Suomen kansallislaulun tulisi olla Finlandia eikä Maammelaulu
Noloa kun Virolla on sama! Kuinka se on edes mahdollista.
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
"Sun kukoitukses kuorestaan kerrankin puhkeaa.
Viel lempemme saa nousemaan
sun toivos riemus loistossaan.
Ja kerran laulu synnyinmaan
korkeimman kaiun saa."
Eli tuossa runoillaan että joskus synnyinmaa saa korkeimman kaiun, eipä ole saanut vielä.
Kenen runo tuo on? Runebergin?
Suomen valtiota ei ole ollut edes olemassa. Joten väärä on runokin ajatellen kansallislaulua. Metsään meni.
Ilmankos tuo ei ole koskaan sykähdyttänyt.
Maamme -laulun viimeinen säkeistö on hieno. Siinähän peitellysti kuvataan kuinka Suomi on vielä nuppu, joka myöhemmin aukeaa itsenäisyyteen ja silloin vasta "laulu synnyinmaan korkeimman kaiun saa".
Alkuperäisessä Runbergin runossa (joita ei yleensä lauleta) on myös rankkaa tekstiä, hienosti kirjoitettuna. Esim. tämä värssy:
Vem täljde väl de striders tal,
som detta folk bestod,
då kriget röt från dal till dal,
då frosten kom med hungerns kval,
vem mätte allt dess spillda blod
och allt dess tålamod?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maamme laulu on mahtipontisempi, eikä niin surumielinen.
Ai tarkoitatko mahtipontisuudella vähän sellaista neuvostoliitto-meininkiä?
Oi suuri ja mahtava neuvostoliitto on kaikista mahtipontisin ja herättää lähinnä absurdia huumoria sanotuksen takia. Sävellys (vaikkakin hyvä) on varmaan kaikkein mahtipontisin maailman kansallislauluista.
Länsimaalaisten kansallislaulut ovat hillitympiä ja juhlallisempia. Isänmaa on länsimaalaiselle pyhä asia. Emme ole ryöstämässä muilta kansoilta isänmaata väkivaltaisilla aatteilla kuten itänaapuri.
Hupaisaa mutuilua.
Oletko kuullut länsimaiden kuten Yhdistyneitten kuningaskuntien ja Ranskan tasavallan kansallislauluja?
Ilmeisesti et.
UK:n kansallislaulussa ylistetään vain majesteettia. Hänelle pitää tuoda kaupoista parhaat lahjat ja silleen. Melkoisen pompöösi sävellyskin se on.
Marseljeesi oli alkujaan Ranskan armeijalle sävelletty taistelulaulu. Mielenkiintoista on että laulun tilannut henkilö ja henkilö, jolle laulu omistettiin, kuolivat kumpikin giljootiinissä sen vallankumoushallinnon alla, joka laulun sitten otti omaksi kansallislaulukseen. Ironista. Laulusta tulikin sitten vallankumouslaulu ja työväenlaulu, jota on laulettu monessa maassa.
Suomen kansallislaulussa on muuten muutama sävelkulku, joka on samantyylinen kuin Marseljeesissä ja parissa muussa vallankumouslaulussa.
Laulussa puhutaan kurkun leikkaamisesta, versisistä lipuista, epäpuhtaan veren levittämisestä peltoon, sun muusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Runebergin runo. Arvostan kyllä Runebergia, mutta tuo runo on tehty v. 1847 jolloin Suomea ei edes ollut olemassa. Sillä ei ole edes laillistettua asemaa Suomen kansallislauluna.
Itse asiassa ei saakaan olla, koska runo on vuodelta 1847.
Suomen kansallislaululle on saatava laillinen asema. Laillinen asema voi olla vain sellaisella joka on tehty aikaisintaan 1917.
Runeberg kirjoitti Maamme-runon 60 vuotta ennen kuin edes Suomen valtiota oli olemassakaan.
Suomalaisten kansallistunto oli vasta heräämässä eikä mitään tietoa suomalaisten omasta valtiosta häämöttänyt lähelläkään, vaan suomalaiset elivät Ruotsissa.
Vuonna 1847 ei kyllä enää kuulunut Ruotsiin vaan oli jo ollut (melkein 40 vuotta) Suomen suurruhtinaskunta.
Aivan. Suomalaiset elivät autonomisessa Suomessa. Eli Suomi oli olemassa omana alueenaan ihan eri tavoin kuin Ruotsin vallan aikana.
Vierailija kirjoitti:
"Sun kukoitukses kuorestaan kerrankin puhkeaa.
Viel lempemme saa nousemaan
sun toivos riemus loistossaan.
Ja kerran laulu synnyinmaan
korkeimman kaiun saa."
Eli tuossa runoillaan että joskus synnyinmaa saa korkeimman kaiun, eipä ole saanut vielä.
Kenen runo tuo on? Runebergin?
Suomen valtiota ei ole ollut edes olemassa. Joten väärä on runokin ajatellen kansallislaulua. Metsään meni.
Ilmankos tuo ei ole koskaan sykähdyttänyt.
No, mites toi Kalevala, joka on Suomen kansalliseepos. Se on kerätty samoihin aikoihin... Eikö kelpaa enää teille ... pitäskö ottaa Linnan Täällä Pohjantähden alla vai Tuntematon sotilas tilalle... Kyl se varmaan olis sitten toi jälkimmäinen, koska ensin mainitussa aletaan ajasta jolloin emme olleet itsenäisessä valtiossa.
Vierailija kirjoitti:
Maamme-laulu on lisäksi typerän kuuloinen esim. Mm-kiekossa, kun ei siitä osata 1 säkeistöä enempää. Finlandia tilalle
No, moniko osaa Finlandia-hymin sanat... millä kielellä... ja kenen kirjoittamat.
Nyt alkaa kyllä vähän oikeesti kummastuttaa eräitten mielihalut..
Kaikki vanhat traditiot pitäisi kaataa kummallisilla perusteilla...
Havis Amandakin pitäs vaihtaa johonkin lätkäsankariin... sen sankarinko ylioppilaat vappuna lakittaisivat ja pesisivät...
Menkää suolle ja upotkaa sinne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi se oli ensin Viron vai Suomen ?
No ei kummankaan, kun se kaiken lisäksi on vielä vanha saksalainen juomalaulu !
Laitatko lähteen tälle juomalaulujutulle? Wikipedia ei ainakaan sano niin.
Lippulaulu olisi mielestäni paras kansallislaulu! Se on reipas, originaali ja siinä on tarttuva sävel. Okei, sanoja voisi ehä vähän tuunata kun kuolemasta on vähän typerä laulaa tuollaisessa, mutta muuten oikein hyvä.
Siniristilippumme, tam-ta-ta-tam
Sulle valan va-a-nnomme kallihin
Sinun puolestas elää ja *korvaava sana tähän*
On halumme korkehin
Olet maamme armahin Suomen maa, RYYSYRANTA.
Voiko esim Viro omia Finlandian omaksi kansallislaulukseen, sanoja muuttamalla. Vai onko se mahdollista vain Suomen hymniksi. Jos siis muuttaisimme oman hymnimme.
Vuonna 1847 ei kyllä enää kuulunut Ruotsiin vaan oli jo ollut (melkein 40 vuotta) Suomen suurruhtinaskunta.