Lue keskustelun säännöt.
Voi kiesus että ottaa pattiin: tavaroiden jaosta
30.05.2022 |
Miehen perhe/ isovanhemmat päättivät luopua mökistään noin vuosi sitten. Jo syksyllä siellä oltiin kerran porukalla katsomassa onko irtaimistossa mitään kenellekään tarpeellista/ sellaista joka kannattaa säilyttää. Miehen isosisko oli suuna ja päänä nappaamassa parhaat päältä; hänellä oli tarvetta lähes kaikelle varsinkin mökin sisätiloissa.
Veljensä ei ole mikään kokkikolmonen eikä sisustaja mutta pidin veljenvainoma suuni kiinni ja annoin kälyn ottaa kaiken minkä halusi/ piti omanaan/ muistona lapsuudesta.
Nyt; noin 8kk myöhemmin ollaan tilanteessa että mökki pitää lopullisesti tyhjentää. Käly on käynyt siellä kolmesti tässä välissä hakemassa tavaroita. Me käytiin viikonloppuna isovanhempien ohjeistuksella: ottakaa mitä vaan jos sille on jotain käyttöä. Varmistettuin vielä että ovathan he ja käly nyt hakeneet kaiken minkä haluavat. Muutama jutun kuljetukseen tarvitsivat kuljetusapua ja ne veimme heille. Ja sitten pakattiin mukaan sellaista käyttötavaraa, jolle omalla mökillämme on käyttöä. Ei mitään muistoarvoa tai arvokasta eikä pakko saada mutta käyttöön menisi. No mikä on kälyn reaktio? Soittaa ja haukkuu veljensä ettemme olisi saaneet viedä sieltä mitään kun hän ei ole vielä ehtinyt käydä niitä kaikkia läpi ja siellä on paljon hänen henkilökohtaisia tavaroita jne (vietti mökillä noin 5pv/vuosi) Arghhhh Nyt sitten joko kaamea riita tai kerään kaiken tuodun tavaran erikseen, josta käly voi sitten tulla hakemaan mitä haluaa.
Miten tälläinen irtaimiston jako menisi riidatta? Arpomalla jokaisen esineen kanssa ensin se, joka saa ensin päättää ottaako vai eikö ota? Heittämällä kruunaa ja klaavaa? Vai onko isosiskolla joku vanhemman oikeus ja veto-oikeus haluta kaikki?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljekset jakaa, te miniät pysytte sadan kilometrin päässä heistä ja toisistanne.
Niin ketkä veljekset?
Vaikka seitsemän veljestä. Kunhan te riita-akat pysytte kaukana. Rohmut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisarukset jakavat ja keskustelevat keskenään ja puolisot, miniät ja vävyt pysyvät poissa ja pitävät suunsa supussa.
Näin tehtiin meillä, kun miehen perhe jakoi vanhempiensa perinnön.
Eikä ollut mitään riitelyä tai ongelmia, vaikka sisaruksia viisi. En edes tiedä, mitä kukin on ottanut, paitsi kiinteistöt.
"Voi kiesus että ottaa pattiin: tavaroiden jaosta"
Miten tämä edes liittyy sinuun? Eihän asia kuulu sinulle millään tavalla.
Ei ihme, jos riitaa, jos ulkopuoliset ovat korppina haaskalla.
Tässäpä jälleen mainio syy, miksi aion tehdä kuin mummoni; Pitää tavarat minimissään ja varmistua, että kun kuolee niin jaettavaksi jää kylmää käteistä.
En ymmärrä tuommoista, vaikka onkin todella yleistä ja juttuja kuulee. Ihmiset on hassuja.
Muutenkin; Säälittä olen laittanut lasten kasvettua kiertoon 99,9% leluista, vaatteista jne. Aikansa kutakin. En kaipaile lapsuuden leluja tmv. materiaa. Sen sijaan siskollani on tallessa lasten vauvalelutkin lähes kaikki. Lastenvaunutkin. Vuodesta 2005. On kuulemma niin tunnearvoa.
kannattaa pysyä kaukana tollaisista talkoista, pitäköön tunkkinsa. Oma tupa oma lupa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä jälleen mainio syy, miksi aion tehdä kuin mummoni; Pitää tavarat minimissään ja varmistua, että kun kuolee niin jaettavaksi jää kylmää käteistä.
En ymmärrä tuommoista, vaikka onkin todella yleistä ja juttuja kuulee. Ihmiset on hassuja.
Muutenkin; Säälittä olen laittanut lasten kasvettua kiertoon 99,9% leluista, vaatteista jne. Aikansa kutakin. En kaipaile lapsuuden leluja tmv. materiaa. Sen sijaan siskollani on tallessa lasten vauvalelutkin lähes kaikki. Lastenvaunutkin. Vuodesta 2005. On kuulemma niin tunnearvoa.
