Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen sairastanut epävakaata ja parantunut siitä (minua ei tosin ole koskaan diagnosoitu)
29.05.2022 |
Näin jälkikäteen olen lukenut aiheesta ja olen melko varma, että epävakaan lapsuuteni takia kärsin nuoruudessani tuosta ko. häiriöstä. Ja nyt kun seuraan Amberin ha Johnnyn tapausta niin olen kauhuissani, koska myös minulle olisi voinut käydä noin. Ne, jotka eivät tiedä mitä tuo häiriö on, heidän on vaikea ymmärtää miten se mahd hylkääminen saa epävakaan reagoimaan. Uskon, että siitä tuossa Johnny ja Amber keississä kai on kysymys; Amber ei ole kestänyt hylkäämistä.
Minulle parasta terapiaa on ollut se, että olen elänyt sinkkuna ja oppinut luottamaan itseeni. Olen myös oppinut, ettei minun itseni tarvitse koskaan hyljätä itseäni. Luulen, että joku päivä, kunhan löydön oikean kumppanin, tulen olemaan hyvä puoliso.
Tämä ei siis ollut mikään Amberin puolustuspuhe, mutta halusin tuoda tällaisen asian esille.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Persoonallisuushäiriöt harvoin katoavat. Ne voivat lieventyä, mutta harvoin kokonaan katoavat, koska ne ovat kiinni persoonallisuudessasi.
Kriisitilanteissa vanhat selviytymismekanismit voivat yrittää puskea pintaan, tämä ei tarkoita sitä että ihminen ei kykenisi toimimaan niitä vastaan. Sitä se toipuminen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli nuorempana epävakaan piirteitä (terapeutin mukaan). Terapian avulla pääsin alkuperäisen hylkäämiskokemuksen ja sitä seuranneiden arvottomuuden ja epävarmuuden tunteiden äärelle, ja sain purettua "epävakaan" rakenteet, jotta normaalit ihmissuhteet olisivat mahdollisia.
Olen jostain lukenut (tiedän, tyhmän kuuloinen perustelu) että persoonallisuushäiriöt näkyvät myös magneettikuvissa poikkeavuutena aivojen rakenteessa. Toisaalta olen itse saanut epävakaan persoonallisuuden diagnoosin ja olen käynyt myös aivojen magneettikuvauksessa (ihan eri syystä kylläkin) eikä neurologin mukaan aivoissani näkynyt mitään epätavallista.
Vierailija kirjoitti:
Olen jostain lukenut (tiedän, tyhmän kuuloinen perustelu) että persoonallisuushäiriöt näkyvät myös magneettikuvissa poikkeavuutena aivojen rakenteessa. Toisaalta olen itse saanut epävakaan persoonallisuuden diagnoosin ja olen käynyt myös aivojen magneettikuvauksessa (ihan eri syystä kylläkin) eikä neurologin mukaan aivoissani näkynyt mitään epätavallista.
No se neurologi ei ehkä etsinyt aivoistasi sen tyyppisiä rakenteellisia poikkeavuuksia, vaan jotain selvää vikaa esim. verenkiertohäiriötä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ite kuule perehtyä paremmin ko sairaudeksi väität. Se ei ole sairaus
Persoonallisuushäiriöt ovat kyllä sairauksia. Mitä sitten sinun mielestäsi?
Eivät ole sairauksia, vaan persoonallisuushäiriöitä. Kyse on hieman eri asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla diagnosoitiin nuorempana epävakaa persoonallisuus, mutta kun sain lääkkeet kilpirauhasen vajaatoimintaan, oireet katosivat melkein kokonaan. Diagnoosi näkyy silti tiedoissani edelleen...
Vierailija kirjoitti:
Persoonallisuushäiriöt harvoin katoavat. Ne voivat lieventyä, mutta harvoin kokonaan katoavat, koska ne ovat kiinni persoonallisuudessasi.
Vanhaa tietoa. Etenkin epävakaasta persoonallisuushäiriöstä voi nykytiedon mukaan toipua. Ihmisen persoonallisuus joustaa ja muuttuu vielä aikuisenakin. Aivot ovat plastiset. Toki toipuminen persoonallisuushäiriöstä on hitaampaa kuin vaikka masennuksesta, mutta se on täysin mahdollista etenkin tietyissä häiriöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Persoonallisuushäiriöt harvoin katoavat. Ne voivat lieventyä, mutta harvoin kokonaan katoavat, koska ne ovat kiinni persoonallisuudessasi.
