Lue keskustelun säännöt.
Mitkä oli sun haaveammatit lapsena? Munn oli hävittäjälentäjä tai karhuryhmä.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Hammaslääkäri, rallikuski, lentäjä, Kirka.
Ihana haaveammatti toi Kirka
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laulaja ja eläinlääkäri. En kyllä ymmärrä miksi haaveilin laulajuudesta, olen aina ollut ujo ja hiljainen enkä osaa vähääkään laulaa :D eläinlääkäriydestäkin oli melko ruusuiset kuvitelmat.
Kansakouluikäisenä halusin maatalon emännäksi. Teininä sitten puusepäksi tai taideteosten restauroijaksi. Vanhemmat kauhistuivat, ettei tyttöjen ammatti ole puuseppä ja taide on turhaa, ei sillä tienaa oli tuomio vanhemmilta. Ulkomaille lähdin ja omin varoin kouluttauduin työn ohella alalle politiikka ja yhteiskunta. Harrastukseksi kuitenkin jäivät puutyöt ja restauroinnit kun maatalon emännyydestäkään ei tullut mitään, näet ei löytynyt sopivaa jussia.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen taisi olla mediatutkia. En tosin tuota nimikettä silloin tiennyt, mutta kyllä ne hommat, joita ajattelin tuollaiseen viittasivat. Teininä sen ajan hittisarjojen analysointi, fanfiction jne. kiinnosti koulua enemmän ja koulu kärsi tästä ns. harrastuksestani. Turun yliopistossa olisi jopa voinut opiskella tätä. Urani olen luonut työttömänä tradenomina.
EIkös noita tutkintoja voisi jotenkin integroida keskenään kun eletään sirpaloituneessa kulttuurissa jossa tarvitaan rajatylittävää osaamiista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen taisi olla mediatutkia. En tosin tuota nimikettä silloin tiennyt, mutta kyllä ne hommat, joita ajattelin tuollaiseen viittasivat. Teininä sen ajan hittisarjojen analysointi, fanfiction jne. kiinnosti koulua enemmän ja koulu kärsi tästä ns. harrastuksestani. Turun yliopistossa olisi jopa voinut opiskella tätä. Urani olen luonut työttömänä tradenomina.
EIkös noita tutkintoja voisi jotenkin integroida keskenään kun eletään sirpaloituneessa kulttuurissa jossa tarvitaan rajatylittävää osaamiista?
ELi käytännössä tuottaa sisälltöä ja käsitys siitä miten se markkinoidaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen taisi olla mediatutkia. En tosin tuota nimikettä silloin tiennyt, mutta kyllä ne hommat, joita ajattelin tuollaiseen viittasivat. Teininä sen ajan hittisarjojen analysointi, fanfiction jne. kiinnosti koulua enemmän ja koulu kärsi tästä ns. harrastuksestani. Turun yliopistossa olisi jopa voinut opiskella tätä. Urani olen luonut työttömänä tradenomina.
EIkös noita tutkintoja voisi jotenkin integroida keskenään kun eletään sirpaloituneessa kulttuurissa jossa tarvitaan rajatylittävää osaamiista?
ELi käytännössä tuottaa sisälltöä ja käsitys siitä miten se markkinoidaan.
Siinä tulee esim vastaan sellaisia haasteita täytyy ottaa kohderyhmä haltuuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hah, mä halusin myös hävittäjälentäjäksi (joo, Top Gun oli lempielokuvani, ehkä on vieläkin). Ja kun tajusin, ettei se rillipäälle onnistu, niin sitten ajattelin, että lennonjohtajaksi. Sinne joskus hainkin, mutta en päässyt. Ja sitten myöhemmin tajusinkin pelkääväni lentämistä, joten ihan hyvä niin. :D
Kirjakaupan myyjä ja ulkomaan kirjeenvaihtaja. Olin kova lukemaan ja tykkäsin myös kirjoittaa kirjeitä. Ilmeisesti kuvittelin, että kirjeenvaihtajat vain kirjoittelevat kirjeitä päivät pitkät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kampaaja. Lapsena äiti vei minut kivijalkaostarin kampaamoon leikkauttamaan hiukset ja mielestäni siellä oli niin ylellistä. Tuoksui hyvälle ja kaikki olivat tyylikkäitä.
