Miksi ihmiset käyvät muistohaudoilla?
Kommentit (14)
Millä muistohaudoilla?
Omaisten haudoillako, vai millä muistohaudoilla.
Omaisten haudoilla käyminen on a) surutyötä, b) hyvien tapojen noudattamista.
Lohduttava paikka muistella ja saada yhteys ajatusten kautta henkilöön tai asiaan, jota on rakastanut ja kunnioittanut.
On olemassa ihmisiä, joilla on henkisiä arvoja ja joille tällaiset muistohaudat ovat symbolisia ja arvokkaita paikkoja.
Toki muuallakin voi muistella ja kunnioittaa, mutta monelle on luontevaa löytää yhteys tällaisilla paikoilla.
Kun ihminen tai kansa on jotain arvokasta menettänyt, on usein luonnollinen tarve pystyttää menetykselle merkki. Haudat, patsaat ym. kuuluvat useimpien kulttuurien tapoihin.
Ehkä ymmärrät joskus.
Se, se vasta karmivaa olisi, jos kuollut heitettäisiin kuin roska kuoppaan ja se olis siinä.
Kyllä jokaisella ihmisen elämällä on arvo ollut, joten muistaminen kuoleman jälkeen on ok.
Nykynuorilla ei ole mitään tapoja. Ei niin minkäänlaisia käytöstapoja!
Muistelu. Asiat asettuu yätkeysjärjestykseen. Vien vaatimattoman orvokin kaikille kuudelle, jotka olivat minullekin hyviä.
Muistelen ihmisiä jotka ovat joskus eläneet ja joita ei muuten aina muistaisi jollei lukisi nimiä kivistä , pienellä paikkakunnalla tunnetaan kaikki , elävät ja kuolleet.
Maailmassa on paljon asioita jotka ei pyöri MINUN navan ympärillä.
Muistelen kyllä edesmenneitä rakkaita muutoinkin aika usein, mutta käyn myös haudoilla aina kun siihen on mahdollisuus (asun eri paikkakunnalla). On kunnia-asia huolehtia, että esim. äidin haudalla on kauniit kukat ja talvisin kynttilä palamassa mahdollisimman usein. Siinä ei ole mitään karmivaa, vaan se on kaunis tapa osoittaa, että minulla oli ihana äiti, jonka muistoa edelleen haluan kunnioittaa näillä pienillä teoilla. Sitä paitsi, monet hautausmaat ovat tosi kauniita ja rauhallisia paikkoja, joista vanhimmilla on monesti aika mielenkiintoista paikallishistoriaakin tutustuttavana, jos sellainen kiinnostaa. Siellä voi siis käydä ihan vain rauhoittumassa ja vaikka pienellä kävelyllä.
Kävin juuri pitkästä aikaa hautausmaalla. Vaikka en kuulu kirkkoon, niin useimmat vanhemmista sukulaisistani kuuluvat ja koska he eivät enää jaksa käydä haudoilla, olen tavannut käydä siellä siistimässä ympäristöä/ viemässä kukkia esim. isovanhempieni puolesta isäni haudalle.
Hautausmaa on myös ympäristönä rauhoittava. Siellä on mukava vaikka meditoida. Kukaan ei tule häiritsemään omissa ajatuksissaan liikuskelevaa ihmistä, korkeintaan muutama oravanpoikanen. Usein jopa lähimetsäni lenkkipolut ovat täynnä muita ihmisiä, joten hautausmaa on yksi niistä harvoista paikoista, jossa saa ihan OIKEASTI olla rauhassa.
Minusta on lohduttavaa käydä myös 1930-luvulla kuolleiden esivanhempien haudalla ja miettiä sitä pientä yhteyttä sukupolvien yli.
Vierailija kirjoitti:
Millä muistohaudoilla?
Omaisten haudoillako, vai millä muistohaudoilla.
Omaisten haudoilla käyminen on a) surutyötä, b) hyvien tapojen noudattamista.
Imiset jotka eivät käy haudoilla eivät ole viellä menettänet tärkeitä ihmisiä elämästä ja pelkäävät kuolemaa,kuin hautausmaita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä muistohaudoilla?
Omaisten haudoillako, vai millä muistohaudoilla.
Omaisten haudoilla käyminen on a) surutyötä, b) hyvien tapojen noudattamista.
Imiset jotka eivät käy haudoilla eivät ole viellä menettänet tärkeitä ihmisiä elämästä ja pelkäävät kuolemaa,kuin hautausmaita!
Olen menettänyt kaikki isovanhempani, isäni, ja oman poikani, enkä silti käy haudoilla. Ne ei merkitse minulle mitään.
Tunneside, kunnioitus, hetken rauhoittuminen ja muistaminen.