Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vähävaraisuus josta suku ei tiedä + tulevat valmistujaiset. Mistä lahja?
29.05.2022 |
Tausta: Koko sukuni olettaa minun olevan varoissani koska isäni on elämänsä aikana kerryttänyt omaisuutta.
Totuus on että äitini kuoltua minut on jätetty perheestä ulos ja isän "rakastajatar" (joka oli olemassa jo vanhempieni avioliiton aikana) lapsineen ja muine perheineen on se oikea perhe isälleni. Koska en ole saanut puhua näistä asioista kenellekään, äidin puolen suku luulee edelleen että olen "rikkaan perheen kakara". Vaikka tosiasiassa olen erittäin vähän yhteydessä isääni, hänen toiveestaan.
Tätä rikkaan kakaran kuvaa ei ollenkaan auta se että asun melkein omassa asunnossa. Totuus on että olen koko aikuiselämäni ollut köyhyysrajan alapuolella, pätkätyöläinen ja muutenkin typerä ja hyödytön.
Nyt sain kutsun serkkuni tyttären valmistujaisiin. Serkku on kovin rakas mutta on itse todella hyvin toimeentuleva, eikä taatusti ymmärrä että joku joutuu miettimään kenkien ja ruuan ostamisen välillä. Hänelle on aina ollut kulissit tärkeä juttu, joten oletan että kutsuvieraat tuovat lahjoja jotka kuvastavat heidän elämäntyyliään.
En saa millään revittyä rahaa sekä siistin oloisiin vaatteisiin että valmistujaislahjaan. Kehtaanko mennä pelkän kortin ja kukkakimpun kanssa, kun he kuitenkin olettavat minun olevan raharikkaan isäni tytär? Vaikutan varmaan pihiltä.
He on kaikki kuitenkin aina eläneet ns. normaalia elämää joihin kuuluu normaalit perheet kuvioineen. Luultavasti mahdotonta ymmärtää jotakuta jonka tausta on tämä.
Ahdistaa. Mutta haluaisin olla läsnä serkun lapsen tärkeässä juhlassa.
Kommentit (40)
Olettakoot kuka mitä olettaa. Aika naurettavaa kyllä olettaa yhtään mitään kenenkään varallisuusasemasta arvailujen perusteella.
Teet niin kuin hyvältä tuntuu. Homma nyt kuitenkin ihan vastaisen varalta tosiaan itsellesi siisti ja asiallinen juhla-asu vaikka kirpparilta. Sellainen moneen käypä. Jota voi asuttamalla soveltaa moneen.
Lahja on toki paha, ja jos sulla jää oikeasti rahasta kii mielekkään lahjan (min. muutama kymppi) hommaaminen, niin jää tällä kertaa tekosyyn varjolla pois. Jatkossa, kun sulla on se asiallinen asukokonaisuus valmiina, voit sit vähän panostaa lahjaankin.
Toki ne rakkaan serkun ainutkertaiset bileet jää, mut osoita muuten, että hän on tärkeä.
Jos, ja vain jos, poisjäännistä tulee serkun kanssa kahden myöhemmin puhetta, voit valaista varovasti vähän tilannetta, että ei ole oikein rahaakaan. En silti paljastaisi koko juonta, ettei kuulosta surkuttelulta.
Mä en kyllä koskaan odota vierailta isoja lahjoja jos pidän bileet, on hiton moukkamaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensiksi, tuo valmistujaislahja ja vaatetuksesi, ehkäpä jo noista aiemmista vastauksista sait ahaa-elämyksen.
Toiseksi, kun sopiva aika, paikka ja oikeat henkilöt, niin kyllä minä ainakin oikoisin väärinkäsitykset, jos joku mua rikkaan isän rikkaaksi tytöksi luulisi. Minusta totuus perhesuhteista ym. mitä kerroit, ei tarvitse olla salaisuus.
Surullista että isällä toivomus ettette juurikaan pitäisi yhteyttä toisiinne. Mitähän hän pelkää...uusi kumppani saa kyllä valitettavasti joskus unohtamaan omat biologisetkin läheiset tai ainakin laittamaan taka-alalle.
Oletko ajatellut kutsua isäsi kylään jolloin juttelisitte kahdestaan asioista?
Tässä kyllä näkyy että ne kulissit on SULLE tärkee juttu.
Sanot että sulla on korona ja jätät menemättä
Ota mukaan ruusu ja ota osaa juhliin niinkuin muutkin, koska henkilö on sinulle rakas. Ei varmaan pihalle heitä. Voitko lainata vaatteet joltain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä esitä varakasta, kun et kerran ole. Kerro totuus tilanteestasi.