Vanhaa tietoa. Etenkin epävakaasta persoonallisuushäiriöstä voi nykytiedon mukaan toipua. Ihmisen persoonallisuus joustaa ja muuttuu vielä aikuisenakin. Aivot ovat plastiset. Toki toipuminen persoonallisuushäiriöstä on hitaampaa kuin vaikka masennuksesta, mutta se on täysin mahdollista etenkin tietyissä häiriöissä.
Onko se sitten ollenkaan mikään persoonallisuushäiriö, jos siitä voi toipua täysin?
Olen tavannut kerran korkeassa asemassa olleen psykiatrin joka kertoi että hänelle olisi heittämällä voinut nuorena diagnosoida epävakaan. Siitä voi kyllä hyvällä tuurilla toipua ihan itsenäisestikin (raitistuminen/12askeleen ohjelma on aika yleinen tie.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ite kuule perehtyä paremmin ko sairaudeksi väität. Se ei ole sairaus
Persoonallisuushäiriöt ovat kyllä sairauksia. Mitä sitten sinun mielestäsi?
Olen eri, mutta ne ovat nimenomaan häiriöitä, ei sairauksia.
Ja näiden ero on...?
Kyllähän esim. masennustakin voi kutsua joko sairaudeksi tai mielialahäiriöksi.Häiriö yleisemmin vaikuttaa henkilön tunteisiin, mielialaan, käyttäytymiseen ja toimintaan, ja yleisemmin sen vaikutus on nimenomaan mielenterveydellistä. Kun taas vastaavasti sairaus on yleisemmin enemmä biologista, johon on useimmissa tapauksessa lääke, mikä korjaa/parantaa sen sairauden.
Ei kaikkiin sairauksiin ole mitään toimivia lääkkeitä olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ite kuule perehtyä paremmin ko sairaudeksi väität. Se ei ole sairaus
Persoonallisuushäiriöt ovat kyllä sairauksia. Mitä sitten sinun mielestäsi?
Olen eri, mutta ne ovat nimenomaan häiriöitä, ei sairauksia.
Ja näiden ero on...?
Kyllähän esim. masennustakin voi kutsua joko sairaudeksi tai mielialahäiriöksi.Häiriö yleisemmin vaikuttaa henkilön tunteisiin, mielialaan, käyttäytymiseen ja toimintaan, ja yleisemmin sen vaikutus on nimenomaan mielenterveydellistä. Kun taas vastaavasti sairaus on yleisemmin enemmä biologista, johon on useimmissa tapauksessa lääke, mikä korjaa/parantaa sen sairauden.
Ei kaikkiin sairauksiin ole mitään toimivia lääkkeitä olemassa.
Siksi kirjoitinkin, että "useimmissa"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Persoonallisuushäiriöt harvoin katoavat. Ne voivat lieventyä, mutta harvoin kokonaan katoavat, koska ne ovat kiinni persoonallisuudessasi.
Vanhaa tietoa. Etenkin epävakaasta persoonallisuushäiriöstä voi nykytiedon mukaan toipua. Ihmisen persoonallisuus joustaa ja muuttuu vielä aikuisenakin. Aivot ovat plastiset. Toki toipuminen persoonallisuushäiriöstä on hitaampaa kuin vaikka masennuksesta, mutta se on täysin mahdollista etenkin tietyissä häiriöissä.
Olen ymmärtänyt, että nimenomaan nykytiedon mukaan kyse on nimenomaan siitä, että oireet voivat lieventyä sellaiseksi, että niitä on helpompi kontrolloida eivätkä ne tule esille enää voimakkaasti, mutta kokonaan häiriöstä ei voi parantua eikä mitään todisteita siitä ole, että voisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ite kuule perehtyä paremmin ko sairaudeksi väität. Se ei ole sairaus
Persoonallisuushäiriöt ovat kyllä sairauksia. Mitä sitten sinun mielestäsi?
Olen eri, mutta ne ovat nimenomaan häiriöitä, ei sairauksia.
Hohhoijaa, mitä hiustenhalkomista. Ne löytyvät IC-10:sta, kutsut niitä nyt ihan miksi hyvänsä.
Käsittääkseni psykopatia ei löydy sieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin, se ei ole sairaus. Toiseksi, siitä ei parannuta. Kolmanneksi, itsediagnoosi ei ole oikea diagnoosi.
t. lääkäri
Alue: Aihe vapaa
Häiriö yleisemmin vaikuttaa henkilön tunteisiin, mielialaan, käyttäytymiseen ja toimintaan, ja yleisemmin sen vaikutus on nimenomaan mielenterveydellistä. Kun taas vastaavasti sairaus on yleisemmin enemmä biologista, johon on useimmissa tapauksessa lääke, mikä korjaa/parantaa sen sairauden.