Lasten lahjaksi saamat lelut ovat lasten omaisuutta. Meillä on oikeudessa sovittelussa useita tapauksia, joissa täysi-ikäinen lapsi vaatii vanhemmilta korvausta hävitetystä omaisuudestaan ja sovittelun tuloksena vanhemmat maksavat korvauksia. Eihän se unilelua ja junarataa tuo takaisin, mutta osoittaa vanhemmille, että myös lapsella on omistusoikeus ohi vanhemman oikeuden.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kaksi ja vuoron perään sai valita . On se kumma että riidankin saa aikaiseksi ihan mitättömistä tavaroista joita kukaan ei arvosta .
Juuri noin, eli vuorotellen yksi tavara kerralla ja sillä selvä.
Tuossa vaan ystävällisesi ilmoittaisin, että nopeimmat elävät. Oli hänellä aikaa hakea tavaransa ja se oli hänen oma päätöksensä, että ei niitä ottanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mökki-irtaimistoa? Eikö sinne perinteisesti vanhemmat ihmiset ole vieneet kotoaan kaiken vähän risan ja epäkelvon, kun mökillä ei ole niin väliä?
Kaikenlaista paskaa sitä ihmiset koteihinsa haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö isovanhemmat voisi hoitaa asiaa.
Vanhoja jo eivätkä halua riitaa. Eli millä jaat kun toinen haluaa kaiken?
Eskalaation välttäminen johtaa usein juuri eskalaatioon.
T: Urpo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on päinvastainen tilanne. Kaikilla meillä lapsilla on jo riittävästi tavaraa, joten kukaan ei halua ottaa vastaa.
Kerätkää kaikki loputkin mitkä sieltä vain irti lähtee ja kipatkaa koko paska sille miehen siskolle. Laittakaa siihen päälle kaikki omatkin romunne, mistä haluatte eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi ei ole sisaruksia. Eipä silti kyllä tule perintöäkään.
Koitin oikein pinnistellä, että mitä voisin ikinä haluta kummankaan vanhempani kesämökiltä ja ei kyllä tule mitään mieleen.
Vai vielä tapella pitäisi tavaroista jotka he ovat käyttäneet loppuun jo kotonaan, minkä jälkeen vieneet sinne mökille.
Koti-irtaimiston arvo on nolla. Mökki-irtaimiston arvo on reilusti miinusmerkkinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tuollainen tuttu, maalitolppien siirtelijä.
Kun häneltä kysyy mitä toiveita hänellä on asian x suhteen, niin hän kertoo, ja sitten asia hoidetaan hänen toiveensa huomioiden. Luulisi hänen olevan tyytyväinen.
Mutta jos minullakin on ollut toiveita, niin sehän ei hänelle käy. Ei käy, vaikka ne eivät mitenkään vaikuttaisi hänen toiveidensa toteutumiseen. Vaan sitten alkaa kiukuttelu, että ei tämä onnistu. En ymmärrä tuota riitelyä tyhjästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi "veljen vaimona" puuttunut koko asiaan. Kun mieheni äiti kuoli, niin mieheni ja hänen sisarukset hoitivat kuolinpesä asiat ja me "sukuun tulleet" emme puuttuneet asiaan.
Niin se kai on sitten vaan pakko tyytyä että jos mies ei näe tarvetta niin kaiken pitää mennä isosiskolle tai roskiin jos en kerran edes saisi mennä paikalle. Esimerkkinä esim kukkapurkit ja vanhat kattilat: miehellä niillä ei ole käyttöä eikä tarvetta mutta mulle puutarhaihmisenä olisi niille käyttöä. Tai pellavapyyhkeet; mies ei erota froteeta pellavasta eikä mielestään tarvitse pyyhkeitä lisää.
Käly on siis käynyt ainakin kolmesti paikan päällä hakemassa tavaraa ja oletus & isovanhemmilta saatu tieto oli, että on vienyt kaiken haluamansa. Mutta ei sitten ollutkaan. Nyt roudaan ne kaikki sitten uudestaan perattaviksi (noin 2 Ikea kassia yhteensä). Menköön sitten loput ro
Melkoista uhriutumista. Olisiko aika katsoa peiliinkin välillä?
Ne tavarat eivät ole sinun. Kyseessä on puolisosi asia ja hän hoitaa sen kuten parhaaksi näkee.
sitten ne lapset vievät omaisuutensa omaan kottinsa eikä säilytä niitä vanhemmillaan
En ymmärrä tunnetavaroita. Haluan vaan taas omat tavarani jotka sattumoisin oli kuolinpesän tiloissa.