Tiedäthän, että äitisi kuoleman jälkeen olit oikeutettu perimään äitisi?
Löytyy tapauksia, joissa toinen vanhempi on ominut ala-ikäisen lapsensa perintöosuuden. Mikäli äitisi kuoli avioliitossa ollessaan, niin vanhempien omaisuus ei ollut yksinomaan isäsi omaisuutta. Äitisi kuoleman jälkeen on pitänyt laatia perunkirja, josta voit löytää tietoa mahdollisesti perimästäsi omaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet asettanut itsellesi hurjat tavoitteet olla tietyssä roolissa. Jännä juttu, mutta omapa on päätöksesi.
Lahjojen antamisessa vain luovuus on rajana. Jos lahjalla haetaan hyväksyntää ja pyritään täyttämään nuoren toiveet on se tietysti kilttiä, mutta ei kuitenkaan kerro sinusta lahjan antajana. Lahjakin voi olla persoonallinen ja joka pitää sisällään sinun arvomaailmaasi.
Tietysti on ulkoisesta vauraudestaan ja korkeasta elintasostaan huolimatta täysin torveloita ihmisiä, jotka osaavat laskea vain saadut setelin, Sivistys ei edes tuoksu sinne päin ja on turha yrittääkään muuta kuin antaa rahaa,kukkia ja jokin valmiiksi pureskeltu lattea onnittelukortti. Ja jollaiseen porukkaan en veisi muuta kuin ruusun ja kukkakaupasta eurolla ostettavan pikku kortin mukaan.
Mutta jos on mahdollisuus etsiä jokin hyvä runo tai mietelause tai laatia sellainen itse, jopa askarrella omin pikku kätösin kortti, tai hakea kikestä hulvatonretrohenkinen kortti muutamalla kymmensenttiselä on se heti jotakin muuta kuin sitä tavalllista. KUkaksi voi valita muutakin kuin ruusun . Tai lahjoittaa jokin esine, minkä olet perinyt ja jolle haluat uuden kodin toisesta sukulaisesta. Nekin ovat ilahduttaneet, jos nuorta osataan kotona ohjata arvostamaan erilaisia asioita elämässä ja kehittämään itseään.KUkaan ei siinä vaiheessa mieti varallisuuttasi, vaan että älysitkin antaa hienon muiston lahjaksi
Sinun ei tarvitse olla juhlien säkenöivä kuningatar upeimmassa puvussa ja paras lahja tuomisina.
Sinulla on ihan varmasti riittävän hyvät vaatteet kaapissa.
Lahja kuuluu viedä, mutta ei sillä ole väliä mitä vie. Ruusu, kortti, ja kortin välissä 20 on kelpo lahja serkun lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkat kulissielämää ja "lahjaksi" annat kortin jossa kerrot että olet (muka) lahjoittanut juhlittavan nimissä huomattavan summan hyväntekeväisyyteen kohteeseen jonka arvelet koskettavan päivänsankaria. Koska eihän nyt tuollaiselle rikkaan suvun vesalle tule mieleenkään että ihmiset olisi niin rahvaanomaisia että itselleen jotain haluaisi, koska kaikillahan on kaikkea. Juhlavaatteet lainaat tai hankit kirpparilta.
Tai sitten lopetat valheessa elämisen ja teeskentelyn.
Jos vaateet löytyy kirpparilta tai vaikka lainaat, niin mikä on summa jonka voisit käyttää lahjaan? 20? Me keksitään jotain kivaa sun avuksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkkuhan ei ole lähisukulainen, vaan perintöoikeudellisestikin ns. naurava sukulainen. Osta kirpparilta muutama vaatekappale. Eivät maksa paljoa. Voisitko itse tehdä jonkin lahjan, josta jäisi kiva muisto. Löytyisikö jokin klassikkokirja tai uutuuskirja, jonka voisi lahjoittaa?
Onko sinun äitisi perintönä mitään koruja vai onko uusi vaimo nekin ryövännyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole "saanut kertoa" kenellekään... Kuka sinua on estänyt? Vaikuttaa siltä, että pidät itse kulisseja yllä. Mahtaa olla raskasta.
Veikkaus siihen, jos äidin perintö jäänyt saamatta. Puolisot tehneet jonkun keskinäisen testamentin tai vastaavan ja tytärtä pyydetty olemaan moitittamatta sitä (pyytämään perintöosuuttaan)
Ylioppilasjuhlat tai ammattiin valmistuminen? Silloin haet vaatteet kirpparilta ja jonkun konkreettisen lahjan etsit alesta/netistä halvimmalla hinnalla. Rahaa ei kannata vähävaraisten antaa.
