Ministeri Linden vähättelee nuorten mielenterveysongelmia törkeästi

Lindenin kannattaisi vierailla välillä tällä av-palstalla, niin huomaisi miten paljon mielenterveysongelmia esiintyy. Kyllä silmät aukeaisivat.

Se on vain hyvä, että psykiatriaa ajetaan alas. Ei sillä ole tarkoituskaan ketään parantaa.

Stay home, save lives. Vai miten se nyt meni...

Jos se vertaa itseensä...

Suurin osa nuorten lievistä mt-ongelmista hoituisi sillä, että somettaisivat/pelaisivat/töllöttäisivät vähemmän ja ulkoilisivat ja nukkuisuvat enemmän. Siihen päälle järkevää ruokaa säännöllisesti niin kas, eipä ahista ja masenna enää niin paljon.

Mutta eipä tätä saa sanoa ääneen, kun ne nuoret on niin herkkiä ja niitä pitää ymmärtää. Mitään vastuuta omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan niiltä ei voi vaatia.

Psykoterapeutit ovat eläköitymässä kymmenen vuoden sisällä. Mistä alalle jatkajia?

Psykiatri ei ole mitenkään suosittu erikoistuminen kun sillä ei tahkoa rahaa eikä voi saada mainetta anonymiteetin säilyttämisen vuoksi. On helpompaa ja halutumpaa olla ortopedi, joka leikkaa kalliin jalkapalloilijan tai jääkiekkoilijan jalan.

Ei vähättele, ei varsinkaan törkeästi. Mutta roskalehtien toimittajat innostuivat, kun Lindén vastasi eduskuntakysymykseen hyvin kliinisesti, ei purskahtanut heti itkuun opiskelijaparkojen takia.

Vierailija kirjoitti:

Psykoterapeutit ovat eläköitymässä kymmenen vuoden sisällä. Mistä alalle jatkajia?

Psykiatri ei ole mitenkään suosittu erikoistuminen kun sillä ei tahkoa rahaa eikä voi saada mainetta anonymiteetin säilyttämisen vuoksi. On helpompaa ja halutumpaa olla ortopedi, joka leikkaa kalliin jalkapalloilijan tai jääkiekkoilijan jalan.

Normaalielämään kuuluvia vaikeuksia ja kriisejä on turha ruveta medikalisoimaan. Turha medikalisointi vie mahdollisuuden päästä hoitoon niiltä, jotka siitä hoidosta hyötyy (psykoosipotilaat esim). Miten suomalaiset aikoo selvitä ilman terapeutteja tulevasta inflaatiokriisistä ja elintason tippumisesta tai vielä pahemmista kandallisista kriiseistä?

Vierailija kirjoitti:

Se on vain hyvä, että psykiatriaa ajetaan alas. Ei sillä ole tarkoituskaan ketään parantaa.

Mitäpä väliä, kun ei koske itseäsi?

Ei kannattaisi luulla itseään niin voittamattomaksi ja vahvaksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on vain hyvä, että psykiatriaa ajetaan alas. Ei sillä ole tarkoituskaan ketään parantaa.

Mitäpä väliä, kun ei koske itseäsi?

Ei kannattaisi luulla itseään niin voittamattomaksi ja vahvaksi...

On omakohtaista kokemusta psykiatrisesta hoidosta. Eikä positiivista.

Ennaltaehkäisy on tärkeää.

Näin jälkikäteen ajateltuna on uskomatonta, että kun sairastuin 16 vuotiaana vakavasti harvinaiseen sairauteen joka vaatii jatkuvaa tarkkaa hoitoa loppuelämäni ajan, minulle ei tarjottu automaattisesti minkäänlaista kriisiapua. Olisiko minun pitänyt ymmärtää itse sen ikäisenä alkaa vaatimaan apua siinä vaiheessa, kun olin vielä pahasti shokissa tapahtumista?

Puolen vuoden päästä mielenterveyteni alkoi oirelemaan niin pahasti, etten voinut käydä enää koulua normaalisti. Ratkaisu ympäristöltä oli syyllistää, vaikka oli ollut ennen sairastumistani ahkera koulunkävijä.

