Lue keskustelun säännöt.
Kertoako miehelle, että epäilen hänen äitinsä kaltoinkohdelleen häntä lapsena?
29.05.2022 |
Mieheni puhuu äidistään aika vähän, mutta vain hyvin positiivisia asioita, tyyliin että hänen äiti on uhrannut koko elämänsä poikansa hyvinvoinnin eteen ja ollut tåydellinen äiti. Mutta ei siis puhu näitä asioita usein, kerran kaksi vuodessa ehkä.
Mies puhuu lapsuudestaan hyvin vähän, vaikka välillä kyselen siitä. Ei usein halua vastata. Minulle on kuitenkin muutamista asioista tullut olo, että miehen äiti olisi jättänyt mieheni vauvana ja pienenä lapsena vaille läsnäoloa ja huolenpitoa, jopa niin, että välillä ajattelen asian täyttävän lievän henkisen kaltoinkohtelun merkit.
Kannattaako tällaista asiaa ottaa puheeksi miehen kanssa vai ei? Taustaksi, että meillä itsellä on viisi vuotta juuri täyttänyt lapsi.
Kommentit (42)
Mitä ajattelit tuolla saavuttaa? Pahan mielen miehelle, ja ärsytyksen kun urkit aiheesta josta hän ei selvästikään halua puhua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelit tuolla saavuttaa? Pahan mielen miehelle, ja ärsytyksen kun urkit aiheesta josta hän ei selvästikään halua puhua?
Asia vaikuttaa hänen tapaan olla itse isä. Siksi haluaisin siitä puhua. Mutta mietin, että onko ollenkaan viisasta sanoa mitään. Ap
Kaksi vaihtoehtoa:
a) puhu
b) älä puhu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelit tuolla saavuttaa? Pahan mielen miehelle, ja ärsytyksen kun urkit aiheesta josta hän ei selvästikään halua puhua?
Asia vaikuttaa hänen tapaan olla itse isä. Siksi haluaisin siitä puhua. Mutta mietin, että onko ollenkaan viisasta sanoa mitään. Ap
Eli et ole tyytyväinen hänen tapaansa hoitaa (=olla hoitamatta) lastaan. Ota sitten se asia puheeksi äläkä lähde kaivelemaan jotain kymmenien vuosien takaisia mahdollisia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelit tuolla saavuttaa? Pahan mielen miehelle, ja ärsytyksen kun urkit aiheesta josta hän ei selvästikään halua puhua?
Asia vaikuttaa hänen tapaan olla itse isä. Siksi haluaisin siitä puhua. Mutta mietin, että onko ollenkaan viisasta sanoa mitään. Ap
Eli et ole tyytyväinen hänen tapaansa hoitaa (=olla hoitamatta) lastaan. Ota sitten se asia puheeksi äläkä lähde kaivelemaan jotain kymmenien vuosien takaisia mahdollisia juttuja.
Olen kyllä tuota ottanutkin puheeksi, mutta tuntuu, että mies ei halua ymmärtää mitä tarkoitan edes. Tai siis että miten niin hänen tavassaan olla vastaamatta lapsen tarpeisiin on jotain outoa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisiko tarkastella sitä oma äitiyttäsi ja miettiä oletko vanhempana kuitenkaan niin ylivertainen ja erinomainen kuin kuvittelet?
Kärsimätön aloittaja, jaksoi odottaa kokonaista kahdeksan minuuttia, kun kukaan ei vastannut, niin sitten ponnauttaa otsikon uudelleen esille. Ja aihekin on pelkkää riidankylvämistä, yrität kehittää ongelmaa aiheesta joka ei ole ongelma... ei helv...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelit tuolla saavuttaa? Pahan mielen miehelle, ja ärsytyksen kun urkit aiheesta josta hän ei selvästikään halua puhua?
Asia vaikuttaa hänen tapaan olla itse isä. Siksi haluaisin siitä puhua. Mutta mietin, että onko ollenkaan viisasta sanoa mitään. Ap
Eli et ole tyytyväinen hänen tapaansa hoitaa (=olla hoitamatta) lastaan. Ota sitten se asia puheeksi äläkä lähde kaivelemaan jotain kymmenien vuosien takaisia mahdollisia juttuja.
Olen kyllä tuota ottanutkin puheeksi, mutta tuntuu, että mies ei halua ymmärtää mitä tarkoitan edes. Tai siis että miten niin hänen tavassaan olla vastaamatta lapsen tarpeisiin on jotain outoa. Ap
Ei kyllä ymmärrä yhtään sen paremmin jos alat vänkätä jotain hämärää psykohöpinää hänen äidistään.
Häntä ei vaan luultavasti kiinnosta sitä tenavaa hoitaa, ja siksi ei "ymmärrä."
Taas joku oman elämänsä keittiöpsykologi täällä vauhdissa. 🤦
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko tarkastella sitä oma äitiyttäsi ja miettiä oletko vanhempana kuitenkaan niin ylivertainen ja erinomainen kuin kuvittelet?
Joo, tarkastelen omaa äitiyttäni joka päivä enkä missään määrin pidä itseäni jonain ylivertaisena äitinä. Olen käynyt terapiassakin puhumassa siitä miten oma lapsuuteni on vaikuttanut omaan äitiyteeni.
P.S. Mikä aloituksessani oli sellaista, että sain näin hyökkäävän kommentin kuin tämä, johon nyt kommentoin?
