivan turhaan kauhea stressi lokeroida lapsia ja ahdistuvat jos eivät tiedä kumpaa sukupuolta joku toisen lapsi on.

Koko sukupuolineutraalin kasvatuksen pointti on juuri tuo: ei tehdä sukupuolesta numeroa, ei mainosteta sitä, ei kyseenalaisteta lasten toiveita ja leikkejä sukupuolistereotypioiden mukaan ja annetaan heidän olla lapsia. Jos lapsi sitten kertoo, että hei olen esim. tyttö, niin kiva juttu. Sukupuolia ei olla kieltämässä, vaan annetaan lapselle tilaa olla kuka haluaa ja kertoa siitä itse.

Tässä just nykyään korostetaan ja tehdään numeroa sukupuolesta ja neutraaliudesta. Asiasta vouhotetaan joka suunnalta ja nuorille asetetaan paineita ja aiheutetaan epävarmuutta, kun tällaista asiaa pitää tietoisesti miettiä. Se ei ole neutraaliutta. Neutraaliutta on antaa lapsen elää nuoruutensa  ja kasvaa omaksi itsekseen sellaiseksi kuin on.  Luonnollisesti, ei ohjatun neutraaliuden rajoissa. Nykymeno on paljon tuhoisampaa kuin se, että tytöille ostettaisiin mekkoja ja pojille potkupallokenkiä. Aiheutetaan lapsille epävarmuutta ja pelkoa omasta sukupuolisuuntauksesta

Juuri näin - antaa lapsen kasvaa omaksi itsekseen. Millä tavalla sukupuolineutraalinen kasvatus ei tätä tee? Haluaisin mielelläni kuulla konkreettisia esimerkkejä kuinka sukupuolineutraalinen kasvatus ahdistaa ja miten siitä vouhotetaan ja miten se aiheuttaa epävarmuutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa. Miksei voi käyttää maalaisjärkeä tässäkin asiassa? Asian jatkuvalla esilletuomisella ja vouhkaamisella aiheutetaan jo lapsille epävarmuutta ja ahdistusta asiasta. Miksei ihminen voi käydä normaalia kehitystään vauvasta aikuiseksi lävitse ilman, että sitä kontrolloidan ja ilman että ahdistellaan kasvavaa persoonaa joihinkin neutraaleihin kaavoihin? Annettaisiin tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia ja jos tuntevat olevansa jotain muuta, annetaan olla . Liiallinen asiasta vouhkaaminen on haitallista lapsen ja nuoren kehitykselle.

Siis tuohan on kirjaimellisesti sitä, mitä halutaan sukupuolineutraalissa kasvatuksessa kitkeä - että sukupuolesta vouhkatsan ja tuodaan esille ja aiheutetaan lapsille epävarmuutta ja ahdistusta.

Luuletko tosissasi, että vanhemmat huutavat naama punaisena lapsilleen, että et saa sanoa oletko tyttö vai poika?! Itse asiassa näin käy usein juuri kun EI kasvateta sukupuolineutraaliksi. Poina haluaa pukeutua mekkoon ja leikkiä nukeilla? Sukupuoli neutraali kasvatus: antaa palaa. Sukupuolellinen kasvatus: Voi ei apua, sinähän olet poika! Tässä sinulle autoja koska pojat leikkii autoilla.

Sukupuolineutraaliudessa on myös se, ettei sitä sukupuolta tarvitse MUILLE toitottaa. Jos joku tuntematon mummo kyselee kaupassa että onko lapsi tyttö vai poika, voi ihan hyvin kertoa, että se on lapsi. Miksi muiden kuuluu tietää lapsestani ylipäätään mitään yksityiskohtia? Eikö riitä esim että hän on lapseni ja joissakin tapauksissa nimi. Ihmisillä on aivan turhaan kauhea stressi lokeroida lapsia ja ahdistuvat jos eivät tiedä kumpaa sukupuolta joku toisen lapsi on.

Koko sukupuolineutraalin kasvatuksen pointti on juuri tuo: ei tehdä sukupuolesta numeroa, ei mainosteta sitä, ei kyseenalaisteta lasten toiveita ja leikkejä sukupuolistereotypioiden mukaan ja annetaan heidän olla lapsia. Jos lapsi sitten kertoo, että hei olen esim. tyttö, niin kiva juttu. Sukupuolia ei olla kieltämässä, vaan annetaan lapselle tilaa olla kuka haluaa ja kertoa siitä itse.

Tuota kyselyä olen aina ihmetellyt! Eikö voi vaan sanoa vaikka että voi kun suloinen lapsi? Oitääkö tuntemattomien lapsista alkaa tenttamaan, että kummat sukuelimet siellä housuista löytyy?😅 miksi ihmisiä ylipäätään kiinnostaa niin paljon mitä sukupuolta jonkun toisen lapsi on?