Jos tässä taas on kyse niistä vanhempien järjestämistä juhlista yliopistosta valmistuvalle, riittää kortti ja yksi ruusu.
Nyt niissä juhlissa on hyvä tilaisuus avautua sen verran, että kaikki saavat kerralla tietää missä mennään. Voi muuten olla, että he tietävät jo.
Kontista saa tavaraa muutamalla eurolla. Opiskelija tarvitsee esim. 18 osaisen ensyklopedia sarjan. Sivistyksellä ei ole hintaa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedäthän, että äitisi kuoleman jälkeen olit oikeutettu perimään äitisi?
Löytyy tapauksia, joissa toinen vanhempi on ominut ala-ikäisen lapsensa perintöosuuden. Mikäli äitisi kuoli avioliitossa ollessaan, niin vanhempien omaisuus ei ollut yksinomaan isäsi omaisuutta. Äitisi kuoleman jälkeen on pitänyt laatia perunkirja, josta voit löytää tietoa mahdollisesti perimästäsi omaisuudesta.
Jos isä oli rikas ja äiti köyhä - lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa omasta omaisuudestaan. Mutta toki jos esim koti oli molempien nimissä, ap (ja äidin muut lapset) perii siitä yhteensä sen puolikkaan.
Minua ihmetyttää tuo apn asenne "isä on rikas niin minunkin oletetaan olevan varoissani" miksi? Isäsi on vielä elossa ja sinä olet ilmeisesti jo kauan ollut aikuinen. Eihän hyvälläkään isällä ole mitään velvollisuutta rahoittaa aikuisten lastensa elämää, js omassa tuttavapiirissäni ainakin näissä rahaperheissä tuntuu kunnia-asiana olevan se, että lapset kulkevat oman polkunsa (se vanhempien varallisuus toki varmasti helpottaa "uskaltamista" mutta en tiedä kenenkään "syövän ennakkoa tulevasta perinnöstä" vaan nuorten aikuisten elämä pyörii omien taloudellisten rajoitteiden puitteissa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirpparilta löytyy tätä nyky varmasti ja edullisesti siistejä, tyylikkäitä, jopa merkkivaatteita juhlaan. Vaateita laitetaan kiertoon nykyään todella nopealla tahdilla että juhliin osallistuminen ei ainakaan vaatteita ole kiinni. En tiedä kuinka kallista lahjaa teillä on tapana viedä juhliinne, mutta vähän kun mielikuvitustasi käytät niin aivan varmasti keksit jotakin lahjantynkää juhlakalulle vähälläkin rahalla. Miten on kiinnitätkö jo vähän liikaa huomiota siihen "mitähän muut minusta ajattelevat?" Jos on huono itsetunto niin siinä ei auta edes isäpapan miljoonat.
Kiitos. Tuossa on ideaa, siis kirppareissa. Ja myöskin ajattelemista, että kiinnitänkö liikaa huomiota siihen mitä muut ajattelevat. En ehkä muussa elämässä, mutta sukuun liittyen kyllä. Pitäisi kai alkaa olla rehellinen, mutta ei siihen pisteeseen että teen itsestäni numeron.
-AP
Minä ymmärrän kyllä, että haluat pitää matalaa profiilia, mutta samalla myös itse pidät yllä epärehellistä mielikuvaa itsestäsi + suojelet isääsi. Olisi kyllä ihan paikallaan, että SINÄKIN saisit oikeutta ja edes äitisi puolen suku saisi tietää mitä se ukko on oikeasti miehiään.
En todellakaan ole tuon isän puoellla.
Mutta ap lienee aikuinen. (Ja "melkein oma asunto", onko se äidin 'perintö'?)
Ei isällä, hyvälläkään, ole mitään velvollisuutta kustantaa aikuiselle lapselleen "elintasoaan hulppeampaa elämää", saati lahjoja ex-vaimon puolen sukulaisille.
Eli en oikein ymmärrä, miksi tuota niin paljon korostetaan.
Minulla on monta sukulaista, joiden vanhemmilla on paljon varallisuutta.
Heidän lapset, nuoret aikuiset, elelevät samanlaista "köyhää opiskelijaelämää kuin minäkin (joo, saavat toki aika paljon parempia joululahjoja jne) .
Mutta ei niillä kenelläkään mitään ikuista isukin Amexin luottorajatonta korttia lompakossa ole. Eik kuulu ollakaan!
Alue: Aihe vapaa
Aikaa varautua on ollut vuosia.
Tässäpä se syy siihen että ollama siellä köyhyysloukun alapuolella.