Ap
Äideillä ja isillä on erilaiset tyylit lasten kasvatuksessa. Simple as that.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Relatkaa hyvät ihmiset, ei vanhemmuus ole mitään rakettitiedettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän on mies. Olutta ja makkaraa. Lätkää. Gigantista uus lelu. Koirat on kivoi. Lumilapio. Autonrenkaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko tarkastella sitä oma äitiyttäsi ja miettiä oletko vanhempana kuitenkaan niin ylivertainen ja erinomainen kuin kuvittelet?
Joo, tarkastelen omaa äitiyttäni joka päivä enkä missään määrin pidä itseäni jonain ylivertaisena äitinä. Olen käynyt terapiassakin puhumassa siitä miten oma lapsuuteni on vaikuttanut omaan äitiyteeni.
P.S. Mikä aloituksessani oli sellaista, että sain näin hyökkäävän kommentin kuin tämä, johon nyt kommentoin?
Ap
Voin vakuuttaa, että miestä vain ärsyttää jos alat keksimään hänelle lapsuudentraumoja. Jos teillä on eri näkemyksiä vauvan tarpeisiin vastaamisesta, asiasta pitää puhua sen vauvan tarpeiden eikä psykohömpän pohjalta.
Sinä et ole miehen terapeutti.
Eikö nykyään ole enää neuvoloita? Mennä sinne avautumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko tarkastella sitä oma äitiyttäsi ja miettiä oletko vanhempana kuitenkaan niin ylivertainen ja erinomainen kuin kuvittelet?
Joo, tarkastelen omaa äitiyttäni joka päivä enkä missään määrin pidä itseäni jonain ylivertaisena äitinä. Olen käynyt terapiassakin puhumassa siitä miten oma lapsuuteni on vaikuttanut omaan äitiyteeni.
P.S. Mikä aloituksessani oli sellaista, että sain näin hyökkäävän kommentin kuin tämä, johon nyt kommentoin?
Ap
Voin vakuuttaa, että miestä vain ärsyttää jos alat keksimään hänelle lapsuudentraumoja. Jos teillä on eri näkemyksiä vauvan tarpeisiin vastaamisesta, asiasta pitää puhua sen vauvan tarpeiden eikä psykohömpän pohjalta.
Sinä et ole miehen terapeutti.
No miehen äiti kertoi minulle, että ei koskaan ottanut vauvaa syliin jos vauva itki tai antanut maitoa tms vaan meni eri huoneeseen ja jätti vauvan yksin itkemään ja odotti vaikka tunnin että vauva lopulta lopetti itkun.
En minä yritä olla mikään terapeutti mutta mietin tässä, että tekisi mieli puhua asiasta miehen kanssa jotenkin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelit tuolla saavuttaa? Pahan mielen miehelle, ja ärsytyksen kun urkit aiheesta josta hän ei selvästikään halua puhua?
Asia vaikuttaa hänen tapaan olla itse isä. Siksi haluaisin siitä puhua. Mutta mietin, että onko ollenkaan viisasta sanoa mitään. Ap
Eli et ole tyytyväinen hänen tapaansa hoitaa (=olla hoitamatta) lastaan. Ota sitten se asia puheeksi äläkä lähde kaivelemaan jotain kymmenien vuosien takaisia mahdollisia juttuja.
Olen kyllä tuota ottanutkin puheeksi, mutta tuntuu, että mies ei halua ymmärtää mitä tarkoitan edes. Tai siis että miten niin hänen tavassaan olla vastaamatta lapsen tarpeisiin on jotain outoa. Ap
Ja arvelet, että viesti menee paremmin perille, jos vedät äidin mukaan valitukseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko tarkastella sitä oma äitiyttäsi ja miettiä oletko vanhempana kuitenkaan niin ylivertainen ja erinomainen kuin kuvittelet?
Joo, tarkastelen omaa äitiyttäni joka päivä enkä missään määrin pidä itseäni jonain ylivertaisena äitinä. Olen käynyt terapiassakin puhumassa siitä miten oma lapsuuteni on vaikuttanut omaan äitiyteeni.
P.S. Mikä aloituksessani oli sellaista, että sain näin hyökkäävän kommentin kuin tämä, johon nyt kommentoin?
Ap
Voin vakuuttaa, että miestä vain ärsyttää jos alat keksimään hänelle lapsuudentraumoja. Jos teillä on eri näkemyksiä vauvan tarpeisiin vastaamisesta, asiasta pitää puhua sen vauvan tarpeiden eikä psykohömpän pohjalta.
Sinä et ole miehen terapeutti.
No miehen äiti kertoi minulle, että ei koskaan ottanut vauvaa syliin jos vauva itki tai antanut maitoa tms vaan meni eri huoneeseen ja jätti vauvan yksin itkemään ja odotti vaikka tunnin että vauva lopulta lopetti itkun.
En minä yritä olla mikään terapeutti mutta mietin tässä, että tekisi mieli puhua asiasta miehen kanssa jotenkin.
Ap
"Rakas mieheni, lapsuutesi oli täysin paska koska äitisi oli kylmä ja piittaamaton, joten siitä johtuen olet nyt täysin paska oman lapsesi kanssa, ja kylmä ja piittaamaton. Eikö niin, kultaseni?"
^^ jotenkin noinko?
Haluaisiko joku kommentoida tähän aiheeseen?
Ap