Miltähän Jurassic Park on tuntunut nähdä elokuvissa 1993???

Upealta!

Meh, leffa tuntui lapselliselta.

Amerikkalaisilla on obsessio dinoihin. Oraalis-aggressiivinen eläin samoin kuin hai.

Katsoin sitä maihareissani pilottitakin alta, ikää 11 vuotta. Muistan kun kaverin kanssa oltiin ihan tärisemässä kun sen mutsi söi poppareita ja kyseli että ollaanko kunnossa.

En ole koskaan aiemmin enkä sen jälkeen tykännyt vastaavista leffoista, mutta tuo oli mun eka todella mieleenpainuvin leffa ja katsoin sen jo silloin lapsena useasti!

Vieläkin yksi mun lempparileffoja ja etenkin musiikit liikuttaa syvästi.

Vierailija kirjoitti:

Meh, leffa tuntui lapselliselta.

Harmi kun ei tehnyt kauhumaisempaa tästä niin kuin Tappajahaista.

Kyllä se mieleen on jäänyt. Olin 16 ja elokuvateatteri oli niin täynnä, että tarjolla oli enää ensimmäisen penkkirivin paikat minulle ja kaverilleni. Siinä tuntui todella siltä, että dinot rynniin päälle. Muutaman kerran säikähdin niin, että karjaisin ihan keuhkojen pohjasta. :D

Näin 1993 Jurassic Park elokuvan ennen ensi-iltaa, lehdistötilaisuudessa, ilmaiseksi.

Kaveri oli radiossa kesätöissä, saatiin sisäpiirin tietoa ja päästiin pummilla sisään, Bristoliin.

Olihan se sopivan ikäiselle ihan maaginen kokemus. Ysärin leffat muutenkin, mm. Terminator 2.

Jotenkin epäilen, etteivät elokuvat taida nykynuorille kolahtaa enää ollenkaan samalla tavalla. Audio-visuaalisesta ilotulituksesta on tullut niin arkipäiväistä.

Tuli juuri kuunneltua Jurassic Park äänikirjana ja mielenkiintoisena yksityiskohtana huomasin, että Hollywood oli taas tehnyt erikoisia muutoksia. Puiston katselmukseen osallistuva, sijoittajia edustava lakimies Gennaro on kirjassa käytännössä sankari laittaen henkensä peliin useamman kerran, kun elokuvassa Tyrannosaurus syö hänet yrittäessään raukkamaisesti piiloutua ulkovessaan. Ilmeisesti tämä palveli jotain suurempaa tarkoitusta ja Spielberg halusi kertoa suurelle yleisölle, että lakimiehet ovat itsekkäitä lieroja vaikka voissa paistaisi.

Samoin Hammond esitettiin elokuvassa todella sympaattisessa valossa verrattuna Crichtonin kirjaan.

Olin 13 kun kävin katsomassa, kyllähän se oli tajunnan räjäyttävää:) 

Olin 11-vuotias, ja kyllä se teki vaikutuksen! Tykkäsin dinoista jo ennen elokuvaa, ja elokuvan jälkeen vielä enemmän. Jurassic Parkista tuli itselleni yksi "elämäni leffoista", sillä rakastin tarinoita ja draamaa ja silloin ysärillä uudet tehosteet oli vielä oikeasti vaikuttuvia.

Elokuvissa oli tuolloin vielä ihanaa käydä!

Tuona iltana kaverini isä, joka oli vienyt meidät Jurassic Parkia katsomaan, pilaili liitulakuilla kesken elokuvan (teki liitulakuista torahampaat itselleen) niin, että meinattiin jännityksen takia tikahtua nauruun. Illan päätteeksi hän jätti minut normaalisti parkkiksella ja jatkoi matkaa. Mutta minua pelotti niin, että parkkipaikka tuntui kilometrin mittaiselta. Kaiken lisäksi meidän kerrostalossa oli hissi remontissa, ja juoksin neljänteen kerrokseen kuvitellen, että minulla on velociraptorit perässä :D

Vierailija kirjoitti:

Kukaan lukenut kirjaa? Onko se aikuisempi?

Elokuvahan on valitettavasti lastenelokuva Tappajahain rinnalla. On varmaan tullut niin kalliiksi tehdä että varmistettu näin kunnon tuotot, kun kaikki pääsi katsomaan.

Luin kirjan vasta viime kesänä. Vähän enemmän henkilöitä ja tapahtumia ennen saarelle menoa. 

Näin sen 10-vuotiaana elokuvateatterissa, ei ole jättänyt minkäänlaista muistikuvaa.

Isot dinosaurukset alussa olivat ihan jänniä, ei nyt mitään tajuntaa räjäyttäviä. Niiden dinosauruskuvien takia sinne tuli mentyä, kun niitä hehkutettiin joka paikassa.

Juoni oli lapsellinen. Myöskään ei yhtään. Kiinnostanut katsella juoksentelua dinoja pakoon ja ihmisten ym. rouskuttamista. Elokuva oli aikuiselle liian pölhö, lapselle taas olisi ollut liian väkivaltainen. En tiedä, kenelle suunnattu sitten.

Nykyisinhän noita animoituja dinoja on vähän joka telkkariohjelmassa.Lisäksi kuvia kaikissa tavaroissa. Ei ennen ollut sellaista kiinnostusta niihin. Ehkä se sitten alkoi tästä elokuvasta, en tiedä.

Teininä kasarilla ja ysärilläkin käytiin paljon elokuvissa. Liput olivat edullisia, eikä telkkarista tullut paljon uudempia filmejä. Toki eivät ne kaikki filmit mitään hyviä olleet. "Paluu tulevaisuuteen" oli hauska kakarana, eikä siinä kuollut kukaan.