Lapsen mieleen jäi kampaajasta erittäin ylellinen ja luksusmainen mielikuva. Halusin kampaajaksi.
PS. Minusta tuli vain tavallinen, harmaa kirjanpitäjä. Tästä hommasta on glamouri kaukana. Nyyh!
mulla sama ilmiö nyt aikuisena kun käyn pankissa. kaikki ihmiset niin tyylikkäitä ja sivistyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hammaslääkäri, rallikuski, lentäjä, Kirka.
nyt olis saumaa menestyä kun Kirkaa ei ole enää.
Pitää varmaan treenata.
Tää yö nyt ollaan vaan ja hengaillaAaAaAn,
ei mennä nukkumaAaAaAaAaAan!
se on se hetki mikä lyö ja viime hetki!
Taidemaalari, kampaaja ja merimies oli varhaisimmat, jotka muistan. Alakouluiästä asti se oli sitten monta vuotta opettaja. Ei toteutunut mikään noista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus 4-5-vuotiaana 50-luvulla olin sanonut, että isona minusta tulee ylioppilas ja suurompelija. Itse en tuota muista, mutta kyllähän siitä aina muistuteltiin. Yksi naapurin tyttö oli päässyt ylioppilaaksi ja siihen aikaan oli tavallista käyttää lakkia kesällä. Hän oli niin hieno, valkoinen lakki ja tummansininen kävelypuku sekä korkokengät. Toinen esikuva oli paljon lähempänä: äitini oli ompelija, erittäin taitava asiakkaiden mielestä. Mistä se etutavu suur- tuli, on täysin hämärän peitossa. Koska olin - ja olen - innokas lukija, haaveilin teininä, että minusta tulisi kirjastonhoitaja.
Ei tullut kirjastonhoitajaa. Sen verran materialisti olen, että halusin parempipalkkaisen työn. Ylioppilas tuli ja myöhemmin sitten maisterikin. Ammattiompelijaa ei tullut, mutta kaikenlaiset käsityöt ovat olleet rakkaita harrastuksia varhaislapsuudesta asti. Varsinkin siinä vaiheessa, kun iso asuntolaina painoi päälle 90-luvulla yli 10 %:n korkoineen, ompelin kaikki vaatteeni itse takkeja myöten. Ja vaikka itse sanonkin, niin ne eivät hävenneet kaupasta ostettujen rinnalla. Kädentaidot ovat kulkeneet suvussamme useamman sukupolven ajan, ja olen ylpeä voidessani todeta, että minäkin kuulun siihen ketjuun, tosin viimeisenä, lapsia en koskaan saanut eivätkä pari serkkuakaan ole käsityöihmisiä
OT Suku olisi halunnut minun opiskelevan sairaanhoitajaksi, minulle jopa tilattiin halupaperitkin, mutta minulla ei ole hoivaviettiä, joten en hakenut alalle enkä kadu.
Bussikuski
Minusta tulikin juoppo maalari
Lentoemäntä tai presidentti. Ja tämä oli siis 70-luvulla.
Taidemaalasi.Teininä Laki nainen, viimeinen moderimin tanssi opiskelija, kuin muut tanssin muodot,Rahaa ei mihinkään..............
Naapurin narsistit vanhemmat yrittivät koko nuoruuteni ajan onkia minun haaveammattiani. Heitä oli muitakin siinä jengissä. Sitten he pakottivat lapsensa opiskelemaan sitä samaa, jos lipsautin! Yhdelle tein kai palveluksen, kun väitin veljeni haaveeksi jotain hölynpölyä. Vaihdoin viime hetkellä opintojeni sisältöä hieman. Pitää muuttaa maasta näiden sekopäiden takia, koko elämä tätä samaa p skaa näiden v tun hullujen takia. Onneksi sain koulutuksen kasaan.