Lue keskustelun säännöt.
Miehen äiti arvostelee lasta- Olen todella loukkaantunut
03.06.2022 |
Saimme mieheni kanssa kuulla, että äitinsä arvostelee lastamme meidän selän takana. Arvostelu on kuulema ollut aika rumaa ja tapahtunut aika usein.
Meitä loukkaa miehen äidin käytös ja olin suoraa sanoen järkyttynyt tuosta.
Asiasta on puhuttu miehen äidin kanssa, mutta hän ei näe toiminnassaan mitään väärää.
Onko muita, jotka ovat kokeneet tällaista?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ollut vähän samaa ongelmaa. Lapsi ei kuulemma "osaa käyttäytyä ruokapöydässä", kun anopin mielestä ruokapöydässä ei saisi pelata puhelimella. Ei ole käynyt nyt anoppilassa pariin vuoteen.
Anoppi on oikeassa,ruokapöydässä EI pelata vaan syödään.
Anoppi ei päätä siitä.
Anoppilassa päättää anoppi,se on hänen kotinsa ja hänen sääntönsä. Omassa kodissaan pelatkoon jos on niin typerät vanhemmat etteivät kiellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jollain on taipumus haukkua esim. lasta seläntakana niin todennäköisesti haukkuu muitakin ihmisiä. Kannattaa sanoa, että hänellä ei ole mitään oikeutta haukkua, ja jos on jotain sanomista niin sanoo suoraan lapsen vanhemmille, ei lapselle. Tai miltä hänestä tuntuis jos häntä haukuttaisiin seläntakana, näkisikö siinä mitään väärää.
Surin, kun miehen ja minun välit anoppiin meni poikki. Enpä sure enää, kiitos vauvapalstan. Meille on vauva vasta tulossa, joten on alusta asti suojassa anopilta. Jos se on hirviö minulle, miksei olisi lapsellekin?
Kannattaa sanoa anopille, että jos hän ei näe mitään väärää haukkumisessaan, niin hän ei varmasti näe mitään väärää siinäkään, että häntä aletaan haukkua seläntakana. Jos näkee siinä jotain väärää niin onpa epäreilu ihminen kun ei salli itseään kohdeltavan niin kuin itse kohtelee muita.
En usko yhdenkään mummon pahansupvasti arvostelevan lasta. Eiköhän ole vaan äitien anoppivihaa?
Ja onko vähän niin että lapsen pitäisi aina olla se paras ja hänen juttunsa, oli se nyt soitto, piirtäminen, urheilu se ainoa oikea puheenaihe kehuen. Lasta ei uskalleta opastaa eikä kieltää ees pöytätavoissa.
Mun tytär oli aina mielissään kun miehen sukulaiset kehui hänen tulleen heidän sukuunsa ulkonäöltään ja napakalta luonteeltaan. En ottanut sitä loukkaukseksi mutta täällä ei näytä isillä ja isien suvuilla olevan mitään arvoa? Ei se ollut minulta pois mitenkään.
Kaikki lapset eivät voi olla parhaita kaikessa eikä tarvitse. Se on iso taakka lapselle jos vanhemmat sitä odottavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu osa äideistä ov vielä kovin lapsellisia. Minulla menee miniöitten kanssa hyvin kun olemme muodollisen kohteliaita ja hyvätapaisia keskenämme. On fiksut miniät. Lastenlasten kanssa tulemme toimeen, meillä on hyvä keskinäinen huumori teininkin kanssa. Hän kiusottelee minua eräistä asioista, itse yritän varoa kyllä ja pitää kannustuslinjalla hänen urheilunsa suhteen.
Tuollaisille anopeille raketti persuksiin ja maata kiertävälle radalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi lastensa perheiden kanssa ei tarvitse olla tekemisissä, aina voi keksiä jonkun tekosyyn, miksi ei sovi vierailut tai miksi ei voi tulla kylään. Kukaan ei puhu selän takana, kun ei olla tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ollut vähän samaa ongelmaa. Lapsi ei kuulemma "osaa käyttäytyä ruokapöydässä", kun anopin mielestä ruokapöydässä ei saisi pelata puhelimella. Ei ole käynyt nyt anoppilassa pariin vuoteen.
No, anoppi on ihan oikeassa! Miksei vanhemmat opeta lapsilleen käytöstapoja? Minunkaan lapset tai lapsenlapset ei käytä puhelinta ruokapöydässä. Kuuluu hyviin tapoihin. Sinähän moukka olet!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko yhdenkään mummon pahansupvasti arvostelevan lasta. Eiköhän ole vaan äitien anoppivihaa?