Apua sain muutaman vuoden päästä kun en kyennyt pitämään enää huolta itsestäni, sain jatkuvia itkukohtauksia ja lopetin lääkitykseni ottamisen, minkä vuoksi jouduin sairaalaan vuodeosastolle muutamaan otteeseen. Saamani apu sisälsi muutaman keskustelun jonkun nuorisotyöntekijän, sekä koulukuraattorin kanssa. (Mukavia ihmisiä jotka tarkoittivat hyvää, mutta tässä vaiheessa olisin ehdottomasti tarvinnut apua vähintään psykoterapeutilta.)

Kymmenen vuoden päästä olen edelleen työkyvytön vaikeiden mt ongelmien vuoksi, siinä missä ennen sairastumista suoriuduin koulusta ja tein koulun jälkeen töitä lehtien jakajana. En voi olla ajattelematta jälkikäteen, että kaikelta tältä olisi säästytty jos olisin saanut ennaltaehkäisesevästi heti apua järkyttävän elämää muuttavan tapahtuman jälkeen.

Minua voi olla liian myöhäistä auttaa, mutta kannatan ehdottomasti sitä, että nuorille tarjottaisiin parempia mt palveluita ja kriiseissä (esimerkiksi kuolema perheessä, sairastuminen, vanhempien ero) olisi itsestäänselvää, että nuori tai lapsi lähetetään oikean ammattilaisen puheille ilman, että vanhempien tai nuoren on itse taisteltava avun saamiseksi kriisin keskellä.

Harvemmin apua tyrkytetään. Sehän maksaa rahaa ja vieras ihminen, hyvä vaan jos se epäonnistuu elämässä.

Nuorten naisten kannattaisi kasvattaa paksumpi nahka ja alkaa sietämään epämukavuuksia niin ei tarvitse joka mielen pahoittamisesta masentua ja vaatia yhteiskuntaa maksamaan tarvittava terapia tai sitten alkaa itse maksamaan se kokonaan itse

voiko joku kertoa mitä nää "av" ja "ap" lyhenteet tarkottaa. Anteeksi ohi aiheesta mutta kumminkin.

Kurpalla kuuppa jumissa.

On omakohtaista kokemusta psykiatrisesta hoidosta. Eikä positiivista.[/quote]

Olen pahoillani, jos kokemuksesi on tämä.

Ja uskon, että niitä on myös muilla.

On silti myös ihmisiä, jotka ovat saaneet hoidosta apua ja sekin pitää huomioida.

Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen.

Saa kyllä hyvin raihannaisena tehdä edelleen töitä iäkkäänäkin kun sitten valitat päätä saikkua putoaa heti ja hiukan takana myös työn välttely.

Vierailija kirjoitti:

Nuorten naisten kannattaisi kasvattaa paksumpi nahka ja alkaa sietämään epämukavuuksia niin ei tarvitse joka mielen pahoittamisesta masentua ja vaatia yhteiskuntaa maksamaan tarvittava terapia tai sitten alkaa itse maksamaan se kokonaan itse

Ja tällaiset "kommentit" sekä ennakkoluulot ne vasta "auttavatkin"!

Katso itseäsi peiliin ja kasvata myötätunto!!

Ja paskat..  Ministerin vastaus oli tosi hyvä ja asiallinen, nykyisin ihmiset ei ole mihinkään tyytyväisiä ja sen parantamiseen ei auta määrärahat yms.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa nuorten lievistä mt-ongelmista hoituisi sillä, että somettaisivat/pelaisivat/töllöttäisivät vähemmän ja ulkoilisivat ja nukkuisuvat enemmän. Siihen päälle järkevää ruokaa säännöllisesti niin kas, eipä ahista ja masenna enää niin paljon.

Mutta eipä tätä saa sanoa ääneen, kun ne nuoret on niin herkkiä ja niitä pitää ymmärtää. Mitään vastuuta omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan niiltä ei voi vaatia.

Tälle ensimmäiselle kappaleelle yläpeukku, toiselle alapeukku.