Onko elämän parhaat vuodet 30-39?

Riippuu rahasta. Kultalusikoille on, mutta nollasta lähteneillä vielä velkaa niskassa, joten heillä ehkä paras aika joitakin vuosia myöhemmin.

Eivät ne huonoja vuosiakaan ole. Mutta huumaavaahan se kaksikymppisyyskin on, kun alkaa tehdä uraa ja niin edelleen.

Jep. Fyysinen kunto huipussaan, hyvä taloudellinen tilanne ja rahaa tehdä vaikka mitä ja ostella kaikkea. Mahdollisuus saada vielä nuoria yliopistonaisia ja toisaalta myös oman ikäisiä, jos fiksumpi seura kiinnostaa.

Ei oo suhdetta, lapsia en voi saada, oon sairaseläkkeellä ja sosiaaliset suhteet on olemattomat. Joten joo, parasta aikaa on.

Elämän parhaat "vuodet" on kun odottaa aika-avaruuden ulkopuolella seuraavaan elämään siirtymistä.

Ei ainakaan minulle ollut. Huono rahatilanne, yksinäinen olo ja ahdistus.

Sanoisin, että parhaat 10 vuotta sijoittuvat 35-45 ikävuosille. On ns. nuori keski-ikäinen. Suuret hankinnat jo tehty ja kroppa vielä kunnossa. 45 jälkeen ollaan jo lähempänä 50-vuotiaita.

Minulla on elämä koko ajan parantunut. Oikeastaan jokainen päivä on ollut onnellinen koko elämäni ajan, mutta nyt on monella tavalla helpompaa kuin ennen. Nyt olen 50-vuotias.

Kyllä mulle 40+ on ollu parasta. Lapset isoja, asuvat onneks vielä kotona. Työelämässä enemmän lomaa, enemmän palkkaa. Rahatilanne helpompi, lainat maksettu. Aikaa parisuhteelle, rahaa matkustaa. Itsekriittisyys ja suorittaminen helpottanut.

En nyt tiedä... riippuu, mistä vinkkelistä katsoo. Itselläni nuo vuodet oli elämäni kiireisimpiä lasten ja työn vuoksi. Onneksi oli helpot teini-iät jälkikasvulla, joten juuri läpikäymäni ikävuodet 40-49 oli kyllä minulla mukavammat. Oma terveys ja jaksaminen ei ollut sen huonompaa kuin 30-39-vuotiaana.

Tein lapset vasta neljänkympin kahta puolen joten hyviä aikoja oli harrastusten, matkustelun, opiskelujen ja työuran sekä talouden kohenemisen vuoksi ennen sitä. Sitten hyviä vuosia pikkulapsivaiheessa ja nyt viisikymppisenä taas työlämään enemmän suuntaavana esiteinien äitinä on taaskin parhaat vuodet.

Ei

Pahimmat ruuhkavuodet osuu usein noihin vuosiin, ja moni tuntuu sitten eroavan 40+. Tavallaan kaiken pitäisi olla hyvin, mutta luulen että monille parhaat vuodet on ehkä 40-50, ainakin jos on pysytty yhdessä ja selvitty ruuhkavuosista.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että parhaat 10 vuotta sijoittuvat 35-45 ikävuosille. On ns. nuori keski-ikäinen. Suuret hankinnat jo tehty ja kroppa vielä kunnossa. 45 jälkeen ollaan jo lähempänä 50-vuotiaita.

Niin kai tuo sitä ns. "normielämää".  - Mutta osalla saattaa elämä olla huomattavasti laadukkaampaa esim. 50+ vuotiaana, jolloin saattaa huomata, että elämä voi olla hyvinkin nautinnollista vaikka olisi elänyt eritavoin kuin mitä vielä ainakin itse 44 vuotiaana kriiseilen. Viime viikkojen tapahtumia esimerkkinä

Esimerkiksi saan edelleen vastata, että mikseikös minulla ole lapsia. - Ai asut vuokralla vai.

Tjaa. Onks ihan tosi, että et ole ollut parisuhteessa viiteen vuoteen. Millanse sun exä oli?

Täh ooksää joku tiukkis kun et oo harrastanut seksii yli  khateen vuoteen Niin ja muistit minua, että miksi oikeastaan sitä halusin nytkään kanssas. - Tyhmä minä miksi vastasin rehellsiensti kun kysyi

Kai sulla sentään on ajokortti vaikkei oo autoo vai ooks sä joku vihreä.

Voisiks sä tulla mun ja lasten kans viettää lauantai iltapävää. -Oon bussipysäkli hyppäämäs bussiin samaisel kaveril, joka kertoo, että mennääks kuitenki basta ens viikolla ku miehellä on tänään poikien ilta

Toinen kaveri kutsuu lapsensa lakkiaisiin - Mutta mitä mää siellä teen? Mut miten voin kieltäytyä? - Jos meen vaik vaan jeesaan tarjoilus, niin kai mun silti pitää viedä ylioppialle joku lahja.    

Ei en ollut viikonvaihteessa kenenkään kans baanalla enkä vieläkään ladannut Tinderiä. Miski mua kiinnostais pian töllöstä Australian versio Ensitreffit alttarilla ohjelmasta. - Joo en oo hakenut siihen ohjelmaan itse. - Olsinkohan jo liian vanhakin siihen