Ja onko vähän niin että lapsen pitäisi aina olla se paras ja hänen juttunsa, oli se nyt soitto, piirtäminen, urheilu se ainoa oikea puheenaihe kehuen. Lasta ei uskalleta opastaa eikä kieltää ees pöytätavoissa.
Mun tytär oli aina mielissään kun miehen sukulaiset kehui hänen tulleen heidän sukuunsa ulkonäöltään ja napakalta luonteeltaan. En ottanut sitä loukkaukseksi mutta täällä ei näytä isillä ja isien suvuilla olevan mitään arvoa? Ei se ollut minulta pois mitenkään.
Kaikki lapset eivät voi olla parhaita kaikessa eikä tarvitse. Se on iso taakka lapselle jos vanhemmat sitä odottavat.
Eihän tässä ole kyse siitä, että pitäisi olla paras jossain. Miksi ylipäätänsä täytyy vertailla lapsia toisiin? Lähtökohtaisesti arvostelulla on melkein aina negatiivinen merkitys se, keneen negatiivinen arvostelu kohdistuu ja varsinkin, jos se on jatkuvaa.
En usko, että kukaan kokee asian niin, että pitäisi olla paras. Vertailua on myös monenlaista. Silloin, kun se kohdistuu asioihin, mulle ei mitään itse voi, niin minusta on aihetta loukkaantua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko yhdenkään mummon pahansupvasti arvostelevan lasta. Eiköhän ole vaan äitien anoppivihaa?
Ja onko vähän niin että lapsen pitäisi aina olla se paras ja hänen juttunsa, oli se nyt soitto, piirtäminen, urheilu se ainoa oikea puheenaihe kehuen. Lasta ei uskalleta opastaa eikä kieltää ees pöytätavoissa.
Mun tytär oli aina mielissään kun miehen sukulaiset kehui hänen tulleen heidän sukuunsa ulkonäöltään ja napakalta luonteeltaan. En ottanut sitä loukkaukseksi mutta täällä ei näytä isillä ja isien suvuilla olevan mitään arvoa? Ei se ollut minulta pois mitenkään.
Kaikki lapset eivät voi olla parhaita kaikessa eikä tarvitse. Se on iso taakka lapselle jos vanhemmat sitä odottavat.Eihän tässä ole kyse siitä, että pitäisi olla paras jossain. Miksi ylipäätänsä täytyy vertailla lapsia toisiin? Lähtökohtaisesti arvostelulla on melkein aina negatiivinen merkitys se, keneen negatiivinen arvostelu kohdistuu ja varsinkin, jos se on jatkuvaa.
En usko, että kukaan kokee asian niin, että pitäisi olla paras. Vertailua on myös monenlaista. Silloin, kun se kohdistuu asioihin, mulle ei mitään itse voi, niin minusta on aihetta loukkaantua.
Kysytääs näinpäin, pitäisikö minun raivota kun lapsenlapset ylpeilevät sillä että ovat minua pitempiä ( varhaisteinit) ja naureskevat kumaruuttani ja keppejäni. Tietysti olen aikuinen, asia mille en voi mitään muyta huumorilla pystyn suhtautumaan asiaan. En koskaan ole ajatellut loukkaavani heitä jos jotain sanon, oletpa kasvanut, pitäiskö isäs vähän lyhentää tukkaa silmiltäsi tms. He osaavat kyllä kivahtaa itse jos siltä tuntuu. Ei kai nyt äitinsäkään ees loukkaannu siitä. Tai ihmettelen, eikö se jalkkis ollutkaan kivaa kun lopetit tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko yhdenkään mummon pahansupvasti arvostelevan lasta. Eiköhän ole vaan äitien anoppivihaa?
Ja onko vähän niin että lapsen pitäisi aina olla se paras ja hänen juttunsa, oli se nyt soitto, piirtäminen, urheilu se ainoa oikea puheenaihe kehuen. Lasta ei uskalleta opastaa eikä kieltää ees pöytätavoissa.
Mun tytär oli aina mielissään kun miehen sukulaiset kehui hänen tulleen heidän sukuunsa ulkonäöltään ja napakalta luonteeltaan. En ottanut sitä loukkaukseksi mutta täällä ei näytä isillä ja isien suvuilla olevan mitään arvoa? Ei se ollut minulta pois mitenkään.
Kaikki lapset eivät voi olla parhaita kaikessa eikä tarvitse. Se on iso taakka lapselle jos vanhemmat sitä odottavat.Eihän tässä ole kyse siitä, että pitäisi olla paras jossain. Miksi ylipäätänsä täytyy vertailla lapsia toisiin? Lähtökohtaisesti arvostelulla on melkein aina negatiivinen merkitys se, keneen negatiivinen arvostelu kohdistuu ja varsinkin, jos se on jatkuvaa.