No jos se nyt on sille kysyjälle oleellista niin anna kysyä.

Miksi? Jos minulle on oleellista olla vastaamatta tuntemattomille lapsiani koskevista asioista, niin miksi minun _pitäisi_ vain, koska joku ihminen ahdistuu jos ei tiedä tuntemattoman lapseni sukupuolta? Hänen ongelmansahan se on, ei minun.

Usein sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolineutraalius sekoitetaan keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa. Miksei voi käyttää maalaisjärkeä tässäkin asiassa? Asian jatkuvalla esilletuomisella ja vouhkaamisella aiheutetaan jo lapsille epävarmuutta ja ahdistusta asiasta. Miksei ihminen voi käydä normaalia kehitystään vauvasta aikuiseksi lävitse ilman, että sitä kontrolloidan ja ilman että ahdistellaan kasvavaa persoonaa joihinkin neutraaleihin kaavoihin? Annettaisiin tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia ja jos tuntevat olevansa jotain muuta, annetaan olla . Liiallinen asiasta vouhkaaminen on haitallista lapsen ja nuoren kehitykselle.

Siis tuohan on kirjaimellisesti sitä, mitä halutaan sukupuolineutraalissa kasvatuksessa kitkeä - että sukupuolesta vouhkatsan ja tuodaan esille ja aiheutetaan lapsille epävarmuutta ja ahdistusta.

Luuletko tosissasi, että vanhemmat huutavat naama punaisena lapsilleen, että et saa sanoa oletko tyttö vai poika?! Itse asiassa näin käy usein juuri kun EI kasvateta sukupuolineutraaliksi. Poina haluaa pukeutua mekkoon ja leikkiä nukeilla? Sukupuoli neutraali kasvatus: antaa palaa. Sukupuolellinen kasvatus: Voi ei apua, sinähän olet poika! Tässä sinulle autoja koska pojat leikkii autoilla.

Sukupuolineutraaliudessa on myös se, ettei sitä sukupuolta tarvitse MUILLE toitottaa. Jos joku tuntematon mummo kyselee kaupassa että onko lapsi tyttö vai poika, voi ihan hyvin kertoa, että se on lapsi. Miksi muiden kuuluu tietää lapsestani ylipäätään mitään yksityiskohtia? Eikö riitä esim että hän on lapseni ja joissakin tapauksissa nimi. Ihmisillä on aivan turhaan kauhea stressi lokeroida lapsia ja ahdistuvat jos eivät tiedä kumpaa sukupuolta joku toisen lapsi on.

Koko sukupuolineutraalin kasvatuksen pointti on juuri tuo: ei tehdä sukupuolesta numeroa, ei mainosteta sitä, ei kyseenalaisteta lasten toiveita ja leikkejä sukupuolistereotypioiden mukaan ja annetaan heidän olla lapsia. Jos lapsi sitten kertoo, että hei olen esim. tyttö, niin kiva juttu. Sukupuolia ei olla kieltämässä, vaan annetaan lapselle tilaa olla kuka haluaa ja kertoa siitä itse.

Tässä just nykyään korostetaan ja tehdään numeroa sukupuolesta ja neutraaliudesta. Asiasta vouhotetaan joka suunnalta ja nuorille asetetaan paineita ja aiheutetaan epävarmuutta, kun tällaista asiaa pitää tietoisesti miettiä. Se ei ole neutraaliutta. Neutraaliutta on antaa lapsen elää nuoruutensa  ja kasvaa omaksi itsekseen sellaiseksi kuin on.  Luonnollisesti, ei ohjatun neutraaliuden rajoissa. Nykymeno on paljon tuhoisampaa kuin se, että tytöille ostettaisiin mekkoja ja pojille potkupallokenkiä. Aiheutetaan lapsille epävarmuutta ja pelkoa omasta sukupuolisuuntauksesta

Taitaa itse asiassa olla niin, että sinua ahdistaa lasten puolesta tämä asia. Ei sille lapselle näistä sukupuoliasioista vouhoteta ja puhuta. Mediassa ja yhteiskunnassa kylläkin, mutta esim alle 6v ei kyllä ahdistu siitä, että päiväkodin vanhempainillassa, Hesarissa tai vaikka neuvolassa tästä keskustellaan aikuistek kesken. Sinusta voi tuntua, että asiasta vouhotetaan, ehkä se saa sinut epämukavaksi, mutta eihän sukupuolineutraalinen kasvatus näy lapselle millään mulla tavalla kuin niin, että hän saa leikkiä millä haluaa, pukeutua miten haluaa ja ettei hänestä ehkä käytetä sanoja tyttö ja poika ennen kuin itse oppii puhumaan ja alkaa käyttää itsestään jompaa kumpaa. Hui kuinka ahdistavaa😅