En usko, että kukaan kokee asian niin, että pitäisi olla paras. Vertailua on myös monenlaista. Silloin, kun se kohdistuu asioihin, mulle ei mitään itse voi, niin minusta on aihetta loukkaantua.Kysytääs näinpäin, pitäisikö minun raivota kun lapsenlapset ylpeilevät sillä että ovat minua pitempiä ( varhaisteinit) ja naureskevat kumaruuttani ja keppejäni. Tietysti olen aikuinen, asia mille en voi mitään muyta huumorilla pystyn suhtautumaan asiaan. En koskaan ole ajatellut loukkaavani heitä jos jotain sanon, oletpa kasvanut, pitäiskö isäs vähän lyhentää tukkaa silmiltäsi tms. He osaavat kyllä kivahtaa itse jos siltä tuntuu. Ei kai nyt äitinsäkään ees loukkaannu siitä. Tai ihmettelen, eikö se jalkkis ollutkaan kivaa kun lopetit tms.
arvostelua on monenlaista. En jaksa uskoa, että kyse on noin pienistä jutuista kuten hiusten pituus tai vaatteiden väri joku jaksaisi loukkaantua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko yhdenkään mummon pahansupvasti arvostelevan lasta. Eiköhän ole vaan äitien anoppivihaa?
Ja onko vähän niin että lapsen pitäisi aina olla se paras ja hänen juttunsa, oli se nyt soitto, piirtäminen, urheilu se ainoa oikea puheenaihe kehuen. Lasta ei uskalleta opastaa eikä kieltää ees pöytätavoissa.
Mun tytär oli aina mielissään kun miehen sukulaiset kehui hänen tulleen heidän sukuunsa ulkonäöltään ja napakalta luonteeltaan. En ottanut sitä loukkaukseksi mutta täällä ei näytä isillä ja isien suvuilla olevan mitään arvoa? Ei se ollut minulta pois mitenkään.
Kaikki lapset eivät voi olla parhaita kaikessa eikä tarvitse. Se on iso taakka lapselle jos vanhemmat sitä odottavat.Eihän tässä ole kyse siitä, että pitäisi olla paras jossain. Miksi ylipäätänsä täytyy vertailla lapsia toisiin? Lähtökohtaisesti arvostelulla on melkein aina negatiivinen merkitys se, keneen negatiivinen arvostelu kohdistuu ja varsinkin, jos se on jatkuvaa.
En usko, että kukaan kokee asian niin, että pitäisi olla paras. Vertailua on myös monenlaista. Silloin, kun se kohdistuu asioihin, mulle ei mitään itse voi, niin minusta on aihetta loukkaantua.Kysytääs näinpäin, pitäisikö minun raivota kun lapsenlapset ylpeilevät sillä että ovat minua pitempiä ( varhaisteinit) ja naureskevat kumaruuttani ja keppejäni. Tietysti olen aikuinen, asia mille en voi mitään muyta huumorilla pystyn suhtautumaan asiaan. En koskaan ole ajatellut loukkaavani heitä jos jotain sanon, oletpa kasvanut, pitäiskö isäs vähän lyhentää tukkaa silmiltäsi tms. He osaavat kyllä kivahtaa itse jos siltä tuntuu. Ei kai nyt äitinsäkään ees loukkaannu siitä. Tai ihmettelen, eikö se jalkkis ollutkaan kivaa kun lopetit tms.
arvostelua on monenlaista. En jaksa uskoa, että kyse on noin pienistä jutuista kuten hiusten pituus tai vaatteiden väri joku jaksaisi loukkaantua.
Aika pieniä asioita äidit on kertoneet tässä keskustelussa, maininnasta että on miniän/ vävyn sukuun ulkonäöllisesti, ruokatavoista, jostain kun mummo intoutunut kertomaan jonkun muun lapsen harrastuksesta tai menestymisestä jossain asiassa. Kovin on äidit herkillä, ylisuojelevaisuutta. Ikäänkuin lapset koulussa ei tapaisi erilaisia lapsia .
Läpinäkyvä tarkoituksesi oli haukkua anoppia. Lapsi joutuu koulussanin kestämään suunsoittoa, ei lapsi mene rikki jos vaikka ihmetelöään puhelimen käyttöä tai huomauletaan että oot enemmän äitis sukuun tullut ulkonäöltä tai mummon naapurin jere oli jslkkisleirillä.